Päätöksenteko ja talous > Viestintä > Kaupunginjohtajan blogi

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Miksi metropolia?

12/21/2007

Toimittaja on estänyt vastineiden liittämisen tähän asiakirjaan.

Lahdessa järjestettiin tänään yhdessä Helsingin metropolialueen kaupunkitutkimushankkeen kanssa seminaari, jossa puhuivat kuntaministeri Mari Kiviniemi sekä lukuisia tutkijoita.

Maan hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite käynnistää erityinen metropolipolitiikka. Joiltakin osin siinä on kyse suppean pääkaupunkiseudun erityisten ongelmien ratkaisemisesta, mutta esimerkiksi puhuttaessa elinkeinojen edistämisestä, yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä sekä kansainvälistymisestä, pitää tarkastella laajempaa aluetta.

OECD:n vuonna 2002 julkaisema Helsingin metropolialueen kehitystä analysoiva katsaus toi ajatuksen laajasta, neljän maakunnan alueelle ulottuvasta metropolialueesta yleiseen tietoisuuteen. Myös Lahdessa nähtiin, että kaupunki ei ole ainoastaan Lahden seudun ja Päijät-Hämeen keskus, vaan myös osa Helsingin metropolialuetta siihen liittyvine mahdollisuuksineen ja uhkineen.

Lahdessa on lähdetty siitä, että Lahti ja Päijät-Häme voivat olla omalla toiminnallaan vahvistamassa kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta ja tukea näin koko Suomenkin kehitystä. Tässä Lahden tavoitteet yhdistyvät pääkaupunkiseudun tavoitteisiin. Lahdella omaleimaisena ja vahvana kaupunkina on runsaasti annettavaa koko metropolialueen kehitykselle. Lahdessa on  vetovoimaista ja suomalaisittain suurkaupunkimaista kaupunkikulttuuria ja -ympäristöä, omaa vahvaa teollista ja yritystoiminnan perinnettä, vahvoja suomalaisia yrityksiä, yhteyttä itäiseen Suomeen (monet yritykset ovat tämän havainneet ja perustaneet Itä-Suomen konttorinsa tänne) sekä aktiivisuutta liiketoiminnassa niin Pietarin ja Venäjän suuntaan kuin muuallekin ulkomaille.

Vuonna 1999 Lahteen ulottunut Helsinki-Lahti moottoritie ja nyt vuoden vanha oikorata ovat Lahden pääkaupunkiyhteyden kulmakiviä. Junamatkustajien määrän kaksinkertaistuminen vuoden aikana Lahti-Helsinki-välillä on vahva näyttö yhteyden arvosta. Oikorata ei ole tuonut ainoastaan Lahtea, vaan myös koko Itä-Suomea, lähemmäksi pääkaupunkiseutua. Voidaan sanoa, että viimeistään oikorata on liittänyt Lahden ja lahtelaiset myös henkisesti metropolialueen asukkaiksi.

Vuonna. 2004 Lahdesta matkasi pääkaupunkiseudulle töihin lähes 2000 henkilöä ja koko Lahden seudulta yli 3000 henkilöä eli noin 5 % Lahden ja seudun työvoimasta. Pääkaupunkiseudulta Lahdessa työssäkäyvien määrä oli v. 2004 hieman yli 600 henkilöä. Lahtelaisia pääkaupunkiseudulla työllistivät eniten kaupan ala ja yhteiskunnalliset palvelut, ja pääkaupunkilaiset toimivat useimmiten Lahdessa yhteiskunnallisten palvelujen, kuten koulutuksen, parissa.

Lahden ja Päijät-Hämeen näkökulmasta tärkein tavoite ei kuitenkaan ole pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien asuttaminen. Silläkin on merkityksensä ja monen elämäntilanteeseen se voi sopia. Ensisijaista ovat hyvien yhteyksien luomat edellytykset yritystoiminnan sijoittumiselle Lahteen. Kyse voi olla  uusien aloittavien yritysten sijoittumisesta; lahtelaisten ja päijäthämäläisten yritysten liiketoimintojen laajentamisesta tai pääkaupunkiseudulla tai valtakunnallisesti toimivien yritysten yksiköiden sijoittumisesta Lahteen ja alueelle. Yrityshautomotoiminnan laajuus ja tuloksellisuus Päijät-Hämeessä ovat osaltaan osoituksia siitä, että nämä ajatukset toimivat. Tulevaisuudessa, työvoiman niukkuuden oloissa yritysten toimintoja sijoittuu yhä useammin sinne, missä työntekijät haluavat asua – tämä on Lähden ja Päijät-Hämeen suuri mahdollisuus.

Helsingin metropolialue on maamme merkittävin osaamiskeskittymä. Lahdessa sijaitsee korkeatasoisen ammattikorkeakoulun lisäksi yliopistokeskus, jossa on myös kahden metropolialueen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun, yksiköitä. Jatkossa haluamme kehittyä maailmanluokan ympäristöosa amisen keskittymänä ja samalla kehittää myös toista huippualaa, muotoilua. Kumpikin antaa edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja työpaikoille niin nykyisissä kuin uusissakin yrityksissä.

OECDn katsauksessa Helsingin metropolialueen uhkana nähtiin yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Katsauksen mukaan kasvua pitäisi ohjata hyvien liikenneyhteyksien varrella oleviin kaupunkeihin, kuten Lahteen, ja rakentaa nämä kaupunkialueet tehokkaammin. Kilpailukykyinen metropoli tarvitsee koko laajan metropolialueen tarjoaman potentiaalin.





Kaikki kirjoitukset
01.02
Muutto Lahteen suurimmillaan 40 vuoteen!
13.01
Eräs luonnoskartta
05.01
Designpääkaupunkivuosi alkuun!
30.12
Hyvää uutta vuotta!
09.12
Talousarvion jälkeen
03.11
Kaupungin karismaa
19.10
Muutos ei ole mitään uutta, muuttumattomuus olisi
14.10
Vakuuttava torstai
05.10
Lahden yliopistotoiminta Aallon harjalla
07.09
Palvelut uusiksi!
26.08
Kesästä syksyyn
01.07
Hyvää kesää!
20.06
Poimintoja hallitusohjelmasta
09.06
Erilaisia investointeja
17.05
Kevättä ja kehystä
31.03
Talven tuntuja
10.02
Pietarissa paistaa aurinko
17.01
Kulttuuria Turussa
01.01
Hyvää Uutta Vuotta!
15.12
Terveiset Soulista
30.11
Talousarvio valtuustossa
05.11
- 100
01.11
Suurta ja pientä teatteria
27.10
Strategiaa kunnissa
18.10
Suomi Maailmannäyttelyssä
14.10
Pitkäjänteistä kehittämistä epävarmassa taloudessa
24.09
Muotoilupääkaupunki vauhdissa
01.09
Oikea tilasto ja pieni virhe
26.08
Asia kerrallaan
23.08
Eikö vielä ole ratkaisujen aika?
17.08
Muotoiluinstituutin laatu pitää
12.08
Pohjoismaiset ystävyyskaupungit kylässä
02.07
Kesä Lahden seudulla
01.07
Yhteistyön mahdollisuuksista
08.06
Velka ja varallisuus
04.06
MM-kisoja ei saatu
31.05
Käräjiä käräjäpaikasta
28.05
Väestönkasvu ei ole varsinainen tavoite
06.05
Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme
13.04
Eväät tuottavuuden parantamiseen
09.04
Menikö matkailun juna jo Lahden ohi - vai onko se vasta tulossa?
23.03
Hyviä vuosia Lahdelle myös tulevaisuudessa?
31.12
Hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä!
11.12
Työvoimapula?
27.11
”Jäähyväiset” Euroopan kulttuuripääkaupungeille
25.11
Muotoilupääkaupungiksi
13.11
Aluekunta on ajatus, ei malli
06.11
Ympäristöliiketoiminnassa hyviä näkymiä
02.11
UusiKunta-hanke etenee ja uusiutuu
24.09
Työ jatkuu
14.09
Ruotsi on toista maata
24.08
Kaksi ensimmäistä vuotta Lahdessa
02.07
Pohjoismaisia hajahuomioita
25.06
Päijät-Hämeen Uusi Kunta lähestyy lähtökuoppia
23.06
Eurooppalaista palvelupolitiikkaa
16.06
Isoilla päätöksillä kesään
13.05
Eurooppalaisessa kulttuuripääkaupungissa
08.05
Päijät-Hämeen UusiKunta ja Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -hanke
09.04
Näkökulma yliopistojen uudistamiseen
03.04
Keskitetty päivystys on haaste
25.03
Hyvän tilinpäätöksen jälkeen
09.03
Talven huippu
05.02
Elvytystä ja vyön kiristystä?
31.12
Onnellista Uutta Vuotta!
22.12
Tulevaisuuteen luottavaa Joulua!
15.12
Aluebarometrin olemus ja opetukset
21.11
Talousarvioesitys lähetettiin valtuustoon
28.10
Terveyskeskuspäivystyksen tulevat linjat Päijät-Hämeessä
24.10
Löysä niukkasbudjetti?
10.10
Kuntarakennekeskusteluja vaalien jälkeen?
19.09
Junalla lähelle ja kauas
17.09
Ranskalainen kulttuuripääkaupunki
11.09
Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitsemassa
08.09
Epävarmuutta ja elinkeinopolitiikkaa
07.08
Miksi keskustavisio?
05.08
Kesäloma ja vuosi työtä takana
23.06
UusiKunta -esiselvitys syntyi hyvässä hengessä
28.05
Uudella kunnalla ei ole vielä rajoja
16.05
Höyhenjarrutuskehys
25.04
Kariston palvelut kuntoon
23.04
Katse eteenPÄIN
09.04
Avaraa arkityötä
02.04
Hyvä Lahti!
04.03
Onko kuntalinja valittu?
27.02
Lahti Energia ja ympäristö
11.02
Ruotsinterveisiä
16.01
Onnellista Uutta Vuotta!
13.12
Piisako Pisa?
03.12
Ympärillemme katsomisen aika
22.11
Kulttuuripääkaupunkeja
14.11
Erään velan anatomia
05.11
Taidepanimo tehdään
31.10
Lahti Energian hinnat ja tuloutukset
29.10
Kuntarakenne mukaan kunta- ja palvelurakennekeskusteluun
25.10
Vakaata tulosta, tulevaisuuden haastetta
25.09
Miksi metropolia?
07.09
Logistiikkakeskus haaste maakunnalle
24.08
MASTONETiä ei unohdeta
23.08
Terveydenhuollon laatu ja kustannukset