Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Miksi keskustavisio?

Heinäkuussa julkistettiin selvitys Suomen suurten kaupunkiseutujen taloudellisesta kehityksestä viimeisen noin 30 vuoden aikana. Helsingin seutu on selvityksen mukaan ollut jatkuvasti omaa luokkaansa, Tampere, Turku ja Oulu seuraavina, ja Lahti ja Jyväskylä ovat jääneet selvästi näistä jälkeen. Kaupungin kehitysstrategian, alueen elinkeinostrategian ja myös keskustavision tavoitteena on saada tähän kehitykseen muutos.

Ikääntyvän väestön oloissa kaupungin täytyy olla nuorille vetovoimainen, jotta meillä on työvoimaa yrityksiin ja kaupungin palveluihin. Tämä ei ole mahdollista muutoin kuin selvän muuttovoiton ja väestönkasvun oloissa. Samoin tarvitsemme uutta menestyvää ja tuottavaa yritystoimintaa. Tarvitaan myös uusia, korkeamman jalostusasteen työpaikkoja, jotta verotulot kasvavat. Kehitys on nyt selvästi oikeansuuntaista, mutta vauhtia saisi olla lisää.

Lahden asema ja parantuneet yhteydet antavat kaikki edellytykset kovienkin tavoitteiden saavuttamiseen. Ennusteiden mukaan Helsingin alueen väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä 200 000 – 300 000 asukkaalla, ja valtaosa tästä kasvusta tapahtuu Helsingin kaupungin alueen ulkopuolella. Nyt haasteemme on saada kohtuullinen osa tästä kasvusta, sekä asukkaista että yrityksistä, suuntautumaan Lahden alueelle ja Päijät-Hämeeseen. Kyse ei ole mistään kasvun ihannoinnista vaan riittävän tasapainoisen ikärakenteen ja kaupungin palveluita varten riittävien verotulojen turvaamisesta.

Toriparkki osa tuloksekasta keskustavisiota

Lahden keskustavisio ja asuntorakentamisen suunnitelmat ovat osa tätä kaupungin vetovoiman turvaamista. Vetovoimaa ja houkuttelevuutta rakennetaan vahvistamalla kaupungin keskustaa entistäkin elävämmäksi, monipuolisemmaksi ja inhimillisemmäksi. Tähän kuuluvat lisääntyvät kävelyalueet, uusien parkkipaikkojen saaminen keskustaan tulevaa uutta liikerakentamista varten ja vanhojen parkkipaikkojen vähentäminen kävelyalueiden ja ihmisten tieltä.

Keskusta tarvitsee kaikenlaisia käyttäjiä ja kävijöitä. Keskustassa tarvitaan sen lähellä asuvia ja joukkoliikenteellä keskustaan tulevia käyttäjiä, mutta myös niitä, jotka ilman vaivattomia ja helposti löydettäviä parkkipaikkoja ajaisivatkin Launeen market-alueelle. Kaiken tämän takia myös torialuspysäköinti on osa tuloksekasta keskustavisiota.

Ranta-Kartano on lähivuosien mahdollisuus

Kaupungin kasvun mahdollistaminen edellyttää uutta asuntotuotantoa ja monipuolisia asuinalueita. Kova kysyntä kohdistuu keskustan välittömässä läheisyydessä oleviin asuntoihin, ja samalla keskusta-asuminen antaa vireyttä ja kehittymisedellytyksiä keskustan palveluille. Tiivis kaupunkikeskusta on myös ympäristölle myönteinen asia, muun muassa tehokkaan kaukolämmityksen ja liikenteenkin näkökulmasta. Muunkinlaisia asuinympäristöjä tarvitaan, mutta keskusta-alueen lisärakentaminen on tärkeä painopiste.

Tämän takia kaupungin hyväksytyissä asuntopoliittisissa linjauksissa on vahvasti esillä kerrostalorakentaminen mm. Ranta-Kartanon alueelle. Tällöinhän puhutaan varsin suppeasta alueesta, jo nyt rakennetuista tonteista ja pysäköintialueesta, ei Fellmanin puistosta, Pikku-Vesijärven puistosta tai Kisapuistosta. Tosiasiassa suunnitelmat jopa hieman laajentaisivat puistoaluetta nykyisestä. Ranta-Kartanon alue on oikein käytettynä Lahdelle lähivuosien mahdollisuus, enkä millään näe, että tuollaisen keskeisen alueen käyttäminen pysäköintialueena voisi olla tarkoituksenmukaista. Silloin toimittaisiin todella autojen ehdoin.

Ranta-Kartanon alue on varsin vaativa rakentamisen kohde, ja sen takia onkin esitetty vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja keskustelun pohjaksi. Keskustelussa on jo nyt tullut esille paljon varteenotettavia ideoita. Toivon, että keskustelun jälkeen ratkaisu on uusi viihtyisä asumisen ja palveluiden alue, joka vahvistaa kaupungin keskustaa ja liittää keskustan Vesijärveen ja puistoihin. Ehostettukaan pysäköintialue ei tätä tekisi.