Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Eurooppalaisessa kulttuuripääkaupungissa

Minulla oli alkuviikosta tilaisuus käydä EU:n Alueiden komitean kokouksessa Linzissä Pohjois-Itävallassa, toisessa tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Hieman alle 200 000 asukkaan kaupungissa kulttuuripääkaupunkivuosi on otettu tosissaan, ja pyrkimyksenä on saada aikaan pysyviä muutoksia kaupungin tunnettuudessa, julkisessa kuvassa ja myös elinkeinorakenteessa.

Linz on monen muun keskieurooppalaisen kaupungin tapaan käynyt läpi hyvin nopean rakennemuutoksen teollisten työpaikkojen vähetessä. Kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvät kehittämishankkeet ovat osa pitkäaikaisia ponnistuksia uudistaa kaupungin hyvinvoinnin perustaa tilanteessa, jossa perinteinen teollisuus ei Itävallassakaan ole tulevaisuuden ala.

Linzillä on pitkä maineikas historia alueen keskuksena ja monipuolisena kulttuurikaupunkina. Tumma kohta historiassa liittyy natsismin nousuun. 1930-luvun lopussa Hitlerin liittäessä Itävallan Saksaan suuri osa Linzin valtaapitävistä otti saksalaiset tyytyväisinä vastaan ja oli tiiviissä yhteistyössä natsien kanssa. Hitler nostikin vanhan kotikaupunkinsa kolmannen valtakunnan vahvasti kehitettävien kaupunkien joukkoon, ja sinne rakennettiin merkittävää teollisuutta, satamatoimintoja ja monumentaalirakennuksia. Nyt kulttuuripääkaupunkiohjelman puitteissa Linzissä tehdään avoimesti ja arvostettavalla tavalla tiliä vaikean historian kanssa.

Osallistuin Linzissä seminaariin, jonka aiheena olivat ”Innovaatiot ja luova teollisuus”. Linzin alueella nähdään kulttuuritoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen osana uudenlaisten työpaikkojen luomista. Kyse on matkailusta ja kulttuuritapahtumiin suoranaisesti liittyvästä liiketoiminnasta, mutta sitäkin enemmän teollisesta muotoilusta ja modernista mediatoiminnasta ja lisäarvon tuottamisesta niiden kautta yritystoiminnan eri sektoreille. Linzissä yhtenä kulmakivenä tässä on oma Taideteollinen yliopisto ja sen tiiviit yhteydet alueen yrityksiin.

Linzin maantieteellinen asema on kahtalainen. Salzburgin, Wienin, Prahan ja Münchenin välimaastossa on hankala kilpailla kulttuurikaupunkina. Toisaalta Keski-Euroopan suomalaisittain lyhyet välimatkat merkitsevät sitä, että muutaman tunnin etäisyydellä asuu valtava väestö. Perinteisten laitosten (taidemuseo, teatterit, konserttitalo) lisäksi on suuri määrä kaikille kaupunkilaisille tai erilaisille vähemmistöille suunnattuja tapahtumia. Kaupungin tiivis keskusta-alue on saatu eläväksi, ja uudetkin kulttuurilaitokset sijaitsevat kootusti keskusta-alueen sisällä.

Luovan talouden osalta linziläiset vakuuttivat, että suuria kulttuurikaupunkeja pienemmän keskuksen on mahdollista olla kilpailukykyinen uudenlaisen yritystoiminnan sijoittumispaikkana. Linzissä näyttää onnistuvan tiivis yhteistyö kaupungin, yliopiston, kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän välillä. Kulttuurielämän monipuolisuus ja keskikokoisen kaupungin tarjoamat asumisen ja elämisen olosuhteet ovat vetovoiman keskeisiä tekijöitä.

Linz on hyvä esimerkki Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman hyödyntämisestä koko alueen kehittämiseksi. Samat näkökulmat ja mahdollisuudet ovat olennaisia menestyksen rakentamisessa myös muualla kuin kulttuuripääkaupunkikisan voittaneissa kaupungeissa.