Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Väestönkasvu ei ole varsinainen tavoite

Lahden kaupungin yleiskaavan yhteydessä on keskusteltu väestönkasvusta ja sen tarpeellisuudesta. Kaupungin vuosi sitten hyväksytyssä strategiassa on määritelty tavoitteeksi yhden prosentin vuotuinen kasvu. Tuntuva väestönkasvu on vahvasti mukana myös Päijät-Hämeen mahdollisen uuden kunnan suunnitelmissa.

Varsinainen tavoite ei kuitenkaan ole väestönkasvu vaan työikäisten määrän laskun hidastaminen niin, että alueen palvelut ja elinvoima voivat säilyä. Taustalla on Suomen kansainvälisestikin aivan poikkeuksellisen nopea ikärakenteen muutos, suurten ikäluokkien eläköityminen tilanteessa, jossa työikään tulevat uudet ikäluokat ovat pienet. Vaikka asiasta on paljon puhuttu, ei sen vaikutuksia ja edellyttämiä toimenpiteitä ole osattu täysimääräisesti ennakoida. Tulevaisuuden reunaehdot ovat kuitenkin varsin hyvin nähtävissä, sillä työikään parin seuraavan vuosikymmenen sisällä tulevat ovat jo syntyneet.

Ilman tuntuvaa muuttovoittoa Lahti ja vielä selvemmin maakunnan muut osat taantuvat nopeasti. Tämä koskee yritysten työvoiman saantia, julkisten palveluiden järjestämistä, yksityisiä palveluita ja tietysti myös kaupungin verotuloja. Yhden prosentin kasvutavoite kuvastaa siis sellaista muuttoliikettä, joka ylläpitää riittävän tasapainoisen väestörakenteen.

Muuttovoitto sekä Lahdessa että koko maakunnassa edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja uuden rakentamista vanhan yhteyteen. Lahdessa kohteena ovat sekä keskusta-alue että keskeiset kaupunginosat. Kasvun, uuden rakentamisen ja asuinympäristön viihtyisyyden yhteensovittaminen vaatii uusia maankäyttö-, rakentamis- ja liikenneratkaisuja. Samalla väestönkasvu mahdollistaa kaupunginosien yksityisten ja julkisten palvelujen ylläpitämisen ja joukkoliikenteen kehittämisen.

Kaavailtu prosentin vuotuinen väestökasvu ei ole kuitenkaan kovin korkea. Koko Uudellamaalla ennustetaan kasvun olevan tätä suuruusluokkaa ainakin tämän vuosikymmenen ajan. Yli prosentin kasvu on pääkaupunkiseudun lisäksi tavanomaista useissa suurissa kaupungeissa, kuten Oulussa ja Jyväskylässä.

Mahdollisen uuden kunnan hahmotelmissa kasvun ja koko kunnan tasapainoisen kehityksen turvaava aluerakenne on ollut keskeinen lähtökohta. Kuntakeskuksiin tarvitaan uusia asukkaita, mikä edellyttää palveluita ja hyviä yhteyksiä. Toisaalta joukkoliikenteen vahvistaminen on helpompaa, kun kysyntä asukkaiden lisäyksen kautta kasvaa. Väestönlisäyksestä aiheutuvat investointitarpeet jäävät myös pienemmiksi, kun kuntakeskusten valmiit palvelut ja infrastruktuuri voidaan hyödyntää.

Mutta takaisin peruskysymykseen. Väestönkasvu ei ole itsetarkoitus. Kaupungin elinvoiman ylläpito vaatii kuitenkin sitä. Ja tässä pääkaupunkiseudun naapurissa luonnollisen kasvun ylläpitämiseen ja koko seudun menestykseen on kaikki edellytykset. En haluaisi millään nähdä sellaista tulevaisuutta, jossa Lahti, sen keskusta ja lähiöt, ja muu maakunta hiipuisivat ja taantuisivat. Se ei olisi päijäthämäläisten etu.