Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Löysä niukkasbudjetti?

Lahden vuoden 2009 talousarvion tekeminen on tapahtunut poikkeuksellisen epävakaissa oloissa. Talousarvion laadintaohjeet ja niihin liittyvä kehys hyväksyttiin kesäkuun alussa. Talousarviovalmistelu toimialoilla ja lautakunnissa tapahtui tämän jälkeen ja talousarvioesitys julkistettiin 14. lokakuuta.

Talousodotukset muuttuivat tuntuvasti valmistelutyön aikana – kesän aikana näkymät heikkenivät vähitellen, ja syksyllä oltiin finanssikriisissä ja povattiin taantumaa. Tämä epävakaus on heijastunut myös talousarviosta esitettyihin kommentteihin – tämän blogin otsikko ”löysä niukkasbudjetti” on jonkinlainen yhteenveto esitetyistä kommenteista.

Talousarvio, jos se ehdotuksen mukaisena toteutuisi, merkitsisi kaupungin velkaantumista, toisin kuin strategiassa on asetettu tavoitteeksi. Velkaantuminen aiheutuu osaksi kesäkuussa kaupunginhallituksessa hyväksytyn kehyksen linjauksista, mutta myös investointien määrästä. Tuntuu kuitenkin siltä, että nekin jotka ovat julkisuudessa kantaneet erityistä huolta velkaantumisesta, ovat kuitenkin pitäneet suhteellisen korkeata investointitasoa oikeana ratkaisuna tässä vaiheessa.

Talousarvioesityksen mukaan käyttötalousmenot kasvaisivat noin 5 % tähän vuoteen verrattuna. Se on vähemmän kuin tänä vuonna tai viime vuosina keskimäärin, mutta enemmän kuin mihin hidastuvan talouden oloissa lähivuosina on varaa. Tämä perustuu kuitenkin niihin talousarvio-ohjeisiin, jotka kesäkuussa annettiin. Ei ole ollut perusteita repiä auki annettujen ohjeiden pohjalta toimialoilla ja lautakunnissa tehtyä talousarviovalmistelua. Kaupungin toimintojen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, ja siksi on nyt haasteena sellaisten toiminnallisten muutosten aikaansaaminen, jotka parantavat tuottavuutta ja leikkaavat kustannusten kasvua vuosina 2010 ja 2011.

Talousarvioesityksessä on lautakuntien käsittelyn pohjalta otettu huomioon joitakin erityispainotuksia, kuten joukkoliikennetuki, koulujen oppilashuolto ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Kokonaisuutena nämä merkitsevät pari promillea lisää kaupungin kokonaismenoihin.

Talousarvioesityksessä on myös elinkeinopolitiikkaan esitetty reaalista lisäystä elinkeinoyhtiöille uuden elinkeinostrategian toteuttamiseksi. Lisäksi panostusta osoitetaan Kujalan logistiikkakeskukseen ja keskustan vetovoiman parantamiseen. Ymmärrän hyvin, että suurempikin elinkeinopalveluihin panostaminen voisi olla hyvin perusteltua, mutta silti olen yllättynyt ehdotuksista, joiden mukaan elinkeinopuolen panostuksia pitäisi kaksinkertaistaa ilman, että elinkeinoyhtiöissämme olisi laadittu konkreettisia suunnitelmia tai ehdotuksia siitä, mitä lisärahalla tehtäisiin.

Kaupungin työllistämisrahoihin on esityksessä osoitettu enemmän rahoitusta tämänvuotiseen verrattuna. Kun siitä rahasta valtiolle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus pienenee, kaupungin omaan tukityöllistämiseen voidaan ensi vuonna suunnata noin 9 % enemmän kuin tänä vuonna. Yllättävää on, että tästä huolimatta tulee kritiikkiä työllistämispanostuksen vähentämisestä.

Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto joutuvat syksyn aikana arvioimaan talousarvioesityksen sopivuutta näkyvissä olevaan taloudelliseen tilanteeseen. Sellaiset muutokset, joilla vuosikatetta parannettaisiin ja velkaantumista vähennettäisiin jo ensi vuonna, olisivat hyvin tervetulleita. Käytännössä realistisimpia ovat kuitenkin määrätietoiset kehittämistoimet ja toimintatapojen muutokset, joiden tulokset näkyvät pääosin vasta seuraavina vuosina. Useimpien arvioiden mukaan nimenomaan vuosina 2010 ja 2011 näitä tuloksia tarvittaisiinkin kaikkein kipeimmin, kun alkava talouden matalasuhdanne näkyy täydellä painollaan kaupungin verotuloissa.