Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Pohjoismaisia hajahuomioita

Lahden ja sen neljän pohjoismaisen ystävyyskaupungin, Ruotsin Västeråsin, Tanskan Randersin, Islannin Akureyrin ja Norjan Ålesundin vuotuinen tapaaminen pidettiin viime viikon lopulla Ålesundissa. Ålesund on kasvava kaupunki Norjassakin tapahtuvasta keskittymiskehityksestä huolimatta. Kaupunki on kansainvälisestikin hyvin merkittävä kala- ja kalastusteollisuuden keskus, jossa on monenlaista kalastukseen liittyvää teollisuutta, kuten kalanjalostusta, kalastusalustelakoita ja alan kansainvälistä kehitystyötä. Myös matkailulla on alueelle suuri merkitys.

Ystävyyskaupunkien kokouksen asialistalla olivat vanhustenhuollon kysymykset, erityisesti ennaltaehkäisevä toiminta ja avopalvelut, kansainvälisen talouskriisin vaikutukset ja matkailun kehittäminen. Lisäksi Randersin edustaja kertoi kaupunkinsa panostuksesta yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa. Eri pohjoismaita yhdistävät ja erottavat asiat olivat tietenkin esillä myös vierailun vapaamuotoisemman ohjelman aikana. Kirjaan tähän muutaman satunnaisen huomion eri kaupunkien ajankohtaisesta tilanteesta.

Talouskriisi näkyy kaikissa kaupungeissa sekä kaupunkien tuloissa että menoissa. Työttömyyden osalta Tanskassa ja Norjassa liikutaan edelleen hyvin alhaisissa työttömyysprosenteissa, lähellä 3 % tasoa. Islannissa työttömyys on noussut nopeasti 8 % luokkaan. Ruotsi ja Suomi ovat valtakunnallisesti keskenään samalla noin 10 % tasolla, mutta Västeråsin kaupungin tilanne on kohtuullisen hyvä. Taantuma ei ole juurikaan näkynyt siellä toimivien suurten kansainvälisten yritysten (ABB, Westinghouse) toiminnassa. Valtion vastaan tuleminen kuntien suuntaan talouskriisin johdosta ei tuntunut olevan missään ainakaan suomalaista korkeampaa.

Kaikissa kaupungeissa ensi vuoden talouden suunnittelu on haastavaa ja toiveista joudutaan karsimaan. Västeråsissa kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt ensi vuoden talousarvion, jossa menojen kasvu tästä vuodesta on vain 1,1 %. Talousarvion painopisteitä ovat nuorten selviytymiseen panostaminen ja ilmastoystävälliset investoinnit. Budjetti on hyvin yleisluontoinen, yleisluontoisempi kuin esimerkiksi Lahdessa. Lautakunnille jää hyvin paljon valtaa ja vastuuta toteuttaa valtuuston tahtoa toimialoittain asetettujen määrärahojen puitteissa.

Myös eri kaupunkien johtamiskäytännöistä keskusteltiin. Oikeaa mallia ei ole olemassa. Jokaisella käytännöllä on hyvät ja huonot puolensa. Isäntäkaupunki Ålesundissa valtuuston kautensa ajaksi valitsema pormestari on varsin vahvassa asemassa. Valintaprosessiin tuntuu liittyneen tyypillinen blokkiutuminen; kolme puoluetta teki sopimuksen, jossa sovittiin kullekin tärkeistä asioista. Valtuuston viisi muuta puoluetta (mukana toiseksi ja neljänneksi suurimmat) ovat oppositiossa ja suurelta osin varsinaisen päätöksenteon ulkopuolella. Tämä varmasti selkeyttää ja terävöittää kaupungin politiikkaa, mutta on suomalaisella, kaikki ryhmät huomioon ottavalla toimintatavallakin puolensa.

Ruotsissa kuntien johtamisjärjestelmä on, pormestarimallin Tamperetta lukuun ottamatta, muodollisesti pitkälti samanlainen kuin suomalaisissa kaupungeissa. Myös kunnan toimivalta on kohtuullisessa määrin verrattavissa suomalaiseen. Merkittävimmät eroavuudet ovat, että terveydenhuolto ei Ruotsissa ole kuntien vastuulla, eivätkä kunnat lain mukaan saa tehdä alijäämäistä talousarviota. Virkamiesvalmistelun ja kaupunginjohtajan asema vastaa pitkälti suomalaista, mutta poliittinen järjestelmä toimii eri tavalla. Poliittislähtöisen toiminnan edellytyksiä vahvistaa se, että isoimmissa kaupungeissa, kuten Västeråsissa, kaikilla isoilla ja keskikokoisilla puolueilla on kokopäiväisesti palkattuja kaupunginhallituksen jäseniä (kommunalråd eli ”kunnanneuvos”), joilla on määritellyt vastuualueet. Myös ruotsalaiseen käytäntöön kuuluu valtuustoenemmistön tekemä vaalikauden ”hallitusohjelma” ja selkeä vastakkainasettelu kaupungin hallitusrintaman ja opposition välillä. Kunnallisvaaleissakin käytettävä pitkien listojen vaalijärjestelmä antaa osaltaan edellytyksiä suomalaista puoluekantaisemmalle toimintatavalle.

Eroista huolimatta pohjoismaisten kaupunkien tilanteita leimaavat samat haasteet sekä nykyisen talouskriisin aikana että pidemmälle eteenpäin katsoessa. Myös keskeisimmät keskustelunaiheet ja kehittämiskohteet ovat hyvin samanlaisia. Syrjäytymisen ehkäiseminen, ennaltaehkäisevä työ ja avopalvelut, tuottavuuden parantaminen, uudet toimintatavat, rakenteelliset uudistukset sekä oman alueen kehityksen turvaaminen kansainvälistyvässä ja muuttuvassa maailmassa ovat kaikissa maissa pinnalla.

Lahden seudun UusiKunta-selvityksessä on perusteltua käyttää hyödyksi muiden pohjoismaiden ja erityisesti ystävyyskaupunkien kokemuksia isoista kuntien yhdistymisistä Västeråsissa 1960- ja -70-lukujen taitteessa ja Randersissa kaksi vuotta sitten. Kummassakin kaupungissa on luotu erilaisia toimintatapoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi kunnan eri alueilla.