Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Aluekunta on ajatus, ei malli
11/13/2009
Julkisuudessa on pohdittu, voisiko Päijät-Hämeen UusiKunta-hanke johtaa kuntien yhdistymisen sijasta ns. aluekuntamalliin.
Aluekunta on ollut yhtenä vaihtoehtona esillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valtakunnallisessa valmistelussa. Sillä on tarkoitettu kaksitasoista kuntahallintoa, aluekuntaa, jonka sisällä on ns. lähikuntia. Ylempi taso, eli aluekunta, päättäisi taloudesta, valtaosasta palveluita ja rahojen kohdentamisesta ja alempi taso, eli lähikunnat, välittömistä lähipalveluista ja paikallisista asioista aluekunnan päättämällä tavalla. Kummallakin tasolla olisi omat vaalinsa, varmaankin kuitenkin samaan aikaan.
Aluekunta ei toistaiseksi ole selkeästi hahmoteltu malli vaan ennemminkin ajatus tai näkökulma. Aluekunta-ajatuksen edellyttämää lainsäädäntöä ei ole valmisteltu, eikä mahdollinen uusi lainsäädäntö voisi nykynäkymin ehtiä UusiKunta-hankkeen aikatauluun, eli vuoteen 2013 mennessä. Yleisemmin aluekunta-ajattelussa on kuitenkin paljon sellaista, jota tulee arvioida ja ottaa huomioon, jos iso uusi peruskunta Päijät-Hämeessä toteutuu.
Paikallisdemokratia tarvitsee uusia avauksia
On mielestäni selvä, että lähes maakunnan kokoisessa kunnassa tarvittaisiin erityisiä toimia eri alueiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Suomen kuntalakiin sisältyi aiemmin mahdollisuus vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin, jota ainakin parilla paikkakunnalla kokeiltiin. Kokemukset uudesta muodollisesta hallinnon tasosta eivät olleet rohkaisevia. Suhteellisen kriittisiä ovat kommentit olleet Ruotsissakin, jossa kunnanosavaltuustoja edelleen on, kuitenkin vähenevä määrä.
Suomen kuntalaki tuntee sen sijaan edelleen mahdollisuuden nimetä toimielimiä kunnan osa-alueen asioita hoitamaan siten, että jäsenet nimetään esimerkiksi alueen asukkaiden esityksestä. Toimielimen tehtävät pitäisi kuitenkin määritellä oikealle tasolle siten, että ne kohdistuisivat kyseistä aluetta välittömästi hyödyttäviin asioihin, mutta eivät estäisi palveluiden ja kunnan kokonaisuuden tarkoituksenmukaista kehittämistä.
Vetovoima on alueiden vahvuuksien summa
UusiKunta-hankkeen tavoitteena on koko alueen kilpailukyvyn ja menestyksen rakentaminen. Se ei voi toteutua, ellei koko alue pysy elävänä ja houkuttelevana. Maaseutu ja pienemmät taajamat ovat osa alueen monipuolista vetovoimaa ja vahvuutta. On yhteinen etu kehittää kaikkia näitä vahvuuksia. Paikallinen vaikuttaminen ei saa kangistaa eikä pysäyttää kehitystä; se ei pidemmän päälle olisi kenenkään etu. Paikallista toimintaa ei saisi myöskään välttämättä sitoa nykyisiin kuntarajoihin.
Jos Päijät-Hämeen UusiKunta toteutuu laajana, lähes maakunnan kokoisena, kyseessä on aivan uudenlainen tapa järjestää alueen kehittäminen, kuntalaisten palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet. Suurimmat hyödyt saavutettaisiin sillä, että nyt kuntien yhteistyönä kuntayhtymissä tai muuten tuotetut palvelut nivottaisiin tiiviisti peruskunnan palveluihin.
Uudenlaisessa kokonaisuudessa tarvittaisiin aivan uudenlaisia ratkaisuja myös paikallisten vaikutusmahdollisuuksien ja identiteetin vahvistamiseksi kunnan eri osissa. Paras-hankkeessa hahmoteltu aluekunta ei ilmeisesti olisi edes hallinnollisesti mahdollinen. Mutta me tarvitsemmekin jotakin uudempaa, modernimpaa, joustavampaa ja vaikuttavampaa.
 Kaikki kirjoitukset 
| 
Kommentit
Hyvin sanottu "Vetovoima on alueen vahvuuksien summa". Vahvuudet pitää vain osata oikein nimetä ja päätöksiä tehtäessä täytyy muistaa kokonaisuudet ja pitkänajan vaikutukset. Nykyisin kunnallista päätöstä vaivaa lyhytnäköisyys ja sektoroituminen, kuten korkeimman oikeuden presidentti Hallberg on todennut. Kunta on ihmisten yhteisö, ei yritys. Myös suurkunta on ihmisiä varten, joten miksei sitä voisi perustaa siten, että kaikki lähipalvelut säilytetään, jolloi asukkaat voisivat olla tyytyväisiä. Myös voisi luvata, että nykyistä kuntaidentiteettitunnetta ja -symboleja suojellaan.
Lahdesta on jo vuosikaudet (-kymmenet) kadonnut suuria ja pieniä teollisuusyrityksiä. Lahdessa on hyvin korkea työttömyys. Huolestuttava yhtälö, päättäjillä kuitenkin on muita kiireitä. Te päättäjät mietitte ylisuurella osuudella työaikaa kuntaliitosta sun muuta rakenneuudistusta, kun suurin osa työajasta tulisi miettiä, miten tänne saisi lisää yrityksiä ja teollisuutta. Paljon olisi asioita joihin kannattaisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Seuraavat lisäisivät Lahden yleistä vetovoimaa merkittävästi sekä ihmisten mielissä ja suoraan sekä välillisesti yritysten johtokunnissa: -Paremmat liikenneyhteydet (erittäin tärkeä jo tapahtuva uudistus on sisääntulotie 167 laajennus; tätäkin voisi vielä viedä pidemmälle ja parantaa koko matkan mittaisella meluvallituksella ja nopeuden nostolla 70km/h; 12-tie ohitiestä viis veisaten maan alle rautatieaseman kohdalla; Lahti Hollola välin nopeuden nosto keskeytyksettömään 70km/h). -Lähijunaliikenne pistoratoja pitkin ja ehkä jopa uudet radanpätkät keskustaa halkoen (näin oli jo viime vuosisadalla, harmillisesti purettiin). -Lahti - Hämeenlinna välin mahdollisimman suora "oikorata"
-Lahti - Mäntsälä - Haarajoki välien nopeuden nosto nykyisestä yleisestä (oma kokemus 168km/h) keskieurooppalaisittain säälittävästä huomattavasti korkeammaksi. -Puoli-ilmainen bussiliikenne (kaupunki ajaisi itse halvemmalla verrattuna nykyiseen ryöstöhinnoitteluun; turha jakaa rahaa bussiyhtiöille tolkuttomia summia, kun voisi tehdä halvemmallakin). -Matkakeskus ja sieltä tunneli keskustaan (toisi keskustan hetken lähemmäs kävelijöille ja fillaroijille, sen merkittävän hetken pidemmän päälle). -Ilmaisia parkkipaikkoja lisää välittömästi rautatieaseman viereen (valtion tukemalla rautatiellä tämä tulisi olla ja ehkä onkin suorastaan velvoite ja jos ei, kaupunki voisi muuttaa tilanteen omalla auktoriteetillään ja toimenpiteillään). Pysäköiminen vakituisesti on joko kallista tai aikaavievää. Parkkipaikkoja ei ole ilmaisina kovin varmasti ja lähellä. Kävelemisessä ja etsimisessä kestää hyvinkin 10-20min. Maksaminen, käveleminen ja etsiminen ei varmasti houkuttele käyttämään junaa työmatkoihin. -Kaupungin parkkilaitos haluaa näivettää keskustaa; kaupungin kokonaishyödyn kannalta olisi parempi lisätä keskustakäynnin houkuttelevuutta (esim. Launeeseen verraten) alentamalla tai poistammalla parkkimaksuja; nyt on toimittu päinvastoin -> poistettu ilmaisuutta -> järjen riemuvoitto. -Korkeammat talot ja tiiviimpi keskustarakenne. Talot ovat Suomen ulkopuolelle verraten aivan ihmeellisen matalia. Varmasti löytyy tulevaisuudessa ihmisiä, jotka haluavat asua korkealla. Tehkää tämä edes mahdolliseksi. Omituiset rajoitukset talojen korkeuksille pois. Nykyiset uudet sukupolvet eivät ehkä haluakaan punaista mökkiä ja perunamaata. -Loppu Launeen kaltaisille keskelle peltoa rakennetuille alueille. Ympäristöepäystävällistä, hajanaistaa keskustaa. -Lainatuki yrityksille velvoitteella määräten yrityksen pysyvyyden Lahdessa. -Korkeakoulu yhteen paikkaan. Ei hajalleen pitkin poikin. Hajanaiset kojut vaikuttavat lähinnä puuhanurkkauksilta tai leikkimökeiltä, ei niinkään vakavilta opinahjoilta. Parempi olisi näin: "Se kuuluisa Lahden AMK rakennuskeskittymä ja ilmapiiri" Pikkuveskun ranta uimarantoineen (mikäli uimaranta saadaan lähemmäs ja viihtyisämmäksi) on oikea paikka (opiskelijat tykkää). Rautatieyhteys tulee olla varmistettu opiskelijoille lähes ilmaisella 15min välein kulkevalla Rautatie - Koulukeskus linja-autoilla. Eikä mitään huuhaa arkkitehtejä luomuksineen uudistamaan koulurakennuksia tai lisärakennuksia suunnittelemaan (ks. radiomastojen dildoepisodi), vaan vanhaa kunnioittava vanhan näköinen entisajan komea, korkea ja iso rakennus yhdessä muiden rakennusten kanssa. Näitä ihmiset ihastelevat ylivoimaisella enemmistöllä. -Käsittämättömästi Lahden lähes keskustassa on järven rantaa jota ei hyödynnetä. Pikkuveskun keskustaa lähinnä oleva ranta kannattaisi olla uimaranta ja sen tukena mahdollisuus rantakuppiloille (ja ei mikään kilometrin matka rantakuppiloihin, kuten Suomessa saatetaan luulla riittävän, vaan metrin matka rantakuppiloihin uimarannasta, tonttitilan löytäminen rantakuppiloille ja uimarannalle -> rantakartano luonnos). Rannan tuulisuutta kannattaa myös ratkoa. Nykyiset vesiurut - nojaa - pienen piirin huvi, suurempiakin olisi tarjolla Lahden hyödynnettäväksi.