Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Höyhenjarrutuskehys

Lahden kaupunki on valmistelemassa ensi vuoden talousarvion laadintaohjeita, joihin sisältyy ensi vuoden talousarvion toimialoittainen kehys. Esitys tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina 19.5.

Kaupungin talouden lähiajan historiaa ovat leimanneet nopeat muutokset. Talouden tila on ollut 1990-luvun alkupuolelta alkaen alavireinen ja kun säännölliset tulot eivät ole riittäneet menojen kattamiseen, velkamäärä on kasvanut. Vuodet 2003 ja 2004 olivat hankalia, mutta vuosi 2005 oli suurelle kaupungille lähes katastrofaalinen, vuosikate oli nollassa ja tulos parikymmentä miljoonaa tappiollinen. Vuosi 2006 oli iso askel parempaan ja viime vuonna tulos oli hyvä niin, että tulot ensimmäisen kerran miesmuistiin riittivät kaikkiin menoihin, investoinnit mukaan luettuna.

Viime vuoden tulos perustui määrätietoiseen taloudenpitoon, toiminnan kehittämiseen ja rakenteellisiin muutoksiin, joita oli tehty koko organisaatiossa. Näkyvimmät kehittämistoimet koskivat terveys- ja sosiaalipalveluiden rakennetta eli avopalveluihin ja kuntoutukseen panostamista, kouluverkon tiivistämistä sekä tukipalveluiden eriyttämistä omiin yksiköihinsä.

Tulevaa talouslinjaa arvioitaessa kannattaa muistaa, että kaupungin tai kunnan talous on varsin herkkä menojen kasvulle. Talouden pitäminen tasapainossa edellyttää jatkuvaa toimintojen kehittämistä, uusia tuottavuutta parantavia ratkaisuja ja toimintojen kriittistä tarkastelua. Paluu kolme vuotta sitten päättyneeseen tappiokierteeseen on helppo saada aikaan.

Ensi vuoden kehyksen laatiminen on ollut häkellyttävän vaikeaa, vaikka taustalla on viime vuoden hyvä taloudellinen tulos. Eräänlaisen kuntatalouden peruslinjan määrittelee Kuntaliiton ja valtion yhdessä vahvistama peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä arvio kuntakentän menojen kokonaiskasvusta.

Kuluvan vuoden talousarviossa Lahdessa toteutettiin tuntuvia lisäpanostuksia palvelujen laatuun mm. lisäämällä merkittävästi virkoja ja toimia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämän seurauksena Lahden kaupungin käyttötalouden nettomenot nousevat tänä vuonna yli 10 % viime vuoteen verrattuna, kun peruspalveluohjelman arvio koko kuntakentälle on noin 6 %. Kaupungin taloudellinen tulos ilman satunnaisia tuloja heikkeneekin selvästi viime vuodesta.

Lahden ensi vuoden kehyksen lähtökohdaksi on otettu valtion ja Kuntaliiton peruspalveluohjelman ensi vuodelle arvioima menojen lisäystahti eli 4,5 %. Tämä tarkoittaa pientä lisäpanostusta palveluihin ja toimintaan, mutta ei tee juurikaan mahdolliseksi palvelujen laadun parannuksia. Samalla menolisäys tarkoittaa sitä, että kaupungin tulos jää osapuilleen nollaan ja velkamäärä kasvaa, kun tulos ei riitä investointeihin. Kehysesityksen mukainen talous ei ole pidemmälle katsottuna kestävällä pohjalla.

Kehysesitystä voisi luonnehtia höyhenjarrutuskehykseksi. Tämän vuoden tuntuvan menolisäyksen jälkeen palataan valtakunnallisesti suositellulle menojenkasvu-uralle, ja tyydytään huonoon taloudelliseen tulokseen. Suurten kaupunkien korkeimman veroprosentin korottamiseen ei ole kuitenkaan tarkoitus ryhtyä.

Julkisen talouden ja kuntatalouden lähivuodet ovat edelleen hyvin haastavia. Ikärakenteen muutos tuntuu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnässä, ja koko maan talouskasvu lienee aiempaa hitaampaa, mikä näkyy verotulokehityksessä. Kaupungin palveluiden turvaaminen edellyttää entistä määrätietoisempaa kustannustietoisuutta, toimintatapojen muuttamista, tuottavuuden parantamista ja edelleen rakenteellisia muutoksia.