Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Piisako Pisa?
12/19/2007
Toimittaja on estänyt vastineiden liittämisen tähän asiakirjaan.
Suomen peruskoulu on taas kerran saanut merkittävää kansainvälistä tunnustusta, kun sen tulokset on tuoreessa Pisa-tutkimuksessa arvioitu maailman parhaiksi. Pisa-tutkimus on vain yksi tapa katsoa ja mitata peruskoulun tuloksia (ja 15-vuotiaitten osaamista). Se on kuitenkin ainoa edes jossakin määrin vertailukelpoinen ja laaja kansainvälinen selvitys aiheesta.
Saattaa olla kyse kateudesta, että Norjassa on haluttu asettaa tutkimuksen oikeellisuus kyseenalaiseksi. Samoin voi ymmärtää eräiden ruotsalaisten ystävieni kommentin: heidän mielestään kyse on suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin homogeenisuudesta – tuloksia on helpompi saavuttaa, kun (kansainvälisen mittapuun mukaan) Suomessa ei juuri ole vieraskielisiä koululaisia tai eri kulttuureja.
Hankalampi on ymmärtää sitä, että Suomessa niin monet sanovat, että tutkimuksessa on jotakin epäilyttävää kun Suomen lapset ja koulu menestyvät siinä niin hyvin. Monessa muussa maassa reaktio olisi vahvasti päinvastainen – oltaisiin tyytyväisiä ja ylpeitä.
Suomen peruskoulu menestyy Pisa-tutkimuksessa erityisesti sen takia, että lähes koko ikäluokka pystytään pitämään niin hyvin mukana koulun oppimistavoitteissa. Peruskoulu luo Suomessa tasa-arvoa.
Suomalaisen koulun hyvän suorituksen taustaa kannattaa etsiä niistä asioista, joissa eroamme muista maista. Peruskoulun opettajien korkea koulutustaso on näistä selkein. Heidän kunnollinen koulutuksensa, osaamisensa ja motivaationsa tuottavat varmasti hyvää tulosta. Eli suomalaisia opettajia ja muuta koulujen henkilökuntaa on ainakin kiittäminen.
Koulujen hallinnon hajauttaminen kuntatasolle ja valtion kansainvälisesti katsottuna ohut ohjaus ei ole myöskään heikentänyt Suomen tulosta – päinvastoin, sekin voi olla yksi niistä erityispiirteistä, joka edesauttaa Suomen koululaitoksen pärjäämistä.
Valtaosa suomalaisista lapsista käy peruskoulunsa suhteellisen isoissa satojen oppilaiden kouluissa. Kokonaisuutena suhteellisen suuretkaan koulut eivät siis voine estää koululaitoksen tuloksekasta ja syrjäytymistä torjuvaa toimintaa.
Peruskoulu toimii Suomessa siis varsin hyvin. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa (ammatilliset oppilaitokset, lukiot) tilanne näyttää kääntyvän toisenlaiseksi. Nuorista hälyttävän suuri osa, 10 – 15 prosenttia, jää vaille toisen asteen tutkintoa, ja koulua käyvienkin keskuudessa tapahtuu huolestuttavaa sosiaalista eriytymistä, mikä näkyy esimerkiksi suurina tilastollisina eroina terveyskäyttäytymisessä. Oppilaitoksemme ja yhteiskuntamme eivät pysty peruskoulun jälkeen turvaamaan kaikille nuorille sellaista pohjaa tulevalle elämälle kuin mikä olisi tarpeen. Tässä on aktiivisen kehittämisen paikka, johon Lahdessa yritämmekin eri toimijoiden yhteistyönä eri tavoin tarttua.
 Kaikki kirjoitukset 
|