Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
UusiKunta -esiselvitys syntyi hyvässä hengessä
06/23/2008
Juhannusviikon keskiviikkona julkistettiin UusiKunta-johtoryhmän valmistelema esiselvitys Lahden seudun uudesta isosta kunnasta. Esiselvitys johtaa varsinaiseen selvitykseen ja mahdollisiin kuntien yhdistämisesityksiin, mikäli kuntien syksyllä valittavat uudet valtuustot niin ensi vuonna haluavat.
Valmistelutyön henki on ollut koko ajan hyvä, ja myös seitsemän kunnan valtuutetuille 12.6. järjestetyssä yhteistilaisuudessa selkeä enemmistö näki hankkeen myönteisenä. Tilaisuudessa korostui myös toive siitä, että valmisteluun ja mahdollisiin yhdistymisneuvotteluihin tulisi vaalien jälkeen mukaan nykyisen kuntaseitsikon työn ulkopuolella olleita kuntia.
Esiselvitystyön aikana on vallinnut suhteellisen selkeä yksituumaisuus siitä, että voimavarojen kokoaminen suurempaan kuntaan antaa parempia edellytyksiä palvelujen tarkoituksenmukaiselle tuottamiselle. Palvelujen laatu ja saatavuus olisivat parempia kuin tilanteessa, jossa kunnat ovat erillisiä. Etuna on pidetty myös parempia mahdollisuuksia työvoiman saantiin tulevilla kiristyvillä työmarkkinoilla.
Tuloksiin toimintatapojen ja organisaation kehittämisellä
On selvä, että näitä myönteisiä tuloksia ei saavuteta itsestään pelkän kuntien yhdistymisen seurauksena, vaan yhdistymisen yhteydessä on uudistettava toimintatapoja ja organisaatioita. Kootumpi organisaatio pystyy kuitenkin monella tavalla paremmin kohtaamaan ne uudenlaiset paineet ja tarpeet, joita aiheutuu toisaalta runsaasta henkilökunnan eläköitymisestä, toisaalta ikääntymisestä aiheutuvasta palvelujen kysynnän nopeasta kasvusta.
Toisena tärkeänä etuna on nähty suuremman kunnan paremmat mahdollisuudet houkutella uusia asukkaita ja yritystoimintaa sekä vaikuttaa mm. valtiolliseen päätöksentekoon. Tämä näkökulma korostuu, kun monilla kaupunkiseuduilla tehdään kuntaliitoksia. Esimerkiksi Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Kouvolan seuduilla liitokset kokoavat voimavaroja ja yhdistävät kaupungin ja ympäröivän maaseudun vahvuuksia saman kunnan puitteisiin. Tässä kilpailussa on kyse sekä verotulojen kasvattamisesta että työikäisen väestön houkuttelemisesta – kumpikin on välttämätöntä palvelujen turvaamiseksi.
Katse myös kolikon kääntöpuolelle
Suuri ei kuitenkaan ole automaattisesti kaunista. Esiselvitystyön aikana on kannettu huolta mahdollisen ison kunnan alueen tasapuolisesta kehittämisestä. Taataanko palvelut ison kunnan kaikissa osissa? Pystytäänkö turvaamaan myönteinen kehitys kaikissa nykyisissä kuntakeskuksissa? Ja miten varmistetaan, että uuden kunnan kaikkien alueiden asukkaiden ääni kuuluu päätöksenteossa?
Palvelujen turvaaminen alueen eri osissa on joka tapauksessa iso haaste tulevaisuudessa. Suurin uhka tässä suhteessa on kuntatalouden tilanne – jos isompi kunta esiselvityksen mukaisesti vahvistaa kuntataloutta, antaa se nykytilannetta paremmat edellytykset kattavan palvelurakenteen ylläpitämiselle – myös reuna-alueilla.
Kysymys kansanvallasta – asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista - isossa uudessa kunnassa on selvästi jatkotyötä vaativa asia. Onneksi meillä on eri puolilta maata esimerkkejä siitä, miten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta ison kunnan eri osissa voidaan vahvistaa. Ensi vuoden lukuisten kuntaliitosten valmistelussa on kehitetty uudenlaisiakin ratkaisuja, joista kannattaa ottaa oppia.
Eri alueilla asuvien kuntalaisten vaikutusvalta turvattava
UusiKunta olisi asukasluvultaan puolitoista-kaksikertainen nykyiseen Lahteen verrattuna. Sekä luottamushenkilöhallinnon että virkahallinnon osalta joudutaan arvioimaan monia asioita uudelleen, vaikka kunnan asukasluku jäisikin esimerkiksi Turun, Espoon, Vantaan ja Tampereen alapuolelle. Poliittisen johdon työskentelyedellytyksiä tulee vahvistaa, ja samalla on tärkeää hajauttaa päätöksentekoa nykyistäkin enemmän. Mielestäni sekä muutosten hallinnan että toiminnan johtamisen näkökulmasta toimialakohtaiseen päätöksentekoon perustuva malli käy yhä välttämättömämmäksi.
Uuden laajan kunnan eri alueilla asuvien kuntalaisten vaikutusvallan turvaaminen vaatii huomiota erityisesti muutosvaiheessa. Pidän hyvin luontevana, että myös Lahden seudun uudessa kunnassa olisi alueellisia toimielimiä, kuten monissa ensi vuoden alussa muodostuvissa uutukaisissa. Niiden tehtävänä on edustaa asukkaita uuden kunnan hallintoon päin, mutta samalla niillä tulee olla resursseja alueen elinvoiman ja yhteisöhengen kasvattamiseksi. Alueellisten vaikutusmahdollisuuksien ohella uuden kunnan organisoinnissa tulisi etsiä uusia väyliä tarjota kansalaisille mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen käyttäjinä, asiakkaina. Kaiken kaikkiaan UusiKunta-hankkeen kautta pitäisi antaa vauhtia uudenlaisille vaikuttamisen muodoille, kuten sähköisille yhteisöille ja keskustelufoorumeille, suoralle asiakasvaikuttamiselle ja muunlaisille suorille palautekanaville.
Isomman kunnan valtuusto olisi kiistaton päättäjä
Kansanvallan eli demokratian toteutumisen kannalta UusiKunta-hankkeen kaltaisella isolla kuntauudistuksella on varsin suuria vaikutuksia. Nykyisessä tilanteessa demokratian toteutuminen on usein välillistä. Pienimpien kuntien valtuustoilla on yhä vähemmän liikkumavaraa, kun palveluja tuotetaan yhteisorganisaatioissa tai ostetaan. Kuntien yhteisten yksiköiden, liikelaitosten, kuntayhtymien tai muiden, päätöksenteko on usein varsin irrallista peruskunnista ja niiden vaaleilla valituista valtuustoista. Samalla toimintojen kokonaisuus on hyvin hajanainen, mikä voi johtaa tehottomuuteen, koordinoimattomuuteen, päällekkäisiin toimintoihin ja asiakasnäkökulman katoamiseen.
Uusi iso kunta, joka olisi väestöltään valtaosa maakunnasta, toisi tässä mielessä uuden tilanteen. Uuden kunnan valtuusto olisi keskeinen kiistaton päättäjä niin palvelujen järjestämisestä kuin maakunnan strategisista linjauksista. Tilanne olisi uudenlainen, puhutaan sitten sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuspalveluista, elinkeinopolitiikasta tai maakunnan strategisista linjauksista tai suuntautumisista. Äänestäessään uuden kunnan valtuustovaaleissa kuntalaiset olisivat suoraan vaikuttamassa sellaisiin asioihin, joihin erillisten valtuustojen vaikutus on nyt hyvin välillistä. Tältä osin hyvin toimiva uusi kunta voisi merkittävästi vahvistaa demokratiaa ja lisätä myös kuntalaisten aitoa kiinnostusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan.
Blogikirjoitus on alunperin julkaistu UusiKunta -hankkeen verkkosivuilla 19.6
www.uusikunta.fi
 Kaikki kirjoitukset 
| 
Kommentit
Kuten UusiKunta-esiselvitys, niin myös kaupunginjohtajan kirjoitus kuvaa selvästi miten ohut ja köykäinen koko prosessin harkinta on tähän mennessä ollut. Päänäkökohtana oleva kuntien hallintojen ja toimintarakenteiden yhdistämisen todetaan parantavan kustannusrakenteita. Näin varmaankin käy, mutta, kuten esityksessä todetaan veroamaksavien työntekijöiden prosenttuaalisen osuuden väheneminen ja yritysten maksamien verotulojen hidas kasvu ei tue näiden säästöjen tuovan kovin kestävää taloudellista kasvua. Lyhyellä jaksolla yhdistyminen ehkä näyttäisi tuottavan etua, mutta pitemmälle 10-15 vuoden päähän otaksun Päijät-Hämeen vaipuvan taantuneisuuteen. Alueemme kasvua ei tue jatkuvat koulu-, hoito-, peruspalvelujen leikkaukset, rakennuskorjauksien viivästyttäminen, koulutetun työvoiman lähettäminen pääkaupunkiseudulle tai yritysten kokemat kaavoitusongelmat. Lahdessa työtään tekevistä yhä useampi asuu naapurikunnissa, joko peruspalveluiden, viihtyisyyden, hintatason tai muun järkevän syyn takia. Tämän ilmiön kokee myös moni kaupungin oma työntekijä, mukaan lukien edellinen kaupunginjohtaja. Jokaisella on oikeus asua missä haluaa. Ja jokaisella kunnalla on velvollisuus pitää tarkka huoli asukkaansa hyvinvoinnista kunnassaan ja saada sinne yrityksiä henkilöstöineen haluamaan muualta maasta. Lahden tulee tehdä osansa pystyäkseen pitämään täällä korkeastikin koulutetut ammattilaiset täällä ja saadakseen väestön ikärakenteen kääntymään pessimistisistä ennustuksista positiivisemmaksi. Lahden asema UusiKunta ajatuksessa on hakusessa. Lahden tulee nostaa profiiliaan ja keskittyä rohkeasti peruspalvelujen nostamiseen korkealle tasolle ja samalla tarjota yritysmaailmalle tilaisuus, jossa näiden henkilöstön tarpeisiin, kuten jo täällä olevien asukkaiden vastataan hyvällä osaamisella ja resursseilla. Suurten markettien toteuttuminen heikentää lähikuntien omia lähikauppojen toimintaedellytyksiä. Lähikuntien verokertymät laskevat ja aiheuttavat samalla muitakin palvelurakenteiden alasajoa. Tämäkään kauppatoiminta ei tuo lisävaurautta tulevan suurkunnantalouteen. Raha siirtyy vain taskusta toiseen ja lähikuntien asukkaiden tilanne kärsii. Suurrakennuskohteet tulee unohtaa ja jos yksityinen pääoma haluaa sijoittaa ja rakentaa joitakin hankkeita niin ne tulee harkita erikseen. Perusinfrastruktuuri on saatava vastaamaan tavoitetasoa ja sen ylikin, vaikka esim. KeskustaVisio unohtaen, kunnes talous ja verotulokertymän kasvu on selvää. Esiselvityksissä ei ole minkäänlaista toteamusta, miten alueemme taloudellisiin haasteisiin vastataan. Päällekkäisyyksien purkaminen, Uuden valtuuston vallankäytön kasvaminen tai kuntien yhteenliittäminen ei oikeasti kasvata hyvinvoinnin tasaamiseen välttämätöntä verotulojen kasvua. Esiselvitys on puutteellinen ja heikosti tulevaisuuteen katsova.