Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Aluebarometrin olemus ja opetukset

Viime perjantaina julkistettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton yhteinen puolivuosittainen aluebarometri. Tuloksista kerrottiin esimerkiksi lauantain lehdissä ja tiedote on nähtävissä myös Lahden kaupungin kotisivujen ajankohtaista-palstalla. Erilaiset kyselyt ja arviot ovat tärkeitä indikaattoreita, joita tulee käyttää hyväksi toiminnan suunnittelussa. Tämänkertaisessa barometrissa Päijät-Hämeen näkymät ovat varsin alakuloiset, synkimpien joukoissa. Tämä on harmillinen viesti, vaikka siitä osan voikin kyselyä analysoimalla selittää pois.

Aluebarometri luotaa alueiden tuntoja ja näkymiä siten, että jokaisesta kunnasta on keskimäärin alle kolme vastaajaa – johtavia poliitikkoja tai virkamiehiä. Lisäksi maakunnan tulokset muodostetaan siten, että jokaisella kunnalla, Artjärvestä Lahteen, on yhtä suuri paino. Satunnaisuus voi siis vaikuttaa tulokseen vastaajien pienen määrän takia, ja lisäksi muutaman pienen kunnan yhdensuuntaiset vastaukset voivat dominoida tulosta, vaikka valtaosaa maakunnan asukkaista edustavissa kunnissa näkymät olisivatkin toisenlaiset.

Yksi johtopäätös tuloksista oli, että talouden taantuman oletetaan olevan rajuinta siellä, missä kasvukin on ollut nopeinta, eli Uudellamaalla. Päijät-Häme on myös tässä porukassa. Tämä vastaa myös kokemuksia aiemmista talouden hidastumisen ajoista, jolloin viive maan eri osien välillä on voinut olla jopa vuoden luokkaa. Sekä nousu- että laskusuhdanne ovat edenneet vähitellen etelästä pohjoiseen ja itään.

Aluebarometrissa kysyttiin nimenomaan tulevia näkymiä, ei nykyistä tilannetta. Syksyn talouskehityksessä Päijät-Häme ei ole toistaiseksi kovasti poikennut siitä, miten asiat muualla maassa ovat edenneet. Päijäthämäläisessä asenneilmastossa saattavatkin näkyä myös maakunnan aivan erityisen huonot kokemukset 1990-luvun lamasta. Voi olla, että täällä osataan pelätä pahinta paremmin kuin siellä missä viime lama oli pehmeämpi.

Huolestuttava johtopäätös barometrivastauksista olisi kyllä sekin, että Päijät-Hämeessä tulevaisuudenusko olisi ilman erityistä syytä heikompi kuin useimmissa muissa maakunnissa.

Päijät-Hämeen vastauksissa on varmasti ollut takana tietoisuus maakunnan tuotantorakenteen haavoittuvuudesta, jota vielä korostaa valtion työpaikkojen vähäisyys alueella. Vaikka maakunnan yritystoiminta onkin monipuolistunut ja painottunut korkeamman jalostusarvon suuntaan, talouskurimuksessa uhanalaista toimintaa on edelleen jäljellä. Alkavan laskusuhdanteen aikana, mutta muutenkin, yritystoiminnan rakennemuutos jatkuu ja nopeutuu. Näissä olosuhteissa Päijät-Häme menestyy vain, kun yritystoiminta edelleen monipuolistuu ja uudenlaisia osaamisperusteisia liiketoimintoja kehitetään. Tämä on ehkä aluebarometrin ensimmäinen opetus: maakunnan osaamispohjaa tulee vahvistaa, yliopisto- ja korkeakoulutoimintaa laajentaa, innovaatioita edistää ja alueen vetovoimaa kasvattaa talouden taantumisesta huolimatta tai paremminkin sen takia.

Yhtenä maakunnan kannalta tärkeänä sivujuonteena tulisi vielä huolehtia siitä, että Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKESin toiminta laajentuu kattamaan koko maakunnan eli pari puuttuvaa kuntaa saadaan mukaan.