Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Eväät tuottavuuden parantamiseen

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui eilen ylimääräiseen kokoukseen, jonka ainoa aihe oli kaupungin tuottavuusohjelman käsittely. Kyseessä on siis hyvin merkittävä asiakirja.

Tuottavuusohjelma on uudenlainen linjapaperi. Se perustuu kaupungin strategiaan ja pyrkii hahmottelemaan sitä, miten kaupungin toimintaa ja palvelutuotantoa on tarkoituksenmukaista kehittää lähivuosina. Linjapaperiluonnetta kuvaa valtuuston päätös, jonka mukaan se hyväksyttiin kaupungin toimintojen kehittämisen suuntaviivoiksi otettavaksi huomioon toimialoilla ja muissa yksiköissä. Ohjelma siis kuvastaa muutoksen suuntaa. Se ei korvaa toimenpiteitä koskevia päätöksiä, jotka tehdään valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa tai muulla asianmukaisella tavalla.

Valtuustokeskustelussa pohdittiin ohjelman roolia. Onko se päällekkäinen talousarvion kanssa? Mitä valtuusto päättää, kun suurelta osin asiat kuuluvat toimialoilla ja lautakunnissa päätettäviin? Osa valtuutetuista olisi ilmeisesti halunnut selkeitä sitovia menoleikkauspäätöksiä, osa taas pelkäsi ohjelman olevan säästötoimien valmistelua.

Minä pidän ohjelmaa ja siitä käytyä keskustelua hyödyllisenä. Ohjelma oli valmisteluvaiheessa useita kertoja sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa keskusteltavana, ja ohjelmapaperia on kehitetty saatujen kommenttien pohjalta. Mielestäni ohjelma antaa nyt kuvan siitä, mitä tuottavuus ja uusiutuminen kaupungin palveluissa voi tarkoittaa. Kokouksessa valtuustoryhmät ja valtuutetut toivat esille hyödyllisiä kannanottojaan siihen, miten näihin näkymiin suhtaudutaan. Ohjelmalla on kaksi aikahorisonttia. Parin-kolmen seuraavan vuoden aikana Lahden talous tulee olemaan tiukemmalla kuin maan kuntatalous keskimäärin, koska Lahdessa on muuta maata korkeampi ja nopeammin kasvanut työttömyys. Konkreettiset toimenpiteet vuosille 2010 – 2012 pyrkivät saamaan aikaan menovähennyksiä jo näille vuosille, jotta velkaantumisvauhtia voidaan hillitä.

Pidempi tähtäin on koko tämä vuosikymmen, jonka aikana talouden kasvu kaikkien arvioiden mukaan jää alhaiseksi. Samanaikaisesti työikäisten ikäluokkien pieneneminen tuo mukanaan puutteen osaavasta työvoimasta.

Ohjelmalla pyritäänkin pitkäjänteiseen toimintatapojen uudistumiseen, jolla aikaansaadaan jatkuva tuottavuuden paraneminen ja myös henkilöstön vähennykset eläköitymisen kautta niissä toiminnoissa, jossa volyymit eivät erityisen nopeasti kasva. Samalla ohjelmassa on erityisesti nostettu esille asioita, joilla tähdätään tuottavuutta pidemmälle, vaikuttavuuteen, eli siihen, että oikeilla panostuksilla torjutaan tulevia kustannuksia tai lisätään tulevia tuloja. Tähän liittyvät esimerkiksi toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi, terveyspalvelujen käytön kynnyksen madaltamiseksi tai kaupungin kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi.

Tuottavuusohjelmaa voisi yhtä hyvin kutsua uusiutumisohjelmaksi. Toimialoilla valmistellun ohjelman kautta etsitään uusia toimintatapoja, asiakaslähtöisyyttä kaupunkilähtöisyyden sijaan ja palvelujen viemistä mahdollisimman lähelle kaupunkilaista. Toimialakohtainen valmistelu näkyykin ohjelmassa tietynlaisena epätasaisuutena. On kuitenkin arvo sinänsä, että valmistelu on oikeasti tehty alhaalta ylös - toisin päin valmisteltuna ei toimintatapojen muutos nimittäin onnistu. Ohjelmaa on myös eri vaiheissa käsitelty yhteistoimintaryhmässä henkilöstön edustajien kanssa.

Kaupungin henkilöstöpolitiikka on avainasemassa toimintatapojen muuttamisessa. Kaupunki haluaa olla hyvä työnantaja kaikenikäisille. Toimintatapojen uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat myös henkilökunnan etu, eikä niihin sisälly irtisanomisten tai lomautusten uhkaa. Oikeastaan päinvastoin: mikäli toimintoja ei kehitetä ja kaupunki ajautuu taloudelliseen kriisiin, voidaan joutua myös henkilöstöpolitiikassa kriisiratkaisuihin.

Sähköiset palvelut ovat yksi keskeinen osa uusia toimintatapoja. Siltä osin kuin palveluja ei voi sähköistää, pyritään usein tarvittavat palvelut tuomaan yhteispalveluina mahdollisimman lähelle, nykyistäkin helpommin saavutettavaksi, vaikka harvemmin tarvittavia palveluja samalla keskitetäänkin.

Tuottavuusohjelma on tehty nykyisten rajojen sisällä toimivaa Lahtea varten, ja tällainenhan Lahti on ainakin vuoden 2012 loppuun asti. Uuden suuremman kunnan muodostuminen ei kuitenkaan olennaisesti muuttaisi kehittämisen tarpeita. Samat palvelut pitäisi tuottaa ja toimintatapoja uudistaa. Joiltakin osin palvelurakenteiden yhdistäminen toisi uusia mahdollisuuksia palveluiden parempaan yhteennivomiseen ja virtaviivaistamiseen. Ja mikä tärkeintä, uusi isompi kunta voisi parantaa edellytyksiä yritystoiminnan ja verotulojen kasvattamiseen alueella ja tätä kautta auttaa talouden tasapainon ylläpitämistä.

Tuottavuusohjelman keskeinen viesti on, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Avainvirke löytyy kaupungin strategian ensimmäisestä toimintaperiaatteesta: ”Kaupunki suuntautuu tulevaisuuteen luovasti ja rohkeasti uusia toimintatapoja ja ratkaisuja etsien.” Eilisen tuottavuusohjelmakäsittelyn voi tulkita niinkin, että valtuusto antoi luvan viedä asioita eteenpäin.