Päätöksenteko ja talous > Viestintä > Kaupunginjohtajan blogi

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Lahti Energia ja ympäristö

02/27/2008

Useampikin lehti on kiinnittänyt viimeisen viikon parin aikana huomiota suurten kaupunkien energiayhtiöiden rooliin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tämä on hyvin perusteltua, onhan 15 % Suomen hiilidioksidipäästöistä peräisin 12 suurimman kaupungin energialaitoksista ja yhtiöistä.

Etelä-Suomen Sanomat käsitteli viime viikolla Lahti Energian hiilidioksidipäästöjä, ja toimitusjohtaja Kuusela jo kirjoittikin siihen hyvän vastauksen. Lahti Energia on merkittävä hiilidioksidin päästäjä, kun 60 % sen käyttämistä polttoaineista on kivihiiltä, 20 % muita fossiilisia polttoaineita ja 20 % uusiutuvia biopolttoaineita. Lahti Energian mittavat suunnitelmat fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ovat kompastuneet valituksiin. Tulevaisuuteen katsoen on kuitenkin selvää, että tähän suuntaan on Lahdessakin syytä mennä. Asiat eivät kuitenkaan ole helppoja, suoraviivaisia eivätkä halpoja.

Lahti Energian päätoiminta, kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto, on erittäin tehokas tapa tuottaa energiaa. Energiahuollon kokonaisuuden kannalta tämän toiminnan on syytä jatkua.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Lahti Energian voimaloissa ja lämpökeskuksissa on ainakin kolme tapaa:

1. Lauhdesähkön tuottaminen omissa voimaloissa, eli se sähköntuotanto, joka ylittää kaukolämmön ja muun myytävän lämmön tarpeen, vähenee. Päästörajoitukset ja EU:n päästökauppa ohjaavat toimintaa niin, että kivihiilipohjainen lauhdesähkön tuotanto Lahdessa on perusteltua vain silloin, kun sen vaihtoehto olisi kivihiilipohjainen vastaava tuotanto jossakin muualla Pohjoismaissa. Toisin sanoen Lahdessa tuotetaan lauhdesähköä vain silloin, kun tuotannon vähentäminen Lahdessa ei vähentäisi hiilidioksidipäästöjä vaan vain siirtäisi niitä muualle. Ja päästörajoitusten kiristyessä tämä tuotanto Lahdessa vähenee.

2. Kaukolämmön käytön tehostamiseen ja sitä kautta Lahti Energian polttoaineiden käytön vähentämiseen on runsaasti mahdollisuuksia. Osin on kysymys uusien rakennusten paremmasta energiataloudesta ja peruskorjausten yhteydessä tehtävistä rakenteellisista korjauksista. Toisaalta kerrostalojen ja muidenkin kaukolämmitettyjen talojen lämmityksen säädöissä kiinteistökohtaisesti ja asuntokohtaisesti on varsin paljon parannettavaa. Asioihin voidaan vaikuttaa huollolla, kunnossapidolla ja toimintatavoilla, mutta usein tarvitaan myös parempia, moderneja säätölaitteita.   

3. Uusia polttoaineratkaisuja ja uuden tekniikan hyödyntämistä tulee edelleen selvittää, vaikka Lahden maantieteellinen asema ei tee asioita helpoksi. Uudet ratkaisut voivat myös edellyttää hyvin suuria investointeja, puhutaan sitten jätteiden polttamisesta tai biopolttoaineiden laajemmasta käytöstä. 

Näiden keinojen käyttö on osin Lahti Energian päätösvallan ulkopuolella, ja edellyttää osin mittavaa kehitystyötä ja taloudellisia panoksia. Mahdollisuuksia etenemiseen kuitenkin on, ja Lahti Energian lisäksi kaupunkilaisten ja taloyhtiöiden tulisi panostaa toimenpiteisiin entistä enemmän.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet (16 % vuoteen 2020 mennessä) tai uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisäämistavoitteet (38 %:iin) koskevat tietysti koko Suomea yhteensä. Mielekkäin tapaa saavuttaa tavoitteet on käyttää helpoimmat ja edullisimmat mahdollisuuden hyväksi tasajaon sijasta. Päästökauppa on nimenomaan työväline tämän saavuttamiseksi.

Suomalaisessa ilmastonmuutosta ja energiaratkaisuja koskevassa keskustelussa on jäänyt energian käytön tehostaminen ja vähentäminen liian vähälle painolle. Siihen on varsin suuria mahdollisuuksia, jotka energian hinnan kallistuminen tekee aiempaa kannattavammaksi. Lahti Energian toimintaan tämä kaukolämmön kulutuksen vähentämistavoitteiden kautta. 

Edellä käsittelin Lahti Energian oman polttoainekäytön aiheuttamia päästöjä. Lahti Energia hankkii sähköä myös muualta ja on osakkaana yhtiöissä, jotka tuottavat sähköä hiilidioksidipäästöittä ydinvoimalla, tuulivoimalla tai vesivoimalla. Näiden käytön lisääminen on osa sitä toimintaa, jolla Lahti Energia voi rajoittaa ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjään.

Lahden kaupunginvaltuustossa on hiljan tehty ainakin kaksi aloitetta kaupungin toimenpiteistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tarkoitus on, että asiasta käynnistetään pikaisesti selvitystyö, joka johtaa konkreettisiin esityksiin ja toimintamalleihin ja käsittelee muiden muassa edellä hahmottelemiani asioita.

Hyvät lukijat, huomaattehan, että blogiini on lisätty kommentointimahdollisuus. Odottelenkin palautetta blogini lukijoilta.




Kommentit

Erkki Hokkanen kirjoitti 27.02 17:46 --
Kiitos mielenkiintoisesta ympäristötarkastelusta. Olemme näköjään itsekin ilmaston muuttajia huolestuttavaan suuntaan. Kansanvalistusta on vain jatkettava hallintopäätösten rinnalla. Kiitos ja voimia vaativaan työhön

Eeva Vuojolainen, Sataman käsityökauppa Ulpukka Osk kirjoitti 01.03 03:51 --
Hyvä kaupunkimme päämies! En tiennyt miten muutoin olisin voinut ottaa yhteyttä Teihin tässä MEILLE TODELLA TÄRKEÄSSÄ asiassa. Meillä on matkustajasatamassa kohtalaisen hyvin menestyvä lahja- ja käsityöliike Ulpukka, joka on 7 todella yritteliään naisen osuuskunta. Jokainen meistä 7 on antanut oman osuutensa osuuskuntaan rakkaudesta käsin tekemiseen. Toimimme Kahvila Karirannan päädyssä varsin pienissä tiloissa. Puotimme on pieni, mutta kodikas ja täynnä laadukkaita käsityötuotteita. TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Olemme saaneet kunniakirjan sekä merkin suomalaisesta laadusta. Meidät on myös valittu Lahti Travelin käyntikohteisiin. Nyt haluaisimme laajentaa toimintaamme näyttelyiden ja pienimuotoisten kurssien suuntaan. Paikan olemme jo löytäneet matkustajasatamasta. Rakennus on matkustajasatamassa makasiinin takana Karirannankujan alussa sijaitseva vanha rautatieläisten sauna, jota osuuskuntamme vetäjä on jo monet kerrat yrittänyt saada vuokrattua. Kaikki yritykset vaan on tyrmätty, koska KUULEMMA satamakonttori tarvitsee tilaa VARASTOKSI. Emme ymmärrä miten historiallista rakennusta pidetään vain varastona. Nyt vetoan Teihin, hyvä kaupunginjohtaja! Voisittteko tehdä jotain asiamme hyväksi. Haluaisimme todella saada vanhan saunan käyttöömme. Meistä on väärin, että historiallista rakennusta pidetään vain varastona. Mielestämme on ihan hölmöä pitää vanhaa rakennusta (joita Lahdessa ei ole kehuttavaksi asti) vain pelkkänä kaiken aikaa kylmänä olevana satamakonttorin varastona, kun toisaalta voisimme edelleen elävöittää satamaa ja pitää pystyssä yhtä historiallista rakennusta omalla toiminnallamme. Emme ole pelkkiä haihattelijoita.Ymmärrämme, että rakennuksessa täytyy tehdä remonttia, mutta olemme valmiit remonttiin vanhojen rakennusten säilyttämisen nimissä. Kumpi on parempi vaihtoehto: Satamakonttorin varasto vai Sataman Ulpukun Näyttelytila? Olisimme todella kiitollisia jos Te, hyvä kaupunginjohtaja, todella miettisitte asiaa meidän kannaltamme. Me olemme pesiytyneet satamaan oman etumme lisäksi edistääksemme palvelutarjontaa satamassa. Kuinka satamakonttorin varasto edistää turistien palvelua? Terveisin Vastausta odotteleva seitsemän iloisen ja luovan eukon joukko PS. Emme soittele noin vain, vaan meidät on todella tyrmätty satamakonttorin taholta

kirsi.crowley@gmail.com kirjoitti 03.03 00:41 --
Arvoisa kaupunginjohtaja,

on hienoa kuulla, että pohditte tapoja vähentää Lahti Energian tuottamia hiilidioksidipäästöjä kaupungissamme. Kaukolämpö on erinomainen lämmitystapa, mutta minua häiritsee ajatus, että kaukolämpö täällä Lahdessa syntyy kivihiilellä, ja kaukolämpösopimuksellamme itse asiassa tahtomattani tuen kivihiilen käyttöä. Toivon, että selvitystyössänne löydätte uusia, ehkä innovatiivisiakin tapoja tuottaa lämpöä Lahdessa. Lahti Energia tuotti viime vuonna mukavasti voittoa. Toivottavasti yhtiö ja kaupunki ovat valmiit sijoittamaan voittojaan esim. uusiutuvien biopolttoaineiden ja niiden vaatiman teknologian lisäämiseen ja näin kaupungin hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ystävällisesti,

Kirsi Crowley

Kivihiilen kuljetus lämpövoimalaan kirjoitti 18.06 13:58 --
Miten voi olla mahdollista, että Lahti Energia suosii edelleen kivihiilen kuljettamista maanteitse, kun satamasta tulee lähes viivasuora rautatie lämpövoimalan pihaan? Kuorma-autojen ympärivuorokautinen liikenne Orimattilan, Myrskylän ja muiden reitin varrelle sattuvien kuntien läpi ei voi olla järkevää paitsi tietenkin kuljetusyrittäjän kannalta. Milloin on viimeksi tehty kannattavuuslaskelma tai ympäristötarkastelu ja vertailtu kokonaisuudessaan rauta/maantiekuljetuksen kustannuksia ja ympäristölle sekä tiestölle aiheutuvia haittoja.


Kirjoita kommentti
Nimi:*
Kommentti:*
 







Kaikki kirjoitukset
01.02
Muutto Lahteen suurimmillaan 40 vuoteen!
13.01
Eräs luonnoskartta
05.01
Designpääkaupunkivuosi alkuun!
30.12
Hyvää uutta vuotta!
09.12
Talousarvion jälkeen
03.11
Kaupungin karismaa
19.10
Muutos ei ole mitään uutta, muuttumattomuus olisi
14.10
Vakuuttava torstai
05.10
Lahden yliopistotoiminta Aallon harjalla
07.09
Palvelut uusiksi!
26.08
Kesästä syksyyn
01.07
Hyvää kesää!
20.06
Poimintoja hallitusohjelmasta
09.06
Erilaisia investointeja
17.05
Kevättä ja kehystä
31.03
Talven tuntuja
10.02
Pietarissa paistaa aurinko
17.01
Kulttuuria Turussa
01.01
Hyvää Uutta Vuotta!
15.12
Terveiset Soulista
30.11
Talousarvio valtuustossa
05.11
- 100
01.11
Suurta ja pientä teatteria
27.10
Strategiaa kunnissa
18.10
Suomi Maailmannäyttelyssä
14.10
Pitkäjänteistä kehittämistä epävarmassa taloudessa
24.09
Muotoilupääkaupunki vauhdissa
01.09
Oikea tilasto ja pieni virhe
26.08
Asia kerrallaan
23.08
Eikö vielä ole ratkaisujen aika?
17.08
Muotoiluinstituutin laatu pitää
12.08
Pohjoismaiset ystävyyskaupungit kylässä
02.07
Kesä Lahden seudulla
01.07
Yhteistyön mahdollisuuksista
08.06
Velka ja varallisuus
04.06
MM-kisoja ei saatu
31.05
Käräjiä käräjäpaikasta
28.05
Väestönkasvu ei ole varsinainen tavoite
06.05
Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme
13.04
Eväät tuottavuuden parantamiseen
09.04
Menikö matkailun juna jo Lahden ohi - vai onko se vasta tulossa?
23.03
Hyviä vuosia Lahdelle myös tulevaisuudessa?
31.12
Hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä!
11.12
Työvoimapula?
27.11
”Jäähyväiset” Euroopan kulttuuripääkaupungeille
25.11
Muotoilupääkaupungiksi
13.11
Aluekunta on ajatus, ei malli
06.11
Ympäristöliiketoiminnassa hyviä näkymiä
02.11
UusiKunta-hanke etenee ja uusiutuu
24.09
Työ jatkuu
14.09
Ruotsi on toista maata
24.08
Kaksi ensimmäistä vuotta Lahdessa
02.07
Pohjoismaisia hajahuomioita
25.06
Päijät-Hämeen Uusi Kunta lähestyy lähtökuoppia
23.06
Eurooppalaista palvelupolitiikkaa
16.06
Isoilla päätöksillä kesään
13.05
Eurooppalaisessa kulttuuripääkaupungissa
08.05
Päijät-Hämeen UusiKunta ja Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -hanke
09.04
Näkökulma yliopistojen uudistamiseen
03.04
Keskitetty päivystys on haaste
25.03
Hyvän tilinpäätöksen jälkeen
09.03
Talven huippu
05.02
Elvytystä ja vyön kiristystä?
31.12
Onnellista Uutta Vuotta!
22.12
Tulevaisuuteen luottavaa Joulua!
15.12
Aluebarometrin olemus ja opetukset
21.11
Talousarvioesitys lähetettiin valtuustoon
28.10
Terveyskeskuspäivystyksen tulevat linjat Päijät-Hämeessä
24.10
Löysä niukkasbudjetti?
10.10
Kuntarakennekeskusteluja vaalien jälkeen?
19.09
Junalla lähelle ja kauas
17.09
Ranskalainen kulttuuripääkaupunki
11.09
Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitsemassa
08.09
Epävarmuutta ja elinkeinopolitiikkaa
07.08
Miksi keskustavisio?
05.08
Kesäloma ja vuosi työtä takana
23.06
UusiKunta -esiselvitys syntyi hyvässä hengessä
28.05
Uudella kunnalla ei ole vielä rajoja
16.05
Höyhenjarrutuskehys
25.04
Kariston palvelut kuntoon
23.04
Katse eteenPÄIN
09.04
Avaraa arkityötä
02.04
Hyvä Lahti!
04.03
Onko kuntalinja valittu?
27.02
Lahti Energia ja ympäristö
11.02
Ruotsinterveisiä
16.01
Onnellista Uutta Vuotta!
13.12
Piisako Pisa?
03.12
Ympärillemme katsomisen aika
22.11
Kulttuuripääkaupunkeja
14.11
Erään velan anatomia
05.11
Taidepanimo tehdään
31.10
Lahti Energian hinnat ja tuloutukset
29.10
Kuntarakenne mukaan kunta- ja palvelurakennekeskusteluun
25.10
Vakaata tulosta, tulevaisuuden haastetta
25.09
Miksi metropolia?
07.09
Logistiikkakeskus haaste maakunnalle
24.08
MASTONETiä ei unohdeta
23.08
Terveydenhuollon laatu ja kustannukset