Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Uudella kunnalla ei ole vielä rajoja

Lahden seudun UusiKunta-hanke on varsin hämmentävässä vaiheessa. Seitsemän kuntaa on tekemässä yhteistä selvitystä siitä, miten uusi isompi kunta Lahden seudulla järjestettäisiin ja mitä etua se voisi tuoda alueelle ja sen asukkaille. Tässä vaiheessa, ennen syksyn kunnallisvaaleja, on kuitenkin täysin mahdotonta tietää, miten maakunnan kuntien valtuustot asiaan ensi vuonna ja ensi vaalikaudella suhtautuvat.

UusiKunta-hankkeen johtoryhmän kokouksessa ja seminaarissa viime viikon perjantaina Hartolassa käsiteltiin mahdollisen uuden kunnan taloutta ja lisäksi kuultiin mm. Salon monikuntaliitosta selvittämässä olleen Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Kosken ajatuksia.

Talouden osalta johtopäätöksiä on esitelty lehdissäkin. Kuntien talous on kaiken kaikkiaan paineessa pitkälle tulevaisuuteen, ja selvitysten mukaan kootumman kuntarakenteen puitteissa kustannustennousua ja verotuksen kiristämistarvetta voidaan hillitä, jos suuremman koon antamat edut käytetään hyväksi.

Seminaarissa tuli vahvasti esille koko Suomen edessä olevan ikärakennemuutoksen dramaattisuus. Parikymmentä vuotta tästä eteenpäin olemme ennennäkemättömässä muutosmyllerryksessä, joka koskee ensi vaiheessa sekä työvoiman saatavuutta että sen riittävyyttä. Toisessa vaiheessa muutos koskettaa palveluiden kysyntää, kun hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy voimakkaasti samalla, kun nuorisoikäluokkien osuus pienenee ja palvelutarve sivistystoimen osalta vähenee.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta puhuttaessa tahtoo kaikesta huolimatta helpolla unohtua se, että kyse ei ole kuntien selviytymisestä muutaman lähivuoden talousvaikeuksista vaan varautumisesta palveluiden tuottamiseen ja turvaamiseen kokonaan uudenlaisissa oloissa. Onko meillä nyt malttia tehdä ratkaisuja pitkällä tähtäyksellä? Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja myös suurempia kokonaisuuksia.

Toinen näkökulma, jonka Arto Koski otti alustuksessaan keskeisesti esille, oli kaupunkiseutujen toimintaympäristön muutos. Suuret monikuntaliitokset Kouvolassa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Salossa ja muualla luovat eteläiseen Suomeen aivan uudenlaisen vaikuttamisen kentän ja kilpailutilanteen. Lahden seutu jää helposti kokoaan pienemmän ja heikomman asemaan, jos kuntien erillisyys ja kuntien välinen kilpailu nakertaa seudun ja alueen toimintakykyä ja voimaa.

Totesin aluksi, että UusiKunta-hankkeen jatkosta ja tulevaisuudesta ei tiedetä ennen syksyn vaaleja eikä heti niiden jälkeenkään. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitkä maakunnan kunnista olisivat Lahden seudun uutta kuntaa muodostamassa. Olisivatko mukana nykyiset seitsemän, vai niitä suurempi tai pienempi joukko? Vai tuleeko koko jutusta mitään? Kaikissa tulevaisuuden näkymissä kuntien välinen yhteistyö on hyvästä. Niin myös se yhteistyö, jota kuntaseitsikosta pois jääneet viisi kuntaa ovat keskenään tekemässä. Mutta kovin syviä jakolinjoja ei kuitenkaan tältä osin kannattaisi loppuvuotta varten piirtää.

Kun puhutaan ikärakennemuutoksesta ja kuntalaisten palveluiden turvaamisesta, nousevat sosiaali- ja terveyspalvelut keskeisesti esille. Niissä kuntien yhteistoiminta on jatkossakin erityisen keskeistä ja lainkin velvoittamaa. UusiKunta-hankkeen toteutumistavasta ja aikataulusta riippumatta on selvää, että tulevaisuuden toimintamalli ei ole täsmälleen nykyisen kaltainen. Palveluiden ja esimerkiksi terveydenhuollon päivystyksen osalta nykyiset yhteistyöalueiden rajat eivät ole mielekkäitä, ovat kuntarajat millaiset tahansa. On tärkeää, että koko maakunnan kattava yhteistoiminnan valmistelu eri toiminnoissa jatkuu UusiKunta-hankkeen ohessa. Toivottavasti myös ns. kuntaviisikon sisällä ajatellaan samalla tavalla.