Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

UusiKunta-hanke etenee ja uusiutuu

Keväisistä hahmotelmista poiketen UusiKunta-hankkeeseen osallistuvien kymmenen kunnan edustajat päätyivät syyskuussa siihen, että hankkeeseen pyydetäänkin valtion selvittäjiä. Tässä vaiheessa selvittäjät, Osmo Soininvaara päävastuullisena ja Markku Lehto sosiaali- ja terveystoimen erityisselvittäjänä, ovat vasta ehdokkaita, mutta ovat silti tarttuneet asiaan innokkaasti.

Valtion selvittäjien asettamispäätös on mahdollinen vasta, kun alueen maantieteellisen yhteyden kannalta olennainen Asikkalan kunta on ottanut kantaa mukanaoloonsa, ilmeisesti valtuuston kokouksessa 16.11.2009. Tällöin voisi ajatella, että selvittäjät aloittaisivat virallisesti joulukuun alussa.

Osmo Soininvaara on ollut tapaamassa kuntien edustajia jo useassa UusiKunta-hankkeen tilaisuudessa - viimeksi Lahden kaupunginvaltuuston seminaarissa. Hänen viestinsä on ollut se, että hän näkee Päijät-Hämeen menestymisen mahdollisuudet erittäin hyvinä ja UusiKunta-hahmottelun valtakunnallisesti uraa uurtavana kuntarakenteiden uudistushankkeena. 

Selvittäjien asema on kahtalainen. He toteuttavat valtion ja valtiovarainministeriön asettamaa tehtävää, mutta ministeriön edustajien mukaan hyvin itsenäisesti. Kunnilla ei ole muodollista käskyvaltaa heihin, mutta käytännössä vain sellaiset esitykset etenevät, joita kunnat kannattavat. Lienee siis selvää, että kuntien näkemykset ja yhdessä tekemä valmistelutyö tulee hyvin huomioon otetuksi.

Selvittäjien toimeksianto tulee olemaan hyvin avoin. Se sisältää erilaiset mahdolliset ratkaisut, lähes maakunnan kokoisen uuden kunnan, pienempiä yhdistymisiä maakunnan sisällä, yksittäiset kuntaliitokset tai ehkä uusia yhteistyöjärjestelyjäkin.

Ehkä haastavimpana, mutta samalla eniten uusia mahdollisuuksia antavana mahdollisuutena on esillä ollut lähes maakunnan kokoinen kunta. Tällöin voitaisiin maakunnallisten kuntayhtymien (sosiaali- ja terveysyhtymä, koulutuskonserni, maakuntaliitto) toiminta järjestää uudelleen ja päästä päällekkäisyyksien purkuun ja työnjakojen uudelleenarviointiin aivan toisella tavalla kuin pelkästään peruskuntien kesken. Samalla olisi tärkeää saada yhtymien hyvät toiminnalliset ja hallinnolliset kokemukset laajemmin hyödyksi maakunnan kuntatoiminnassa.

On selvää, että maakunnan kokoinen kunta edellyttäisi erityisiä toimia kunnan eri osa-alueiden kehittämiseksi, elinvoiman ylläpitämiseksi ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Eri puolilla maata on esimerkkejä aluelautakunnista, aluejohtokunnista tai neuvostoista, joiden roolit ja tehtävät vaihtelevat. Ja onhan meillä Päijät-Hämeessäkin ainakin Hollolassa viisi lähipalvelualueneuvostoa. Näistä kokemuksista pitäisi ottaa oppia ja kehittää uuden kunnan käyttöön jotakin uutta ja vielä parempaa.

Mutta Päijät-Hämeen uusi kunta on vasta vaiheessa tai vaiheiden välissä. Asetettavat selvittäjät tulevat työn alettua hahmottelemaan oman etenemisensä ja tavoitteensa. Sitten pääsemme kuntien ja selvittäjien väliseen työskentelyyn ja toivottavasti koko maakunnan kannalta hyviin ratkaisuihin, mitkä ne sitten ovatkaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että ennakkoluulottomasti etsitään erilaisia ratkaisuja eikä sitouduta mihinkään yksittäiseen malliin tai ainakaan ryhdytä asettamaan nykyajatteluun sidottuja reunaehtoja.