Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Velka ja varallisuus

Päijät-Hämeen UusiKunta-hankkeen yhteydessä on keskusteltu mukana olevien kuntin erilaisista lähtökohdista, ja yhtenä näkökulmana ovat olleet kuntien varallisuus ja velat.

Päijät-Hämeen liitto teetti Net Effect Oy:llä analyysin hankkeessa mukana olevien kuntien taseista, eli varoista ja veloista. Selvityksen asiantuntijana toimi professori Pentti Meklin. Selvitys kokonaisuudessaan on luettavissa UusiKunta-hankkeen sivuilta (www.uusikunta.fi) ja saatavissa myös kunnantaloilta.

Kunnan varallisuusasemaa ei voi tyhjentävästi kuvata yhdellä luvulla. Net Effectin analyysissä on asiaa tarkasteltu lukuisasta eri näkökulmasta. Parhaan ja oikeimman yhteen lukuun pelkistetyn kokonaiskuvan antaa nettovarallisuus käypään hintaan asukasta kohti eli kunnan omistusten ja saatavien arvo vähennettynä kunnan velkojen määrällä. Selvityksen tulos tältä osin ilmenee oheisesta kuvasta (oikaistu varallisuus – oikaistu velka €/asukas). Erityisesti omaisuuserien käypään arvoon voi sisältyä epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuutta, mutta ei niin suuressa määrin, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä tilanteen arvioinnissa.

Kuva: Oikaistu varallisuus - oikaistu velka €/asukas

Selvitys osoittaa, että merkittävin nettovarallisuus on Lahdella (lähes 15 000 €/asukas) ja toiseksi merkittävin Heinolalla (noin 9000 € asukas). Seuraavina tulevat Hämeenkoski ja Padasjoki. Lahden merkittävin yksittäinen varallisuuserä on Lahti Energia Oy, Heinolalla kaupungin energiarahasto. Kaikkien kuntien nettovarallisuus on positiivinen.

Kuvasta voi myös todeta, että Päijät-Hämeen uuden kunnan, jos sellainen olisi yhdeksän kunnan joukolla syntyäkseen, keskimääräinen nettovarallisuus olisi noin 10 000 € asukasta kohti, eli korkeampi kuin minkään nykyisen kunnan Lahtea lukuun ottamatta.

Nykyisistä varallisuuseroista huolimatta professori Meklin tuloksia esitellessään korosti, että varallisuuserot eivät ole niin suuria, että niillä olisi ratkaiseva merkitys kuntien yhdistymisen vaikutuksia arvioitaessa. Vuotuisten tulojen ja menojen kehitys, eli käyttötalous, on hiemankin pidemmällä aikajänteellä paljon tärkeämpi kuin nykyiset tase-erot.

Kuntien yhdistymistä tulisi siis ensi sijassa arvioida käyttötalouden ja kasvuedellytysten näkökulmasta, varallisuuserot eivät ole ratkaisevia. Jos ne olisivat, Lahden tulisi ensi sijassa vetäytyä uudesta kunnasta.