Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Menikö matkailun juna jo Lahden ohi - vai onko se vasta tulossa?

Lahdessa on tänä vuonna noussut esille kaksikin mittavaa matkailun kehittämishanketta. Teivaanmäen laidan kaavaa tarkistetaan, jotta alueelle voitaisiin sijoittaa nykyisen kaavan mahdollistamaa suurempi hotelli. Taustalla on vahva viesti siitä, että isolle, monipuoliselle hotellille löytyisi helpommin rahoittaja kuin nykyisen kaavan sallimalle pienemmälle.

Toisentyyppinen, ja tässä vaiheessa paljon vähemmän konkreettinen hanke, on Mukkulan kartanon ja alueen kehittäminen siten, että alueesta muodostuisi vetovoimainen matkailukohde, kartano saataisiin arvoiseensa käyttöön ja alue toimisi edelleen myös kaupunkilaisten virkistysalueena.

Muitakin mahdollisuuksia selvitetään. Sibeliustalon takanakin on kaavavaraus hotellille.

Ensi reaktiot hankkeisiin ovat olleet kahtalaisia. Monet ovat nähneet, että Lahti tarvitsee uudenlaisia työpaikkoja ja monipuolisempaa elinkeinotoimintaa. Se onkin välttämätöntä, jotta Lahti ei olisi tulevaisuudessa niin haavoittuva kuin työttömyyslukujen nousu päättymässä olevan taantuman aikana on osoittanut.

Toisaalta on tullut palautetta, että Lahdessa ei kannata matkailuun panostaa, kun hotellien käyttöasteet ovat tähänkin asti olleet varsin alhaisia, Vierumäkeen valmistuu uusi hotelli ja Joutsenossakin investoidaan jopa 8000 vuodepaikan Saimaa Garden -matkailukeitaaseen Rauhan alueella.

Matkailu on ollut ja on edelleen nopeimmin kasvavia talouden aloja, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Samalla matkailu moninaistuu. Ihmisten toiveet vapaa-ajanvieton suhteen monipuolistuvat ja kysytään uudenlaisia palveluita. Vierumäen lisäksi esimerkiksi Lapin ja Tahkon laajenemiset ovat osoittaneet, että hyvin suunnitelluille ja aikaan sopiville kohteille riittää käyttäjiä. Kylpylähotellien puolelta löytyy esimerkkejä menestyvistä kohteista, joiden sijainti, ympäristö tai muut olosuhteet ovat selvästi vähemmän kilpailukykyiset kuin mitä Lahdessa voitaisiin tarjota.

Päijät-Hämeessä on hyviä kehittyviä matkailupalveluja, Vierumäen lisäksi esimerkiksi Messilä, Pajulahti, Heinolan palvelut ja maakunnan mökkimatkailuyritykset. Yhdistävänä teemana ovat luonto, liikunta, hyvinvointi ja kunnosta huolehtiminen. Näihin teemoihin nojaa myös vasta valmistunut Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010-2015. Lisäksi sijainti on tietysti koko Päijät-Hämeen yhteinen vahvuus – keskellä eteläistä Suomea, lähellä pääkaupunkiseutua, nopeasti paranevien yhteyksien päässä Pietarista ja Suomen ainoan kansainvälisen tason lentokentän vieressä. Lähimatkailu ja vaivattomasti saavutettavat kohteet ovat yksi matkailun kehittyviä trendejä, sekä ympäristösyistä että ajankäyttöperustein. Myös Lahden vahvistuva muotoilupainotus, kaupunkikeskustan kehittäminen ja ympäristötekijöiden huomioonottaminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä vetovoimatekijöitä.

Lahteen toivottavasti saatavat uudet matkailupalvelut, esimerkiksi Teivaanmäkeen tai Mukkulaan tai jollakin aikataululla molempiin, voisivat täydentää hyvin koko maakunnan tarjontaa. Lahdessa erityispiirteenä olisivat tietysti suuren kaupungin palvelut ja tarpeet, jotka antavat pohjaa esimerkiksi kulttuuri- ja kokousmatkailulle. Jos ajattelemme niin, että Lahdessa tarvitaan hotelleja vain niille, joiden on jostakin syystä aivan pakko täällä yöpyä, nykyisetkin riittävät. Mutta jos uskomme Lahden monipuoliseen vetovoimaan ja mahdollisuuksiin myös matkailussa, voimme saada alueelle uutta, monipuolista elinkeinopohjaa vahvistavaa yritystoimintaa, synnyttää uudenlaisia työpaikkoja sekä elävöittää kaupunkia ja aluetta.

Matkailu on liiketoimintaa siinä kuin muukin yritystoiminta. Kaupungin ei pidä mennä mukaan muutoin kuin puitteita luomalla. Olennaista on saada kaavoituksellisesti ja muuten aikaan sellaiset olosuhteet, jotka houkuttelevat yksityiset tahot investoimaan.

Tässä vaiheessa on avointen hahmotelmien aika. Teivaan mahdollisen hotellin osalta kaavaprosessissa arvioidaan, minkä suuruinen rakennusala ja minkälaiset korkeussuhteet voisivat alueelle sopia. Mukkulassa on vasta yleisempää pohdiskelua siitä, minkälainen kartanon ja alueen perinteeseen perustuva toiminta voisi sinne sijoittua ja siellä kehittyä. Nyt tarvitaan intoa ja rohkeutta asioiden eteenpäin viemiseksi. Etukäteen sanottu ”ei” on varma tapa torjua uudet mahdollisuudet.