Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Kaksi ensimmäistä vuotta Lahdessa

Nyt elokuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun aloitin työni kaupunginjohtajana Lahdessa. Aika on mennyt uskomattoman nopeasti. Lahti on osoittautunut odotuksianikin monipuolisemmaksi, vireämmäksi ja vauhdikkaammaksi kaupungiksi.

Kulunut monitapahtumainen kesä on ollut tätä vireyttä täysimittaisesti. Tarjolla on ollut tapahtumia, kulttuuria, urheilua, yhdistyksiä ja yhteisöjä, talkoohenkeä ja vapaaehtoistyötä, tuoreimpana esimerkkinä veteraanien yleisurheilun maailmanmestaruuskisat kaikkine oheistapahtumineen, mutta myös jazztori, urkuviikko, kesäteatteri, Eurooppa-liigan jalkapalloa, kaikki sataman tapahtumat ja paljon muuta. Ja nyt syksyyn mentäessä edessä ovat muun muassa teatterin ensi-illat ja Sibelius-festivaali.

Lahti on kaupunkina, kaupunkiyhteisönä, hyvin ilmeikäs ja monipuolinen. Perinteiset lahtelaiset, alueelle sitoutuneet yritykset ja yrittäjät ovat osa vahvaa paikallishenkeä. Muutenkin on paljon yhdistyksiä, seuroja ja porukoita – Teollisuusseurasta Kortteliliigaan – jotka pitävät kaupungin omanarvontuntoa kunnossa ja tukevat ihmisten hyvinvointia ja kaupungin eteenpäinmenoa. Muutoksen haasteissa tämä voi olla hidastekin. Kun vahvat yhteisöt ovat aiemmin vieneet asioita hyvin eteenpäin, tuntuu asioiden organisoinnista ja vanhoista malleista kiinnipitäminen nousseen joskus liiankin tärkeäksi, ohi asianäkökulmien.

Lahdessa on koko tämän vuosituhannen jatkuneen myönteisen kehityksen pohjalta hyvä jatkaa. Erityisesti kolme-neljä viime vuotta ovat olleet hyvää kasvun aikaa Lahdessa, kiitos yleisen taloudellisen kehityksen, mutta myös Lahdessa toteutettujen omien toimenpiteiden. Lahti on kuitenkin edelleen rajussa muutoksessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuustyöpaikkojen väheneminen on ollut täällä koko ajan selvästi nopeampaa kuin juuri millään muulla kaupunkiseudulla. Onneksi samanaikaisesti on syntynyt uudenlaisia työpaikkoja ja niin ripeästi, että työpaikkojen kokonaismäärä ja samalla kaupungin väkiluku ovat kasvaneet. Talouden taantuma tarkoittaa muutoksen ja myllerryksen nopeutumista ja asettaa sitäkin suurempia vaatimuksia yritysten uusiutumiselle ja uusien menestystekijöiden etsinnälle.

Koko maassa on jouduttu pohtimaan, mitkä ovat ne tuotannon alat, jotka siivittävät Suomen kasvuun taantuman jälkeen ensi vuosikymmenellä. Lahden kaupunki on nostanut strategiassaan esille kaksi vahvuutta, ympäristöosaamisen ja teollisen muotoilun, joita halutaan erityisesti edistää riittävän ja kestävän kasvun varmistamiseksi Lahdessa. Samanaikaisesti on todettu, että Lahden tulee olla houkutteleva kaikelle yritystoiminnalle ja uusille asukkaille, erityisesti nuorille työikäisille. Edellytykset onnistumiselle vahvasti kasvavan metropolialueen pohjoisosassa ovat erinomaiset, kunhan kaupungin vetovoimasta ja houkuttelevuudesta pidetään kiinni. Tarvitaan laadukasta kaupunkikaavoitusta, monipuolista kulttuuria ja tapahtumia sekä oikein suunnattuja palveluita. Samalla tarvitaan panostusta uudistumiseen, uudenlaiseen osaamiseen ja uudenlaisiin työpaikkoihin.

Lahden kaupungin talous on viime vuosien hyvän kehityksen jäljiltä varsin vakaa. Kaupungin organisaatiota ja toimintatapoja on kehitetty. Sekä henkilökunta että luottamushenkilöelimet ovat toimineet määrätietoisesti ja tuloksekkaasti. Kuitenkin jo tänä vuonna verotulojen väheneminen ja menojen kasvu ovat kääntäneet tuloksen vahvasti miinukselle. Syynä tähän on muun muassa valtakunnallista nopeampi työttömyyden kasvu. Puolet tämän vuoden investoinneista tehdään velaksi, ja työn alla olevan talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnoksen mukaan ensi ja seuraavana vuonna kaikki investoinnit tehtäisiin velkarahalla. Velkaa jouduttaisiin ottamaan myös käyttömenoihin. Kun kukaan ei uskalla ennustaa nopeaa talouskasvua taantuman jälkeisille vuosille, talouden tasapainottamiseksi on tuottavuutta parannettava ja noudatettava äärimmäisen tiukkaa taloutta. Mahdollinen veronkorotus ei muuta tätä perusviestiä.

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on vahva kuntien välisen yhteistyön perinne. Seutuhallinto ja kuntien palvelurakenneuudistusprojekti ovat saaneet aikaan paljon hyviä asioita, sellaista yhteistyötä palveluiden tuotannossa, joka on käytännössä ollut sekä asukkaille että kunnille edullista. On kuitenkin ilmeistä, että yhteistyöjärjestelyissä ei voida mennä ratkaisevasti pidemmälle ilman, että myös kuntarakenteita muutetaan. On hyvin vaikeaa kuvitella, että esimerkiksi Lahti antaisi nykyistä laajemmin vastuuta keskeisistä perustoiminnoista, peruspalveluista, kaupungin oman organisaation ulkopuolelle.

Tässä tilanteessa nyt liikkeelle saatu kymmenen kunnan yhteinen UusiKunta-selvitystyö, jonka tavoitteena on laatia luonnos kuntien yhdistymissopimukseksi, on erittäin merkittävä. Kyse ei ole siitä, miten selviydytään muutamasta seuraavasta vuodesta vaan siitä, miten luodaan sellaiset toimintatavat, jotka kantaisivat kohtuullisen pitkälle, vähintään 10 – 20 vuoden päähän. Silloin olosuhteet ikärakennemuutoksen ja muiden näköpiirissä olevien muutosten vaikutuksesta ovat dramaattisesti erilaiset kuin nykyään. Tässä vaiheessa ei ole syytä yrittää ennustaa, tuleeko hankkeesta mitään. Jokainen kunta tekee itse omat ratkaisunsa, ja sekin on mahdollista, että yhteistä näkemystä yhdistymisen hyödyistä ja toteutustavasta ei synny.

Se, että kuntarajat Päijät-Hämeessä säilyisivät ennallaan, ei kuitenkaan tarkoittaisi, että asiat eivät muuta kautta muuttuisi. Valtio on yhä useammassa toiminnossa lähes pakottamassa kuntia yhteisjärjestelyihin. Päijät-Hämeen maakunnan ja sairaanhoitopiirin asema muuttuu näköpiirissä olevissa muutoksissa, jossa vastuuta halutaan siirtää laajemmille alueille. Tällaisia merkkejä on nähtävissä esimerkiksi valtion aluehallintouudistuksessa ja uuden terveydenhuoltolain muutoksessa. Uusi osapuilleen maakunnan kokoinen kunta antaisi alueen ja palvelujen kehittämisen avaimet päijäthämäläisten omiin ja heidän yhdessä valitsemansa valtuuston käsiin. Muuten ulkoa tulevat muutokset joudutaan ottamaan vastaan altavastaajan asemasta.

On paljon erittäin hyviä syitä katsoa Lahdessa luottavaisesti eteenpäin. Osaamispohjan vahvistuminen ja yritystoiminnan monipuolistuminen, Helsingin kasvussa mukana oleminen, kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi rohkea strategia, tehdyt ja valmisteilla olevat keskusta-alueen kaavaratkaisut ja se myönteinen henki, jossa kymmenen kunnan yhdistymisselvitystä tehdään, ovat kaikki pohjana tulevaisuudenuskolle.

Olen ollut hyvin tyytyväinen kaupunkiin työpaikkana ja Lahteen kotikaupunkina. Hyvin ristiriitaisin mielin jätin perjantaina hakemukseni avoinna olevaan Kuntaliiton toimitusjohtajan tehtävään. Olen elämänkaaren sellaisessa vaiheessa, johon seitsemän vuoden määräaikainen toimi kuntasektorin valtakunnallisessa ykköstehtävässä sopisi erittäin hyvin. Kun minua hakijaksi toivottiin, päätin olla käytettävissä. Hakuprosessin lopputulosta ei kannata tässä vaiheessa erityisemmin arvuutella.

Jos niin kävisi, että minut Kuntaliiton tehtävään valittaisiin, jatkaisin tietenkin täydellä innolla Lahdessa puolen vuoden irtisanomisaikani loppuun. Jos taas valinta ei satu minuun, työni Lahdessa jatkuu toivottavasti eläkkeelle jäämiseeni asti.