Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Kuntarakennekeskusteluja vaalien jälkeen?
10/10/2008
Lahden seudun UusiKunta-hanke on eräänlaisessa välivaiheessa, kun seitsemän kunnan esiselvitys valmistui kesäkuussa, ja virallisesti asiaan palaamista harkitaan vaalien jälkeen.
Kuntarakenneasiat ovat kuitenkin eri tavoin esillä myös vaaleja edeltävässä julkisessa keskustelussa. Lehtitietojen mukaan Asikkalassa on pohdittu maakunnan parin kolmen pohjoisen kunnan liittoumaa, ja myös Orimattilan ja Artjärven välillä on jonkinlaista tunnustelua. Kuntaministeri Mari Kiviniemikin kommentoi Päijät-Hämeen kunta-asioita alkuviikolla täällä käydessään.
Sekä eri puolilla maata vuodenvaihteessa tapahtuvilla kuntien yhdistymisillä että päijäthämäläisellä keskustelulla on vankka pohjansa. Maan hallituksen käynnistämän Paras-hankkeen lähtökohtana oli, että radikaali kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön. Vain siten voimme kehittää kansalaisten palveluita ja hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana, jolloin eläköityminen ja ikääntyminen muuttavat olosuhteitamme ennennäkemättömän nopeasti.
On hyvä, että Päijät-Hämeessäkin arvioidaan ja pohditaan erilaisia vaihtoehtoja. Lienee joka tapauksessa selvää, että nykyisellään kuntajako ja palvelutuotanto maakunnassamme eivät voi jatkua. Voi vain toivoa, että vaalien jälkeen meillä on kunnissa päättäjät, jotka ovat valmiita ennakkoluulottomasti ja avoimesti pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Pelättävää ei missään päin pitäisi olla, kun nykynäkymin kuntarakenteessa ei tule tapahtumaan mitään muutoin kuin vapaaehtoisesti, jokaisen kunnan itse päättämällä tavalla.
Alkuvuoden UusiKunta-hanke määritteli lähtökohtia ja periaatteita uuden, isomman, vähintään noin 150 000 asukkaan kunnan muodostamiselle Päijät-Hämeeseen. Se työ ei vielä voi olla päätöksenteon pohjana, mutta toivottavasti se rohkaisee mahdollisimman monta kuntaa - sekä hankkeessa mukana olleita että ulkopuolelle jääneitä - tulemaan mukaan keskusteluihin ensi vuonna ja katsomaan olisiko olemassa perusteita muodostaa uusi kunta esimerkiksi vuoden 2013 alusta.
Jos näihin valmisteleviin keskusteluihin päädytään, asiat tulee monilta osin käydä läpi esiselvitystä konkreettisemmin. Isoimpana kysymyksenä lienee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudenlainen järjestäminen mahdollisen uuden kuntarakenteen ja uuden tulossa olevan terveydenhoitolain puitteissa. Monet muutkin asiat, kuten kuntalaisten ja eri osa-alueiden vaikutusmahdollisuuksien takaaminen mahdollisen uuden kunnan sisällä, vaativat paljon jatkotyötä ja uudenlaisten ratkaisujen etsimistä.
Mahdollisessa uudessa valmistelussa mukana olevien kuntien määrää ja nimiä ei kannata vielä kovasti arvuutella. UusiKunta-hankkeen kuntaseitsikkoa on pidetty suureellisena, mutta toisaalta ministeri Kiviniemi puhui maanantaina Artjärvellä työssäkäyntialueesta järkevänä kuntakokona. Yleisimmin käytetyn tilastollisen määritelmän mukaan Lahden työssäkäyntialueeseen kuuluvat Hollola, Nastola, Asikkala, Hämeenkoski, Orimattila, Kärkölä ja Heinola. Suomessa kuitenkin kuntien ratkaisuista päättävät kunnat itse, eivät tilastot tai valtio, joten ei tätäkään listaa kannata ottaa liian vakavasti.
 Kaikki kirjoitukset 
|
Kommentit
VALTAKYSYMYKSET RATKAISEVAT Kunta-asioita on hyvä tarkastella valta-käsitteen kautta. Puolueet ja henkilöt edustavat vallankäyttöä, jota valtaa jaetaan ja säädellään muun muassa vaaleilla. On tietysti monia muitakin valtaa määrittäviä tekijöitä, kuten raha. Vielä en ole havainnut yhtään juridista tahoa, joka olisi valmis luopumaan vallasta, erikoisen makoisa on monopoliasema. Kunnat, joissa monopolipuolue on määräävässä asemassa ovat tuskin ilman valtion pakotusta valmiita luopumaan asemistaan. Kunnan mennessä selvitystyyppiseen konkurssitilaan saattaa jopa yksipuoluekunnassa tapahtua muutos, eräänlainen Berliinin muurin murtuminen kuntalaispaineesta. Ei Suomessa, ei hitaassa Hämeessä. Kiviniemen mainitsema "työssäkäyntialue" on akateeminen sosiologinen ekspressio, jonka relevanssi on retorinen. Retoriikkaa tulevat olemaan myös kuntaneuvottelut puoluepoliittisen vallan säilyttämisen halun säädellessä todellisia päätöksiä.
Kaupungin johtaja on näissä ajatuksissaan oikeassa. Ja etenkin, kun ottaa huomioon hänen esittämänsä tulevan vuoden taloussuunnitelmat. Alueen elinvoimaisuudelle äärimmäisen tärkeisiin perusrakenteiden tuki- ja kohennustoimiin esitetyt rahoituksetpanostukset ovat koko Päijät-Hämeen taloudellisen kehityksen ja kasvun edellytyksiä. Vaikka lainanottoa joudutaan lisäämään, niin se on kevyempi ratkaisu kuin verotuksen kiristys. Asukkaiden toiminnallisuuden kannalta niin urheilu- kuin uimahallin rakentamiseen tulisi harkita osittain vaihtoehtoista ratkaisua. Nämä hankkeet palvelevat toteutuessaan myös koko Päijät-Hämeen tarvetta. Kulttuuriväki on tehnyt Erkki Krohnin johdolla melkoisen ponnistuksen Sibeliustalon urkujen hankinnassa. Vaikka kaupunki on antanut avustusta tähän, niin homma on onnistunut hienosti. Mikseivät urheiluseurat, sponsoriyritykset, katsojat osallistuisi hallien rahoituksen keräämiseen. Esimerkikisi otteluiden, tilaisuuksien pääsylippuissa olisi osa rakennusrahastoa kartuttamaan. Kaupunki voisi taasen osaltaan alentaa seurojen hallivuokria, jottei seuroille koituisi taloudellisia menetyksiä liian kanssa. Uusien hallien valmistuminen vie joka tapauksessa vuosia ja niiden hyöty on koko alueellemme ilmeinen. Uusi-Kunta ja sen sosiaalinen rakenne; vauvojen, perheiden ja työpaikkojen terve yhteys on kunnan luovuutta vaativa tehtävä. Yrityselämän osaltaan tulee havaita, että tänne kannattaa tulla, perustaa toiminta ja maksaa verot hyvälle kunnalliselle yhteisölle.