Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Terveyskeskuspäivystyksen tulevat linjat Päijät-Hämeessä
10/28/2008
Päijät-Hämeessä on pitkään selvitetty terveyskeskuspäivystysten kokoamista keskussairaalan yhteyteen. Käytännössä ratkaisut olisivat joustavia, eli eri kunnissa oman kunnan terveyskeskuksen vastaanottotoiminta voisi tarpeen mukaan jatkua virka-ajan jälkeen, mutta yöllä maakunnassa olisi vain yksi päivystyspiste. Koko maakuntaa koskien tavoite herättänee ristiriitaisia ajatuksia, mutta ainakin suppeammalla Lahden seudulla ratkaisu tuntuu mielekkäältä. Tätä esittää myös Hollolan kunnanhallitus eilen hyväksymässään lausunnossa.
Kun Keskussairaalan yhteyteen yhteispäivystystä varten tarvittavat lisätilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella, voi olla perusteltua koota perusterveydenhuollon päivystystä jo ennen sitä väliaikaisratkaisuna. Uskoisin, että Lahden kaupunki voisi olla valmis tällaiseen järjestelyyn Lahden kaupunginsairaalan yhteydessä.
Hollolan kunnanhallituksen kannanotossa on hyvin nostettu esille tarve kehittää perusterveydenhuollon päivystyksen roolia ja toimintatapaa. Kehittämistarvetta on - päivystys ei saa olla normaalin terveyskeskustoiminnan jatke, vaan sillä on oltava selkeä akuutteihin tarpeisiin vastaava tehtävänsä. Kyseessä on yleinen suomalainen ongelma, joka erottaa suomalaisen perusterveydenhuollon useimmissa muissa maissa toimivasta käytännöstä. Perusterveydenhuollon päivystyksen toiminta on avainkysymys koko perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalveluiden kehittämisessä.
Lahden kaupunkilaisia palvelevaa, Kaupunginsairaalassa toimivaa päivystystä on pystytty merkittävästi kehittämään viimeisen vuodenkin aikana. Olennaista on, että mahdollinen yhteispäivystys toteutetaan modernin ja perusterveydenhuollon kokonaisuuteen sovitetun toimintamallin mukaisesti. Päivystyksen suunnittelua ja toimintaa ei voida irrottaa perusterveydenhuollosta – päinvastoin, oikein mitoitettu ja suunnattu yhteispäivystys edellyttää merkittäviä muutoksia perusterveydenhuollon puolella. Tämän vuoksi päätöksiä mahdollisen yhteispäivystyksen hallinnoinnista ei tule tehdä tässä vaiheessa. Ei ainakaan siten, että toiminta irtautuisi terveydenhuollon kustannukset maksavien kuntien välittömästä ohjauksesta.
Mielekäs kokonaisratkaisu edellyttää tiivistä suunnitteluprosessia, jossa yhteispäivystyksen tilat ja toimintatapa suunnitellaan eri käyttäjien kesken yhdessä ja samalla kehitetään perusterveydenhuollon muuta toimintaa ja muun muassa toiminta-aikoja niin, että päivystykselle muodostuu oikea rooli. Päätökset yhteispäivystyksen toteutuksesta voidaan tehdä, kun toiminnalliset seikat on selvitetty ja riittävä määrä kuntia on sitoutunut sen käyttöön. Mahdollinen väliaikainen päivystyksen kokoaminen, esimerkiksi Lahden Kaupunginsairaalan yhteyteen, ja siihen liittyvät toiminnalliset ratkaisut selvitetään samassa yhteydessä.
Uskon, että meillä on hyvät edellytykset saada hanke liikkeelle tänä vuonna tehdyn työryhmätyön pohjalta. Täsmentävät jatkoselvitykset ovat vielä välttämättömiä, ja sen jälkeen tarvitaan kuntien päätökset toteutukseen sitoutumisesta.
 Kaikki kirjoitukset 
|
Kommentit
Potilaan eli asiakkaan näkökulma? Valtio, kunnat, VR, Fortum ja niin edelleen, missä on asiakkaan näkökulma? Kaupunginjohtajan kirjoitus, samoin kuin kuntien kommentit ovat systeemi-lähtöisiä. Yhteiskunnastamme puuttuu asukas-, asiakas- ja potilaslähtöinen asioiden järjestäminen. Tämä on perua pitkältä ajalta, jopa 1800-luvulta ja lähemmin suunnittelun kultavuosikymmeniltä 1960-1970. Myös lääkärikunnassa on vielä systeema-lähtöistä näkökulmaa. Kirjoitin tarkoituksella systema, siis a-lla, koska tämä koskee erityisesti entisessä Neuvostoliitossa oppinsa saaneita lääkäreitä. Pääkaupunkiseudulla puute on huomattu, ja venäläisille ja virolaisille lääkäreille on alettu järjestää asiakas-lähtöisen työskentelytavan koulutusta, jotain hyvääkin siis tapahtuu. Kuntalais-, asiakas- ja potilaslähtöisyys on vaikea pala, myönnän sen. Kuitenkin on olemassa työkaluja, joita on kehitetty lähinnä Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, siis maissa, joissa on ollut pakko perehtyä asiaan. Pakko tarkoittaa siellä asiakkaan valintamahdollisuutta. Eräs ehdotukseni on terveyden palvelusetelin kokeilu. Siinä henkilö itse päättää kenelle ja minne menee. En juurikaan epäile mallin toimivuutta; kukas ei nyt parasta hoitoa haluaisi
On hyvä ajatus koota Lahden kaupunginsairaalaan yhtenäinen terveyskeskuspäivystys ympäristökuntien kanssa. Muistettava kuitenkin on, että lääkärit ko paikassa tulisi olla suomenkielen taitoisia, eikä niin kuin usein kohtaa / kuulee sanottavan, ettei lääkäri välttämättä ymmärtänyt potilaan puhetta ja päinvastoin. Henkilökunta tulisi myös säilyttää nykyisellään kaupungin työntekijöinä, henkilökunta jolla on tietotaito tähän työhön ja sen vaatimiin haasteisiin. Ei ole samantekevää miten töitä siellä hoidetaan. Hyvä esimerkki on tilojen siivous. Ko. alue on aseptiikkavaatimuksiltaan sen luonteinen, ettei kaikilla, jos millään palveluliikkeellä ole sellaista henkilökuntaa, joka pystyy vastaamaan tilan asettamiin haasteisiin. Kaikilla tämän hetkisillä henkilöillä nämä vaatimukset taas ovat jo takataskussaan, samoin he tuntevat talon toiminnot kaiken kaikkiaan moitteettomasti. Töitä voidaan kehittää edelleen, jotta saataisiin niin paljon puhuttuja säästöjä, kun annetaan oikeiden henkilöiden yhdessä olemassaolevan henkilöstön kanssa asiaa pohtia ja kehittää, sekä tehdään sitten niitä parannuksia henkilökunnan ehdottamalla tavalla ja seurataan tuloksia. Yksityistämin tuskin on vastaus tämänhetken ongelmiin. Vai olenko väärässä?
Oletko lukenut tänään (maanantaina 3.10.2008) Etelä-Suomen sanomista yleisönosaston kirjoituksen, jossa puhuu lääkäri lääkärin tehtävästä? Aivan ylivoimaisen ensisijaisesti tarvitaan lisää lääkäreitä, jotta niitä saadaan lisää, on lääkäreille esim. maksettava lisää palkkaa? Mikä on sopiva matka matkustaa kipeänä lääkärille, päivystykseen? Ovatko jatkuvat organisoinnit (vertaa HUS) sairaala- ja lääkäripalveluissa todella tarpeen? Organisointi ja tästä seuraava kehitys todellisuudessa tähtää ilmeisesti siihen, että kaikki ihmiset asuvat kaupunkimaisella alueella. Kaikki ihmiset ilmeisesti haluavat asua kaupungeissa.
En valitettavasti ole lukenut tuota lehteä, enkä sitä enää itseltänikään löytänyt. On totta, että parannukset voidaan aloittaa myös pohjalta, sillä pienistä puroista syntyy usein iso joki. Näin varmasti kaupungin sairaalassakin.Uskon kuitenkin säästöjä saatavan muualtakin kuin henkilökunnan supistuksilla / yksityistämisellä. Lääkäreiden palkkoja en tarkkaan tiedä, mutta he tuskin ovat sitä pienipalkkaisempaa porukkaa sillä alalla, yhtään heidän ammitaitoaan ja vaativuuttaan väheksyättä. Mitä maksaakaan kunnille nämä ns. ykstyiset lääkäripalvelut? Tuskin loppupelissä tulevat halvemmaksi kuin omat vakituiset lääkärimme!Niinhän sitä sanotaan, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Mikä sitten on sopiva matka päivystykseen? En koe, että esim. Lahdesta Phk:sään on melkoinen matka esim vanhusten ja lapsiperheiden kulkea. Ei kaikilla ole käytössään omaa autoa, tai mahd. saada kyytiä kaverilta. Sama asia tietenkin on ympäristökuntien asukkailla. Toki me kaikki toivomme omalla kohdallamme, että se matka olisi mahd. lyhyt. Jos kuitenkin joudutaan keskittämään, tulisi se mielestäni tehdä paikkaan, mihin kaikkilla ympäristökuntalaisilla olisi suunnilleen sama matka, eikä Lahti siinäkään suhteessa ole mielestäni ollenkaan huono vaihtoehto.