Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi
Talousarvioesitys lähetettiin valtuustoon
11/21/2008
Kaupunginhallitus käsitteli esitystään ensi vuoden talousarvioksi ja vuosien 2010 ja 2011 taloussuunnitelmaksi tällä viikolla peräti neljä päivää, maanantaista torstaihin. Seuraavaksi edessä on kaupunginvaltuuston käsittely joulukuun 1. päivänä.
Vuoden 2009 talousarvion osalta käytiin varsin yksityiskohtaisesti läpi monia asioita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, elinkeino- ja yliopistopolitiikkaa sekä tytäryhtiöiden näkymiä. Käsittelyssä täsmennettiin painotuksia mm. terveyskeskuspalvelujen kehittämisessä, kotihoidossa, päivähoidon tavoitteenasettelussa ja myös avustusten käytössä.
Ensi vuoden osalta talousarvioon ei tullut euromääräisiä muutoksia virkamiesesitykseen verrattuna. Virallisin termein, ensi vuoden talousarvio on tasapainossa, palveluihin pystytään joiltakin osin panostamaan nykyistä enemmän ja tulos on lievästi positiivinen, mutta merkittävä osa investoinneista joudutaan kattamaan lainarahalla.
Esitys perustuu kaupungin verotulojen 0,9 % nousuun tämän vuoden toteutuma-arvioon verrattuna. Taloudellinen kriisitilanne, jossa Suomi muiden joukossa näyttää olevan, tuo epävarmuutta ensi vuoden verotulojen tasoon, mutta toistaiseksi uskotaan tämän vaatimattoman kasvun toteutumiseen.
Taloussuunnitelmavuosille 2010 ja 2011 kaupunginhallitus teki suurempia muutoksia. Alkuperäinen esitys oli jo sisältänyt ennätyksellisen korkean investointitason, esimerkiksi 55 miljoonaa euroa vuodelle 2010, jossa suurimpana kokonaisuutena ovat koulujen peruskorjaukset ja joiltakin osin lisätilat. Lisäksi esitykseen sisältyi tavoite toteuttaa Urheilutalon korvaava Launeen liikuntahalli yhteistyöhankkeena niin, että siihen ei tarvita kaupungin suoraa investointia.
Kaupunginhallituksen käsittelyssä investointilistaa aikaistettiin ja vahvistettiin uusilla hankkeilla ja uusien hankkeiden selvityksillä. Kaikki nämä muutokset ja kohteet ovat hyvin perusteltuja ja tarpeellisia, kuten esimerkiksi uusien paloasemien toteuttaminen vuosina 2010 – 2012 aiemman vuotta hitaamman aikataulun sijasta, Myllypohjan koulun laajennuksen käynnistys ja ison uimahallin hankeselvitys. Lisäksi todettiin, että investointihankkeiden toteuttamisessa selvitetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, mukaan luettuna toteutukset kiinteistöyhtiöiden kautta tai ulkoisten kumppanien toimesta.
Hyväksytty taloussuunnitelma merkitsee virkamiesesitystä selvästi korkeampaa investointitasoa vuosille 2010 ja 2011. Samalla se luo suuret investointipaineet vuodelle 2012 edellisenä vuonna käynnistettävien rakennushankkeiden kautta. Tässä vaiheessa ei kannata kovasti arvuutella, millaisessa taloudellisessa tilanteessa investointiohjelmaa käsitellään ensi vuoden syksyllä, mutta helppo on kuvitella sellaisetkin näkymät, joiden varassa ohjelmaa ei voi tällaisena toteuttaa. Päätökset tekee kuitenkin uusi kaupunginhallitus ja valtuusto ensi vuonna.
 Kaikki kirjoitukset 
| 
Kommentit
OIKEAOPPISTA ELVYTYSTÄ, MUTTA VEROTULOJEN VÄHENEMINEN ON EDESSÄ ELLEI MUUTOSTA TULE. Kaupunki elvyttää keynesläiseen tyyliin, kuten muuallakin maailmassa. Lahden elvytyksen maksavat tavalliset veronalaiset. Pääomatuloja saava ei maksa kunnallisveroa, vaikka saa perheineen kaikki kunnalliset palvelut. Veropohja on muuttunut pääomatulojen lisääntymisen vuoksi, ja tulee edelleen muuttumaan ellei verotusta muuteta. Nykyinen hallitus ei tule sitä tekemään, ja seuraavasti ei voi sanoa kun vaaleja ei ole pidetty. Millään puolueella ei ole ollut esittää kunnollista vero-ohjelmaa,
vain erityyppistä voi-voi-asennetta on havaittavissa, ja järkyttävää yksimielisyyttä "että jotain tarttis tehrä." Mikäli kunta nostaa veroaan, se ei siis koske pääomatuloja. On tietysti vaihtoehto nostaa kunnallisia maksuja tai lisätä velkaa. Ne eivät millään ajalla muuta tilannetta. Jonkinlainen new deal -ajattelun haamu liikkuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja se lieneekin ainoa kestävä ratkaisu valtioiden ja kuntien rahoitusongelmiin. Siihen asti välttäkööt lahtelaiset kuntaliitoksia, jotka toisivat vain lisää taloudellisia ongelmia kaupungin veronmaksajille.
Eikö voisi keskittyä entisten järjestelmien viilaamiseen ja hienosäätämiseen tai pieneen muokkaukseen? Liiallinen muutostahti ei välttämättä vaikuta positiivisesti yhteiskuntaan, vaikka toisikin taloudellisen hyödyn tarkastelijan omissa laskelmissa rajattuine kriteereineen. Liiallinen muutostahti voi olla stressaavaa, aiheuttaa sekaannuksia ja kustannusten nousua välillisesti. Tuntuu olevan vallalla käsitys, että aina kannattaa muokata jokin organisaatio kokonaan uusiksi, hajottaa se tai yhdistellä organisaatioita. Monesti näkee, että uudistukset perustuvat muutaman virkamiehen tai johtajan visioihin, näkemyksiin tai löyhästi perusteltuihin väittämiin. Visioista voi olla montaa mieltä ja niitä on varmasti yhtä monta kuin tähtiä taivaalla. Ehkä tulisikin keskittyä visioitten sijasta selkeisiin argumentteihin ja itse asioihin? Yksi kyseenalainen muotisana on ulkoistaminen. Aika outoa, että hyötyjä ja haittoja ei useinkaan näe vertailtuna rinnakkain. Usein myös vertaillessa tunnutaan katsovan vain sen hetkinen tilanne ulkoistamisen hyödyistä. Ei välillisiä vaikutuksia tai vaikutuksia 30 vuoden päähän. Ei ole muodikasta harrastaa päätöksissä pitkäjänteisyyttä ja kestävää kehitystä. Ulkoistamisia tunnutaan tehtävän vain sanan itsensä takia. Ulkoistaminen nähdään poikkeuksetta kyseenalaistamattomana hyötynä. "Lähdetäänpä tutkimaan miten tämän voisi ulkoistaa." eikä esim. "Miten tätä palvelua voisi kehittää tai annettaisiinko sen olla suunnilleen nykyisen laisena?" Talousarviosta: "Esitys perustuu kaupungin verotulojen 0,9 % nousuun tämän vuoden toteutuma-arvioon verrattuna. Taloudellinen kriisitilanne, jossa Suomi muiden joukossa näyttää olevan, tuo epävarmuutta ensi vuoden verotulojen tasoon, mutta toistaiseksi uskotaan tämän vaatimattoman kasvun toteutumiseen." Mitkä ovatkaan viimeisimmät kasvuennusteet? Eikö olisi ollut paikallaan ja viimeistään nyt aika laittaa vähintään miinusmerkki 0,9%:n eteen? Ja onko pakko elää niin hilkulla? Olisiko kestävempää kehitystä tehdä varmuuskertoimella varustettu realistinen arvio, ei optimistista tai pessimististä? Ylijäämä, ylimääräinen raha, on aina helppo jakaa seuraavan budjetin yhteydessä.