Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Kuntarakenne mukaan kunta- ja palvelurakennekeskusteluun
12/21/2007
Toimittaja on estänyt vastineiden liittämisen tähän asiakirjaan.
Päijät-Hämeessä on lähestytty valtion käynnistämää kunta- ja palvelurakenneuudistusta yhteisesti sovitulla tavalla ”palvelut edellä”, pohjana aiemmat yhteistyöhankkeet. Tämä onkin tuottanut selvää tulosta: palvelujen tuottamisessa yhdessä joko koko maakunnan puitteissa tai pienemmillä kokoonpanoilla on päästy eteenpäin ja pystytty parantamaan toiminnan tehokkuutta. Samalla on kuitenkin muodostunut varsin monimutkainen palvelujen järjestämisorganisaatio, jossa on kuntayhtymiä (mm. koulutuskonserni, sote-piiri ja maakuntaliitto/pelastustoimi), vastuukuntamallia (mm. Wellamo-opisto ja Oiva), seutuorganisaatio (kuntatekniikka) sekä osakeyhtiöitä.
Lahden kaupungin kantana on, että Päijät-Hämeessäkin on palveluyhteistyön rinnalla keskusteltava myös kuntarakenteesta, eli kuntien määrän vähentämisestä. Osassa kuntia on jo jokin aika sitten asetettu tavoitteeksi nykyisen maakunnan kokoinen kunta vuonna 2015. Tavoite on monesta näkökulmasta kannatettava. Realistisesti voi kuitenkin todeta, että jos sitä tavoiteltaisiin, valmistelujen pitäisi olla jo käynnissä. Kun muutama maakunnan kunnista on selvästi ilmoittanut irtautuvansa tästä tavoitteesta, pitää päättää, voidaanko tavoitteen suuntaan edetä niillä voimin, jotka ovat siihen valmiita.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus on jo tähän mennessä tuottanut eri puolilla Suomea yllättävän määrän päätöksiä kuntien yhdistymisistä ja vielä suuremman määrän määrätietoisesti käynnissä olevia neuvotteluja. Esimerkkejä päätetyistä ovat Salon seutu, Seinäjoki, Raasepori sekä Naantali ja merkittävistä neuvotteluvaiheessa olevista Jyväskylä, Hämeenlinna, Kouvola, Joensuu, Kuopio, Porvoo, Loviisa ja Savonlinna. Jokaisen hankkeen lähtökohdat ovat erilaiset, mutta lista osoittaa selvästi, että monella seudulla nähdään kaupunkiseudun voimavarojen kokoaminen tärkeäksi osaksi alueen menestyksen ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamista niissä muutoksissa, jotka ovat sekä yritystoiminnan että kuntien palvelutoiminnan edessä lähivuosina.
Samasta syystä Lahden kaupunki pitää tärkeänä, että keskustelut kuntarakenteesta saadaan käyntiin kiinnostuneiden kuntien kesken. On erinomaista, että Päijät-Hämeen kuntien kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johtoryhmässä lokakuun alussa voitiin yhdessä sopia siitä, että näin voidaan edetä. Etenemisen on tärkeää olla mahdollisimman avointa – avointa kaikille halukkaille kunnille ja julkista kuntalaisille. On selvää, että kuntien yhdistymisiä tapahtuu Päijät-Hämeessä vain vapaaehtoiselta pohjalta.
Viime viikolla julkistettu Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus vuosilta 2000 – 2005 osoittaa, että eri seutujen kehityksessä tapahtuu suhteellisen nopeita muutoksia, suuntaan ja toiseen. Lahden seudun kehitys vuosina 2000–2005 ei ole vastannut mm. hyvään sijaintiin perustuvia odotuksia. Poikkeuksellisen nopeaa teollisten työpaikkojen vähenemistä ei ole pystytty riittävästi kompensoimaan muilla yritystoimialoilla. Voisi tosin olettaa, että kehitys vuoden 2005 jälkeen on ollut myönteisempää. Keskeinen kysymys on, voitaisiinko työssäkäyntialueen kuntien yhdistymisten kautta vahvistaa seudun elinkeinopolitiikkaa sekä vetovoimaa, ja sen kautta hyvinvointia? Monella kaupunkiseudulla tunnutaan selvästi näin ajattelevan.
Kuntien yhdistyminen, ja oman kotikunnan tai kaupungin olemassaolon lakkaaminen, on iso muutos, joka vaikuttaa palveluiden järjestämiseen ja heijastuu kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. On kuitenkin nähtävä, että nykyisellä kuntarakenteella monet palvelut ovat jo siirtyneet tai ovat siirtymässä ylikunnallisten yhteistyötahojen järjestettäväksi, mikä vähentää kuntien ja kuntalaisten todellista sananvaltaa asioiden hoidossa, niin Lahdessa kuin muissakin kunnissa. Kehityskulku sinänsä on hyvin perusteltua; monille palveluille luonteva palveluiden tuottamisen ja palveluiden käyttämisen alue on nimenomaan työssäkäyntialue. Osapuilleen työssäkäyntialueen kattava kunta olisi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta selkein ja toimivin ratkaisu – silloin vaikutusmahdollisuudet palveluihin toteutuvat suoraan kunnallisvaaleissa ilman kuntayhtymien tai muiden ylikunnallisten organisaatioiden välikäsiä.
Usean kunnan yhdistyminen Lahden seudulla loisi monessa suhteessa uudenlaisen tilanteen. Vaikka ei olisi mahdollista muodostaa koko maakunnan kokoista kuntaa, puhuttaisiin kuitenkin nykyiseen Lahteen verrattuna pinta-alaltaan moninkertaisesta, helposti kymmenkertaisesta kunnasta. Kyseessä ei olisi Lahden kaupungin laajeneminen, vaan täysin uudenlainen yksikkö, jonka sisäisessä päätöksenteossa ei olisi entisten kuntien intressejä. Suuremman yksikön sisällä palveluiden järjestämistä ja kehittämispanostuksia tarkasteltaisiin osana uutta kokonaisuutta, jolloin ne näyttäisivät hyvin erilaisilta kuin minkään nykyisen kunnan näkökulmasta. Myös kunnan sisäinen alueellinen toiminta joudutaan tällöin miettimään uudelleen: miten turvataan eri asuinalueiden ihmisten vaikutusmahdollisuudet sekä eri alueiden ominaispiirteiden ja vahvuuksien säilyminen sekä niiden hyödyntäminen koko seudun kehittämiseksi?
Menin edellä ehkä hieman turhan pitkälle käytännön pohdiskeluun, sillä kuntarakennekeskustelut ovat aloittamatta eikä edes tiedetä ketkä niissä mahdollisesti olisivat mukana. Lahden kaupungin puolelta olemme valmiita ennakkoluulottomasti pohtimaan kuntarakenneuudistusta kaikkien maakunnan kuntien kanssa. Toivon, että kuntien väliset keskustelut pääsevät hyvään alkuun jo tämän vuoden puolella.
 Kaikki kirjoitukset 
| 
