Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Pohjoismaiset ystävyyskaupungit kylässä

Lahden pohjoismaisten ystävyyskaupunkien edustajat olivat viime viikon lopulla Lahdessa vuotuisessa tapaamisessaan. Yhteensä paikalla oli 16 edustajaa neljästä ystävyyskaupungistamme.

Yhteydenpidolla on arvokkaat perinteet. Ruotsin Västerås nimettiin Lahden veljeskaupungiksi helmikuussa 1940 talvisodan aikana. Lahtelaiset saivat Västeråsista merkittää tavara-apua ja rahallista tukea sekä sotien että jälleenrakennuksen aikana. Sodan jälkeen vuonna 1947 Tanskan Randers ja Norjan Ålesund liittyivät yhteistyörenkaaseen. Islannin Akureyri on tullut mukaan myöhemmin.

Yhteistyön muodot ovat muuttuneet aikojen myötä. Yhteydenpito muihin maihin, niin Pohjoismaihin kuin muuallekin on arkipäiväistynyt, ja ystävyyskaupunkisuhteiden merkitys yleisessä kansainvälistymisessä on lähes kadonnut. Nykyään tärkeimmät asiat ovat yhteydenpitomahdollisuudet nuorille, yhteistyö selkeitten, kaikille tärkeitten teemojen ympärillä ja konkreettinen tiedon ja kokemusten vaihto. Pitkäaikainen kaupunkien välinen yhteistyö on myös luonut runsaasti epävirallisia yhteyksiä ystävyyskaupungeissa toimivien yhdistysten ja yksityisten ihmistenkin välille. Ja tietysti kaupunkien Pohjola-Norden-yhdistykset pitävät tiiviisti yhteyttä.

Vuosittain jo parinkymmenen vuoden ajan on vietetty ystävyyskaupunkien kulttuuriviikkoa nuorille, tänä vuonna sitä vietettiin Lahdessa. Yhteinen ympäristöasioiden seminaari on myös vuosittain. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat tavanneet säännöllisesti. Uutena asiana on noussut esille yhteydenpito kaupunkien vammaisneuvostojen välillä.

Tämänkertaisessa kaupunkien edustajien tapaamisessa olivat esillä lukuisat ajankohtaiset aiheet, sekä varsinaisessa kokousosassa että käytäväkeskusteluissa. Päijät-Hämeen uusi kunta –hanke herätti paljon keskustelua ja myös kateutta, vaikka jouduimmekin toteamaan, että meillä ei ole vielä tietoa, mitä hankkeesta tulee. Hankkeemme on monella tapaa samansuuntainen kuin Tanskassa valtakunnallisesti vuoden 2007 alussa toteutettu uudistus. Ympäristöasiat nousivat myös vahvasti esille. Kaiken kaikkiaan hyvin samanlaiset kysymykset ja ongelmat ovat ajankohtaisia eri Pohjoismaissa ja samantyyppisiä ratkaisuja etsitään. Toisaalta esimerkiksi terveydenhuollossa on eri maissa erilaisia ratkaisuja ja pyrkimyksiä, ja näin ollen hyvät mahdollisuudet oppia toisten kokemuksista.

Kaikissa kaupungeissa pohditaan myös vetovoimaan ja kilpailukykyyn liittyviä asioita. Alueellisen kehityksen näkymät ja eri kaupunkiseutujen kilpailuasetelmat edelleen kansainvälistyvässä maailmassa ovat hyvin ajankohtaisia. Tässä asiassa olemme Suomessa vielä hieman sinisilmäisempiä kuin muissa Pohjoismaissa – kansainvälisen kilpailun kovuus ja yritystoiminnan kansainvälistymisen pakko on ystävyyskaupungeissamme tullut kovempana ja konkreettisempana vastaan kuin meillä Lahdessa.

Pohjoismainen yhteistyö on erityisen arvokasta sekä perinteidensä että konkreettisen hyötynsä vuoksi. Yhteiskunnat ja palvelujärjestelmät ovat siinä määrin samanlaisia, että toisten hyvät ratkaisut ovat helpommin hyödynnettävissä kuin aivan erilaisesta ympäristöstä tulevat esimerkit. Yksi johtopäätös tapaamisesta olikin, että tiivistämme virkamiesten, asiantuntijoiden ja lautakuntien yhteydenpitoa konkreettisissa asioissa, joissa voimme ottaa oppia toisiltamme.