Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Elvytystä ja vyön kiristystä?

Tiistaina Palkansaajien tutkimuslaitos PT julkisti tähän asti synkimmän suomalaisen talousennusteen, jonka mukaan maan talous supistuisi tänä vuonna lähes 4 % viime vuoteen verrattuna. Uutista säestivät yritysten ilmoitukset uusien irtisanomisten ja lomautusten valmistelusta. Valtion taloudessa puhutaan elvytyksestä, ja samanaikaisesti monissa kunnissa, kuten Espoossa, Tampereella, Turussa ja Porvoossa, mutta myös päijäthämäläisissä kunnissa, on ryhdytty valmistelemaan menojen karsintaa tulo-odotusten pettäessä.

Kaikkia johtopäätöksiä vaikeuttaa edelleen tulevaisuuden arvaamattomuus. Tämänkin vuoden osalta talouskehityksestä on hyvin erilaisia näkymiä, seuraavista vuosista puhumattakaan. Elvytyslinjaustenkin pitäisi vuoden suhdannekuopassa olla aivan erilaisia vuoden kuin neljän vuoden taantumassa; emme vain tiedä, kummassa olemme. Samalla on hyvä pitää mielessä, että taantumaa, jonka syyt ovat kokonaisuudessaan Suomen ulkopuolella, ei suomalaisin toimin voida kääntää kovin toisennäköiseksi.

Elvytystoimet, eli se että pidetään Suomen pyörät pyörimässä, merkitsee joka tapauksessa Suomen julkisen talouden velkaantumista. Elvytysvarat pitää tietenkin sijoittaa mahdollisimman vaikuttavasti. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kasvun taas alettua pystytään maksamaan velkoja pois. Tämän vuoksi elvytyksen nimissä ei pitäisi toteuttaa toimia tai ratkaisuja, jotka pysyvästi nostavat julkisten menojen tasoa ja vaikeuttavat lainan takaisinmaksua. Esimerkiksi 1990-luvun alun laman elvytystoimet aiheuttivat Suomelle velkataakan, joka saatiin lyhennetyksi pois vasta aivan hiljan.

Koko kuntatalouden näkymät ovat hyvin huolestuttavat. Tulot alittuvat odotetuista tänä vuonna, mutta erityisen huolestuttavia ovat parin seuraavan vuoden, vuosien 2010 ja 2011 näkymät. Mikäli tulevaisuus bruttokansantuotteen ja työllisyyden suhteen on Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteiden mukainen, verotulot tullevat absoluuttisestikin laskemaan selvästi.

Lahden kaupungissa tämänhetkinen tilanne heijastuu sekä tuloihin että menoihin. Tulopuolella ainakin yhteisöverotulot jäävät budjetoitua pienemmiksi, Kuntaliiton uusimman arvion mukaan noin 8 miljoonalla eurolla. Nykynäkymin talousarvion verotulot alittuvat kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin joissakin muissa kaupungeissa on arvioitu.

Menopuolella esimerkiksi työttömyys ja lomautukset tuovat paineita muun muassa toimeentulotuen määrään. Toisaalta Kela-maksun poistaminen merkitsee tänä vuonna pientä, noin miljoonan euron kevennystä kaupungin menoihin. Investointien osalta Lahden kaupungin tämän vuoden talousarvio tehtiin vahvasti elvyttäväksi jo syksyllä, kun rakentamisen tulossa olevat vaikeudet olivat näkyvissä. Tämän vuoksi talousarvio toteutuessaan merkitseekin kaupungin tuntuvaa lisävelkaantumista.

Lahdessa ei ainakaan tässä vaiheessa suunnitella kaupungin talousarvion avaamista tai menotason merkittäviä leikkauksia tuloihin liittyvistä uhista huolimatta. Sen sijaan on selvää, että talousarvion määrärahojen ylityksiin ei ole varaa, vaan mahdolliset ylityspaineet jossakin toiminnassa pitää kattaa muualta talousarvion määrärahojen sisältä, samalta toimialalta tai muualta.

Avainkysymys on kuitenkin sopeutuminen vuoden 2010 ja sen jälkeisten vuosien suunniteltua alhaisempiin tuloihin. Tarvitaan määrätietoisia pitkäjänteisiä toimia, joilla tehdään mahdolliseksi kaupungin menojen kasvun rajoittaminen tulokehitystä vastaavalle tasolle. Toimintatapoja pitää kehittää ja tuottavuutta parantaa; muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä palveluihin on tulossa. Mutta keskeiset palvelut pitää edelleen turvata, eikä saa päästää liikkeelle kehitystä, jossa avopalvelut tai ennaltaehkäisevä toiminta kärsii tavalla, joka lisää kustannuksia muualla. Taloudellisesti vaikeat ajat eivät saa merkitä heikoimmassa asemassa olevien olojen huononemista. Samalla on selvää, että palvelujen ja toimintojen laajennuksissa joudutaan lähivuosina pysyttäytymään vain aivan välttämättömimmässä.

Kaupunki aikoo myös jatkossa olla turvallinen ja vastuullinen työnantaja, mutta luonnollisen vaihtuvuuden puitteissa voidaan henkilöstöä vähentää siellä, missä se on toimintaa vaarantamatta mahdollista.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaupunginkaan taloudessa ei ole kyse vain menoista. Taantuma-ajasta huolimatta – tai ehkä juuri silloin – pitää myös rakentaa tulevaisuutta, kasvattaa kaupungin verotuloja ja luoda perustaa tulevalle hyvinvoinnille. Kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja uusia työpaikkoja vanhoihin ja uusiin yrityksiin. Panostukset osaamiseen, koulutukseen, vetovoimaan ja alueelle elämää ja taloudellista toimintaa tuoviin tapahtumiin ovat tärkeitä myös niukkuutta jaettaessa.