Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Päijät-Hämeen Uusi Kunta lähestyy lähtökuoppia

Torstaina 25.6. Hartola viimeisenä Päijät-Hämeen seudun kuntana otti kantaa Lahden kaupungin tiedusteluun osallistumisesta UusiKunta-selvitykseen, jonka tavoitteena on koota maakunnan voimavaroja ja aikaansaada Päijät-Hämeeseen mahdollisimman vetovoimainen ja kilpailukykyinen uusi kunta. Selvitystyön tuloksena valmistellaan yhteinen luonnos kuntien yhdistymissopimukseksi.

UusiKunta-ajatuksen takana ovat koko kunta- ja palvelurakenneuudistuksenkin takana olleet huolenaiheet. Ikärakennemuutos merkitsee suomalaiselle yhteiskunnalle aivan erityistä haastetta, kun seuraavan kymmenen vuoden aikana työvoima vähenee eläköitymisen takia aivan poikkeuksellisen nopeasti ja samalla hoivapalveluiden kysyntä kääntyy jyrkkään ja pitkään kasvuun. Kyse ei siis ole siitä, miten kunnat selviytyvät lähivuosista vaan rakenteiden ja toimintamallien hiomisesta sellaisiksi, että huolenpito ihmisistä voidaan turvata pidemmälle katsoen uudenlaisissa, muuttuneissa oloissa.

Toinen Päijät-Hämeessäkin hyvin ajankohtainen huolenaihe on alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaaminen. Kansainvälinen talouskriisi näkyy vanhojen työpaikkojen katoamisena. Tarvitaan vahvaa vetovoimaa, elinkeinopolitiikkaa ja uusiutuvan yritystoiminnan edellyttämää osaamista ja tutkimusta, jotta alue kasvaa ja kehittyy. Metropolialueella, lähellä kasvavaa pääkaupunkiseutua tähän on kaikki mahdollisuudet, mutta onnistumiseksi tarvitaan voimavarojen kokoamista. Näin ainakin mitä ilmeisimmin ajatellaan niillä kaupunkiseuduilla, joilla kuntien yhdistymisiä toteutettiin viime vuodenvaihteessa ja Oulun seudulla, jossa on käynnistetty hyvin laaja yhdistymisselvitys.

Lahden yhdistymisselvityskyselyyn tuli myönteisiä kannanottoja yhteensä 10 kunnalta:

- Artjärvi
- Hartola
- Hollola
- Heinola
- Hämeenkoski
- Kuhmoinen
- Kärkölä
- Lahti
- Nastola
- Padasjoki

Selvitykseen osallistuvissa kunnissa on yhteensä 175 585 asukasta, kun koko Päijät-Hämeen maakunnan väestö on noin 200 000. Kunnista Kuhmoinen ei kuulu Päijät-Hämeen maakuntaan, mutta on Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistajakuntia.

On hyvin merkittävä yhteisen tahdon ilmaus, että näin moni kunta on päättänyt katsoa kortit eli selvittää, mitä yhdistymisvaihtoehto kunnan asukkaille saattaisi tarkoittaa. Selvityksen eteneminen ja lopputulokset ovat tietysti aivan avoinna. Selvitystyön aikana mukana oleva kuntajoukko voi kasvaa tai pienetä jo ennen kuin yhdistymissopimusluonnosta päästään hahmottelemaan. Mutta tärkeää on päästä työn alkuun. Tätä varten Lahden kaupungilla on tarkoitus kutsua kaikkien 10 osallistuvan kunnan edustajat koolle aloituskokoukseen 18.8.

Jos selvitystyö johtaisi esitykseen kaikkien mukaan ilmoittautuneiden kuntien muodostamasta uudesta kunnasta, kyseessä olisi ennennäkemätön ehdotus. Uusi kunta tässä koossaan kattaisi lähes koko maakunnan. Maakunnalliset palvelu- ja kehittämisyhteistyöjärjestelyt, kuten sosiaali- ja terveysyhtymä, koulutuskonserni ja Lakes, pienempiä mainitsematta, tulisivat tarkasteltavaksi kokonaan uudesta näkökulmasta.

On selvää, että näin laaja uusi kunta edellyttäisi hyvin uudenlaisia toimintamalleja sekä palveluiden järjestämiseksi että kunnan eri osien asukkaiden ja palveluiden käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kunnan eri osien perinteitä ja identiteettiä pitää vaalia ja vahvistaa ja taata tasapuolinen kehityksen edellytykset. Yhteisymmärryksen löytäminen palvelujen tuotannon periaatteista ja käytännön ratkaisuista olisi näin laajassa kokonaisuudessa haastavampaa kuin useimmissa viime vuodenvaihteen yhdistymisratkaisuissa. Mikään kunta ei selvityksen tuloksia hyväksy, ellei työn aikana pystytä osoittamaan, että uusi kunta voi olla koko maakunnan ja sen eri osien asukkaiden kannalta parempi ja turvallisempi ratkaisu kuin se, mihin nykyisellä toimintamallilla olisimme päätymässä.

Haasteellisuuden vastapainoksi laaja suuren osan maakuntaa kattava kunta antaisi myös aivan uudenlaisia edellytyksiä toimintojen järjestämiselle. Kansalaisten kannalta avainasemassa olevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa voitaisiin nykyiset erilliset palvelutuotantojärjestelmät koota yhteen uudella tavalla. Päijät-Häme olisi myös hyvässä asemassa hyödyntämässä valmisteilla olevan uuden terveydenhuoltolain mahdollisuuksia, asiat olisivat tältä osin omissa käsissämme. Myös Päijät-Hämeen painoarvo valtion uuden aluehallinnon sisällä voisi olla olennaisesti tähänastista vahvempi. Pidemmälle katsoen avainkysymys on turvata alueen vetovoima uuden yritystoiminnan tänne saamiseksi sekä vanhan yritystoiminnan täällä pitämiseksi ja kehittämiseksi. Samanaikaisesti alueen täytyy olla houkutteleva sekä vanhoille että uusille asukkaille, jotta työvoimaa riittää sekä julkisiin palveluihin että elinkeinoelämään.

Vaihtoehto, jatkaminen nykyisin kuntarajoin, ei sekään merkitsisi asioiden jatkumista ennallaan. Valtion asettamat vaatimukset, toimintaympäristön ja -tapojen muutokset sekä taloudelliset paineet kaikki vievät meitä suuntaan, jossa yksittäisen kunnan erillinen toiminta vähenee ja vastuu yhä useammasta toiminnasta siirtyy erilaisille yhteistyöfoorumeille. Tämäkin on syytä ottaa huomioon, kun erilaisia ratkaisuja arvioidaan.

Olemme siis lähestymässä haastavan selvitys- ja kehitystyön lähtökuoppia. Lopputulosta ei kannata vielä povata. Kuntien päättäjillä on edessään merkittävä työ ja hankala erilaisten näkökulmien vertailu. On kuitenkin erinomaista, että valtaosa alueen kunnista on päättänyt ottaa ennakkoluulottomasti vastaan haasteen arvioida UusiKunta-vaihtoehdon edut ja haitat. Jos kuntien kesken osataan edetä tasavertaisesti, erilaisia näkemyksiä arvostaen ja koko alueen yhteistä etua etsien, Päijät-Hämeellä on nyt hyvät edellytykset olla valtakunnallinenkin tiennäyttäjä tulevaisuuden rakentamisessa.

Hyvää kesää kaikille, tästä jatketaan elokuussa!

Tämä kirjoitus on julkaistu myös UusiKunta-hankkeen verkkosivuilla osoitteessa www.uusikunta.fi