Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Ympäristöliiketoiminnassa hyviä näkymiä
11/06/2009
Kansainvälinen talouden taantuma näkyy rajusti Lahdessa ja Päijät-Hämeessä. Kaikkein vaikeinta on Heinolassa, mutta myös Lahdessa työpaikkojen vähenemä ja työttömyyden kasvu on ollut paljon valtakunnan keskiarvoja nopeampaa.
Kehitys ei ole kuitenkaan yhtenäistä. Taantumankin aikana jotkin yritykset ja jopa toimialat voivat menestyä ja uusiakin yrityksiä syntyy. Lahdessa on erityisesti pyritty luomaan edellytyksiä ympäristöliiketoiminnan kasvulle, toisena erityisenä alana teollinen muotoilu. Kummatkin ovat aloja, joihin taantuma ei välttämättä vaikuta samassa määrin kuin moniin muihin aloihin. Samalla ne edustavat sellaista erityisosaamista, jolla voi olla aivan erityinen arvo, kun taantuman jälkeinen Suomi etsii uusia ”nokioitaan”, kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvun moottoreita.
Lahdella on tässä hyvät lähtökohdat. Noin 10 % Suomen ympäristöliiketoiminasta on tilastojen mukaan Päijät-Hämeessä, ja täällä on noin 120 ympäristöliiketoimintaan liittyvää yritystä. Nytkin, taantuman oloissa, toiminta laajenee. Tämän alkuvuoden aikana Lahden yrityshautomoon on saatu lähes neljäkymmentä uutta asiakasta, osa hyvin lupaavia. Yli puolella uusista aloittajista liikeidea liittyy ympäristötekniikan alaan.
Lahden asema ympäristöosaamisen ja ympäristötekniikan näkyvänä keskuksena korostui vakuuttavasti eilen, kun yhdessä ulkoministeriön ja elinkeinoelämän kanssa järjestettiin Suomessa oleville ulkomaiden suurlähetystöille tarkoitettu ilmasto- ja ympäristötekniikkafoorumi. Läsnä oli edustajia yli 30 maasta, mukana lähes 20 ulkovaltojen suurlähettilästä. Foorumin suosiota osaltaan selitti asian ajankohtaisuus juuri ennen ensi kuussa Kööpenhaminassa pidettävää kansainvälistä ilmastokokousta, mutta samalla se oli erinomainen tunnustus lahtelaiselle osaamiselle ympäristötekniikassa.
Tilaisuus antoi Lahden Tiede- ja Yrityspuistolle ja lukuisille lahtelaisille yrityksille mahdollisuuden luoda kontakteja ja aloittaa keskusteluja, jotka voivat johtaa kaupankäyntiin, vientiin ja sitä kautta työpaikkoihin ja kasvuun Lahdessa. Ympäristöosaamisen kasvattaminen ja jo nyt näkyvillä olevat tulokset ovat erinomainen osoitus siitä, miten määrätietoinen eri toimijoiden vuosia jatkunut työ tuottaa tuloksia.
Kaupungin vuotuisia määrärahoja yliopisto- ja teknologiakeskustoimintaan voi olla joskus vaikea perustella, kun tuloksia ei voi luvata välittömästi, mutta ilman sellaisia panostuksia ei hyvää tasapainoista tulevaisuuden kasvua ja kehitystä voi turvata.
 Kaikki kirjoitukset 
| 
Kommentit
Päijät-Hämeessä toimii yli 1400 ympäristöalaan liittyvää yritystä Lahden alueen liikeyritysrekisteri Liike.fi-sivuston, Fonectan proFinder-verkkopalvelun, Tilastokeskuksen PX-web-tietokantojen, kuntien omien yritysluetteloiden sekä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen asiakasrekisterin tietojen sekä Ympäristöklusterin www.ympäristö.org -sivuston perusteella Päijät-Hämeessä toimii yli 1400 ympäristöalaan liittyvää yritystä. Yrityksistä Lahdessa sijaitsee yli 450 ja Hollolassa, ja Heinolassa liki 170 yritystä kummassakin. Orimattilassa ja Nastolassa ympäristöalan yrityksiä toimii yli 120 kummassakin kunnassa. Asikkalassa ympäristöalan yrityksiä toimii noin 80, Hartolassa ja Sysmässä kummassakin yli 70 yritystä ja Kärkölässä 65 sekä Padasjoella yli 50 yritystä. Ympäristöalaan liittyvien yritysten määrissä pienimmät kunnat Päijät-Hämeessä ovat Artjärvi ja Hämeenkoski, kummassakin kunnassa toimii noin 20 ympäristöalan yritystä. Toimialakohtaisesti eniten yrityksiä toimii metallituotteiden valmistuksen sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen, metsätalous ja puunhakkuu ja sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksen aloilla. Jos mielenkiinnon kohteeksi otetaan yritysten koko, niin Päijät-Hämeen 1400:sta ympäristöalaan liittyvästä yrityksestä yli 70 % on alle 4 henkeä työllistäviä pienyrityksiä. Pienyrityksiä on noin 300 ja keskisuuria noin 60. Suuria yrityksiä alueella on 13. Yritysten lisäksi Päijät-Hämeen ympäristöalan toimijoita voidaan luokitella seuraavasti: - viranomaistehtävät: 12 kuntaa
- palvelut ja kehittämistoiminta: julkisorganisaatiot (5)
- koulutus ja konsultointi: konsultointiyritykset (5), korkeakoulut (3), toisen asteen oppilaitokset (1) Ympäristöalan tutkimus- ja hanketoimintaa toteuttaa tai pyrkii toteuttamaan jokainen ympäristöalan toimija mahdollisuuksiensa mukaan. Päijät-Hämeen yritysrekisteri Liike.info:n mukaan tutkimustoimintaa ympäristöön liittyvillä aloilla harjoittaa 16 yritystä. Nämä edellä esitetyt asiat selvitettiin toukokuussa 2009 päättyneessä, Maakunnan kehittämisrahoilla toteutetussa, Ympäristöstä liiketoimintaa (YLI) –esiselvitysprojektissa. Projektin aikana todettiin, että perustieto yrityksistä on hajanaisesti saatavilla tai se on luottamuksellista. Eri toimijoilla on omia tietopankkeja, mutta niitä ei jaeta muiden kanssa. Tämä johtaa siihen, että kaikissa kehitysprojekteissa aloitetaan samasta ”nollapisteestä” eli perustietojen etsimisestä. Julkisesti saatava tieto on melko vanhaa tai liian yleisellä tasolla. Ympäristöliiketoiminnan määrittelyn vaikeus Ympäristöliiketoimintaa kuvaavaa tilastointia on suunniteltu kauan, mutta aluetasoa palvelevaa tilastotietoa ei ole saatavilla. YLI-hankkeen aikana huomattiin, että tilastoilla on merkitystä kun halutaan ymmärtää yritysten kehityskulkua tämän päivän tilanteeseen, mutta tulevaisuuden visioinnissa sen merkitys laskee. Ympäristöliiketoiminnan systemaattisen tarkastelun tulisi perustua ympäristöliiketoiminnan yksiselitteiseen määritelmään ja siitä johdettuihin tunnuslukuihin ja niiden tilastointiin. Ympäristöliiketoiminta on kuitenkin ala, jolla ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mikä on tilanne sekä Suomessa että EU:n alueella. Suomessa ympäristöliiketoiminnan määrittelyn vaikeus ja määritelmien runsaus johtuu pitkälti siitä, ettei ympäristöliiketoiminta ole yritysten toimialarakenne TOL 2008 –luokituksen mukainen toimiala. Näin ollen ympäristöalan yritykset toimivat usealla eri toimialalla, jolloin ympäristöliiketoimintaa on vaikea erottaa yritysten muusta liiketoiminnasta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ympäristöliiketoimintaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa ja erityisesti ympäristöliiketoimintaa kuvaavien tilastotietojen kerääminen ja analysointi on erittäin haasteellista sekä valtakunnan että alueellisten toimijoiden, kuten pk-yritysten kehitystoimintaan keskittyvien organisaatioiden tasolla. Tämä määritelmien epäyhtenäisyyteen ja alan perustietojen tilastointiin liittyvä ongelma on tunnistettu jo vuosia sitten, mutta merkittäviä edistysaskeleita tilanteen korjaamiseksi ei ole tapahtunut. Toisaalta ympäristöliiketoiminnan määrittelyn vaikeus voi johtua myös siitä, että ympäristöliiketoiminta määritellään useimmiten tapauskohtaisesti. Tästä johtuen eri yhteyksissä kerättyjen ja selvitettyjen tietojen ja niihin perustuvien tietokantojen vertailtavuus voi olla heikko. Myös tietojen luotettavuus saattaa olla hyvin kyseenalainen. Tämä ympäristöliiketoiminnan tapauskohtainen määritteleminen koskee erityisesti alan tutkimusta. Esimerkiksi vuonna 2004 kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) tilasi yhdessä ympäristöministeriön kanssa Tilastokeskukselta tutkimuksen, jonka tavoitteena oli päivittää Suomen ympäristöalan laajuutta ja luonnetta koskevaa tietoa. Tutkimuksessa, joka perustui yrityskyselyyn, käytettiin ympäristöliiketoimintaa kuvaavana terminä ympäristöteknologiaa. Ympäristöteknologiayrityksellä tutkimuksessa tarkoitettiin yritystä, jonka tuotevalikoimaan kuuluu ympäristöteknologiaa tai siihen liittyviä palveluja. Ympäristöteknologiayrityksen määritelmän ulkopuolelle ja siten tutkimuksen ulkopuolelle jäivät kuitenkin ympäristönhuoltopalveluja tarjoavat yritykset, kuten jätehuoltoa, jätevesihuolto ja vesihuoltoa tarjoavat yritykset ja yhteisöt sekä puhtaan tuotannon teknologiat ja tuotteet. Myös yritysten näkökulmasta tarkasteltuna määritelmien runsaus ja erilaisuus tuottaa vaikeuksia esimerkiksi kyselytutkimuksiin vastattaessa. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi Sitran Ympäristöohjelmassa toteutetuissa projekteissa, joissa osa tiedon keruusta perustui yrityksille lähetettyihin kyselyihin. Kyselyt paljastivat, että koska kyselyissä käytetty ympäristöliiketoiminnan määritelmä ei ollut riittävän tarkka, suhteellisen samanlaista liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä osa katsoi harjoittavansa ympäristöliiketoimintaa ja osa ei. Ympäristöosaaminen –mitä se on? Tällä hetkellä ympäristöliiketoiminnan mittareina käytetään pääasiassa yritysten lukumäärää, liikevaihtoa ja henkilöstömäärää, mitkä eivät kuitenkaan anna riittävän kattavaa kuvaa alan nykytilanteesta, ainakaan silloin, jos on kyse alaan sisältyvästä kasvupotentiaalista. Edellä mainitut mittarit ovat myös hyvin herkkiä taloudellisen tilanteen muutoksille. Esimerkiksi talouden alamäessä yritysten lukumäärä ja henkilöstömäärä yleensä laskee, mikä ei kuitenkaan suoraan tarkoita yrityksen ydinliiketoiminnan perustana olevan osaaminen vähentymistä. Jotta alan nykytilanteesta saataisiin syvällisempi kuva, mukaan lukien kasvupotentiaali, ja siten voitaisiin luoda parempi perusta alan jatkokehittämistä ajatellen, olisi siis olennaista kehittää myös sellaisia mittareita ja indikaattoreita, joiden avulla voitaisiin luotettavasti mitata liikevaihdon ja yritysten lukumäärän ohella myös ympäristöliiketoiminnan perustana olevaa osaamista. Ympäristöosaaminen on käyttökelpoinen mittari yhdessä esimerkiksi markkinoiden kasvun kanssa kuvaamaan alan kilpailukykyä. Ympäristöosaamista kuvaavina mittareina käytetään hyvin usein muun muassa tutkimus- ja tuotekehityskehitysprojektien lukumäärää ja niihin kohdistuvaa rahamääräistä panostusta. Todellisuudessa edellä mainitut mittarit eivät mittaa varsinaisen osaamispääoman karttumista tai sitä, kuinka paljon osaamispääoman karttuminen on vaikuttanut tuotteen tai palvelun arvonmuodostukseen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kustannukset kuvaavat pikemminkin niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla osaamista yritetään lisätä ja mitä se yritykselle maksaa. Toisin sanoen osaaminen on hyvä esimerkki asiasta, joka on vaikeasti hahmotettavissa ja mittavissa, mutta ei suinkaan mahdoton tehtävä. Koska ympäristöosaaminen tulee olemaan yhä ratkaisevammassa asemassa yritysten menestymisen kannalta, erityisesti Suomen kaltaisissa asiantuntijuuteen perustuvissa tietoyhteiskunnissa, ympäristöosaamisen mittaamisen kehittäminen ja siten osaamisen arvottaminen olisi ensisijaisen tärkeää alan kehittämisen kannalta. Kehittäminen Lahden seudun ja koko Päijät-Hämeen ympäristöliiketoiminnan kehittäminen tulee perustua olemassa olevan yrityskannan kasvupotentiaalin etsimiseen ja kasvun tukemiseen. Pk-yritysten kehittäminen on suuri haaste vuosiksi eteenpäin. Ympäristöliiketoiminnan kehittämisen kannalta olennaisen liiketoimintatiedon kerääminen ja analysointi voitaisiin tehdä alueellisesti esimerkiksi kansalliseen ympäristöteknologian osaamisklusteriin kuuluvien ympäristöteknologian osaamiskeskusten; Kuopio, Uusimaa, Oulu ja Lahti, toimesta. Tällainen alueellinen toiminnan organisointi myös tiedon keräämisen ja analysoinnin osalta saattaisi olla sekä ympäristöliiketoiminnan edistämisen; yritystoiminnan ja osaamisperustan, että aluekehityksen kannalta parempi vaihtoehto kuin tiukka pidättäytyminen valtakunnan tasolla tapahtuvassa toimialakohtaisessa tiedon keräämisessä. Varmaan tällaista aluekohtaisesti organisoitua työtä jo tehdäänkin, mutta ainakin tämän projektin yhteydessä kävi hyvin selkeästi ilmi, kuinka hajanaista, viiveellä, satunnaisesti ja projektikohtaisesti kerättävää ja analysoitavaa ja erityisesti vaikeasti saatavaa tällainen, ympäristöliiketoimintaa koskeva tieto on. Tärkeää olisi, että pääosin julkisin varoin ylläpidettyjen organisaatioiden toimesta kerättävä tieto olisi jokseenkin yhtenäistä ja vertailukelpoista, ajan tasalla olevaa sekä kaikkien toimijoiden käytettävissä olevaa tietoa. Myös ympäristöosaamisen mittaamisen kehittäminen ja siten osaamisen arvottaminen olisi ensisijaisen tärkeää ympäristöalan kehittämisen kannalta. Mielellään puhutaan ympäristöosaamisesta, mutta osaamisen tarkempaa määrittelyä ja siihen liittyviä mittausmenetelmiä, mitkä ovat osaamisen kehittämisen perusedellytyksiä, ei tämän työn puitteissa tullut esiin. Myös tässä olisi selkeä kehittämisen paikka. Päijät-Häme ja nimenomaan Lahden kaupunki voisi olla tällä saralla edelläkävijä, ja toteuttaa Päijät-Hämeen ympäristöliiketoiminnan ennakointiin liittyvän hankkeen, jonka pääfokuksena olisi alan osaamispotentiaalin selvittäminen ja osaamisperustan turvaaminen. Jotta alueelle saataisiin perustettua todellinen ympäristöosaamisen yrityskeskittymä, eikä vain kerättyä ympäristöalan yrityksiä fyysisesti samaan paikkaan, tulisi sekä yritysten että yritystoimintaa tukevien organisaatioiden oikeasti tunnistaa ja määritellä se osaaminen, jota sekä aluekehityksen että yritystoiminnan strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Tällöin osaamisen määrittelyksi ei enää riitä pelkät käsitteet ilman sisältöä, vaan osaaminen tulisi ymmärtää yhdeksi yrityksen suorituskykyyn vaikuttavaksi tekijäksi.
Hienoa, että tällainen ympäristöliiketoiminnan ja koulutuksen trendi jatkuu Lahdessa. Vaikka vaikuttaisi kliseeltä, niin tämä on tämän hetken yksi trendikkäimmistä aloista johon kannattaa panostaa. Toivottavasti jatkossakin panostetaan ja saamme lisää julkisuutta.