Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme

Viime viikolla viisi Oulun seudun kuntaa (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii) hyväksyi esityksen uuden Oulun, yli 180 000 asukkaan kunnan, muodostamisesta.

Kun kuudes valmistelussa mukana ollut, Muhos, hylkäsi hankkeen, viisi hyväksynyttä kuntaa saavat vielä eteensä uuden esityksen, jonka käsittelyssä selviää, syntyykö vuonna 2013 viiden kunnan muodostama uusi Oulu. Asia ei ole tietystikään varma ennen lopullisia päätöksiä, mutta todennäköiseltä se näyttää.

Jokainen seutu on omanlaisensa, ja jokainen kunta tekee omat päätöksensä, matkia ei kannata. On kuitenkin hyvä arvioida, mitkä tekijät ovat Oulun seudulla johtaneet tähän varsin nopeaan päätöksentekoon.

Oulun seudulla on korostettu hankkeen strategisuutta. Sillä on tarkoitettu, että kyse on Oulun seudun menestyksestä pitemmällä aikavälillä, ei ensi sijassa palvelutuotannon yksityiskohdista. Yksityiskohdat onkin sopimusehdotuksessa hyvin pitkälti jätetty yhdistymishallituksen ja uuden kunnan ratkaistaviksi sopimuksessa olevien yleisten linjausten mukaisesti.

Yhdistymisprosessin liikkeellepaneva voima oli huoli Oulun seudun asemasta. Oulun seutu on mielletty koko pohjoisen Suomen ja laajemminkin pohjoisen alueen veturiksi. Kuitenkin siellä on havaittu, että kehitys on taantunut ja seudulla tarvittaisiin entistä vahvempia omia toimenpiteitä tulevan menestyksen turvaamiseksi. Seudun kuntien voimavarojen kokoaminen uudeksi suuremmaksi Ouluksi olisi keskeinen osa näitä toimia.

Päijät-Hämeessäkin tarvittaisiin uudenlaista kasvuajattelua. Kaikki menestyksen edellytykset pääkaupunkiseudun vierellä, metropolialueen reunalla ovat olemassa. Kuitenkin nykyinen talouden taantuma ja sen ennakoitua suuremmat vaikutukset työttömyyden kasvuun ovat nostaneet esille myös Päijät-Hämeen haavoittuvuuden. Täälläkin uusi kunta ja sen puitteissa mahdollinen kokonaisvaltainen kehittäminen ja markkinointi voi olla ratkaisevaa maakunnan menestyksen turvaamisessa.

Uusi kunta –hanketta koskeva keskustelu päätyy helposti pohdiskeluun siitä, miten oma kunta nykyiselläänkin pärjää ensi vuoden tai muutaman seuraavankin. Mielestäni keskustelun painopistettä tulisi muuttaa ja samalla kunnianhimon tasoa nostaa. Muutaman seuraavan vuoden pärjäämisen tai kituuttamisen sijasta pitäisi etsiä keinoja oikean menestyksen luomiseen.

Tällaista kehitystä tavoitellaan Päijät-Hämeen uudella kunnalla. Nykyisten kuntien keskinäisen kilpailun sijaan luodaan vetovoimaista kokonaisuutta, jossa hyvä yhdyskuntarakenne ja kattava joukkoliikenne luovat vetovoimaisen asuinympäristön. Tähän tarvitaan erityyppisiä asuinalueita isosta ja pienestä kaupungista kirkonkyliin ja kyläkeskuksiin ja maaseutuympäristöön. Samalla kootaan voimavarat uudenlaisten osaamispohjaisten työpaikkojen syntymiseen. Tarvitaan nimenomaan olosuhteita, jotka houkuttelevat nuoria ja työikäisiä, jotta ikärakenne pysyy tasapainoisena.

On selvää, että Uusi Kunta ei tuo onnistumista itsestään. Mutta ainakin Oulun seudulla mitä ilmeisimmin ajatellaan, että kuntarajojen poisto auttaa tällaisissa ensisijaisissa asioissa.

Oulun seudusta ei voi varmaankaan ottaa mallia siinä, että Uuden Kunnan toiminnan linjat jätettäisiin yhdistymisehdotuksessa hyvin avoimiksi. Päijäthämäläinen valmistelu onkin menossa tässä suhteessa toiseen suuntaan. Muuttuvassa maailmassa pitää kuitenkin varoa liian tarkkaa tulevaisuuden ennakointia – olosuhteet ja ymmärrys voivat jo kolmenkin vuoden kuluttua olla kovin toisenlaiset kuin nyt ymmärrämme.

Uusi kunta ei olisi Lahdenkaan kannalta yksinkertainen asia. Lahti pystyy pärjäämään jotenkuten varmaan pitempään kuin juuri mikään muu maakunnan kunta. Mutta ei alueen keskuskaupunkikaan voi menestyä, jos muu alue taantuu.

Keskustelussa on pohdittu päätöksenteon muuttumista muissa kunnissa kuin Lahdessa. Nykyisten lahtelaistenkin kannalta uusi kunta loisi ihan uuden tilanteen. Lahden keskusta-alueen isoja ratkaisuja, kuten keskustavisiota, matkakeskusta, liikennejärjestelyjä tai hotellikaavoja, olisi uudessa kunnassa päättämässä iso joukko ihmisiä nyky-Lahden ulkopuolelta. Ratkaisut voisivat olla toisenlaisia kuin nykyrajojen puitteissa päätettäessä.

Toisaalta voi ajatella, että vetovoimaisen kaupunkikeskustan kehittäminen onkin koko aluetta ja sen kaikkia asukkaita koskeva asia. Ehkä isommassa kunnassa voisikin syntyä pitkäjänteisempiä ja tasapainoisempia ratkaisuja kuin pelkkien nykylahtelaisten äänin?