Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran blogi

Päijät-Hämeen UusiKunta ja Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -hanke

Jyväskylässä eilen ja toissapäivänä pidetyillä Kuntapäivillä Kuntaliiton toimitusjohtaja puhui Uusi Kunta 2017 -hankehahmotelmasta. Pohjana on näkemys siitä, että Paras-hanke ja lukuisat jo tapahtuneet ja suunnitellut kuntien yhdistymiset ovat luoneet uuden tilanteen, jossa maassa on hyvin erilaisia ja hyvin uudenlaisia kuntia, joihin vanhat säännöt ja käsitykset eivät oikein istu.

Tiedämme viime vuodenvaihteen tapahtumat, uuden Salon, Kouvolan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja monen muun syntymisen. Monta muutakin yhdistymisprosessia on valmisteilla, uusimpana ja merkittävimpänä vähintään kuudesta nykyisestä kunnasta muodostuva uusi Oulu, joka voisi jo 2013 olla lähes 200 000 asukkaan kaupunki, oikea pohjoisen keskus, jonka vaikutusalue ulottuisi yli valtakunnanrajojen. Oulun seudullakin on koettu, että alueen menestyksen turvaaminen taantuman aikana ja sen jälkeen edellyttää voimien laajempaa kokoamista ja uudenlaisia ratkaisuja.

Kuntaliiton 2017-hahmottelun pohjalla on näkemys siitä, että kunta-ajattelumme on liikaa sidottu vanhaan malliin, jossa kunnat ovat pinta-alaltaan pieniä kaupunkeja tai itsellisiä maalaispitäjiä. Lähivuosina kunnat erilaistuvat, ja mm. kaupunkiseudun kokoisten kuntien muodostuminen haastaa vanhan palvelujen järjestämistavan ja myös tavan, jolla kunnallinen demokratia on toiminut.

Mielestäni Päijät-Hämeessä tehdään asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen kehityksen kannalta suuri virhe, jos UusiKunta-selvitystä ei saada nyt liikkeelle. Lähivuosien taloudellinen tilanne ja ikärakennemuutos edellyttävät hyvin tarkoituksenmukaista ja hallittua palvelutuotannon kehittämistä, ja tässä suurempi kunta ja uudenlaiset ratkaisut maakunnan kattavien palvelujen järjestämisessä ovat suuresti tarpeen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin turvata alueen vetovoima ja painoarvo niin, että taantuman jälkeen pääsemme kunnolla ja välittömästi mukaan maan taloudelliseen kasvuun. Tämä on alueen kaikkien asukkaiden etu.

UusiKunta-selvityksessä pitää asettaa rima riittävän korkealle. Suoraviivaisen organisaatioiden yhteenlyömisen sijaan tulee ennakoida niitä ajatuksia, joita Kuntaliitossakin mietitään. Selvityksessä, jos sen tekemiseen riittävällä joukolla ryhdytään, tulee etsiä uusia toimintamalleja. Tavoitteeksi on asetettu maakunnallinen näkökulma siten, että UusiKunta-ratkaisu uudistaa myös nyt kuntayhtymien ja muiden yhteistyöjärjestelyiden avulla toteutetut palvelut. Tämän vuoksi on tarkoitus, että selvitystyössä kuullaan myös varsinaisen UusiKunta-hankkeen ulkopuolelle jääneitä kuntia. Joka tapauksessa ison uuden kunnan valtuustolla ja hallituksella olisi suora vaikutusvalta myös maakunnan kattaviin palveluihin, edunvalvontaan ja elinkeinopolitiikkaan.

Päijäthämäläinen uusi kunta vaatisi uusia toimintatapoja myös sisäisen kansanvallan toteuttamiseen. Asukkaiden kannalta on tärkeää luoda asukas- ja asiakasvaikuttamisen kanavat esimerkiksi lautakuntien tai raatien kautta, mutta myös sähköisesti moderneja välineitä hyödyntäen. Kuntarajojen muutos ei saa heikentää paikallisten yhteisöjen elinvoimaa tai eri alueiden omaleimaisuuteen perustuvaa vetovoimaa.

Mahdollisen pinta-alaltaan laajan kaupungin toimintapa pitää rakentaa alusta alkaen uudelleen. Nykyisen Lahden isossa organisaatiossa voi olla paljon opittavaa niistä toimintatavoista, joita pienemmissä kunnissa on totuttu käyttämään. UusiKunta-suunnitelman tulee olla ennakkoluuloton; yhdistymisen toteuttamiseen ei kannata ryhtyä elleivät suunnitelmat näytä, että aikaan saadaan jotain selvästi vanhaa parempaa.

Toivon kovasti, että Lahden kaupungin alueen kunnille lähettämään tiedusteluun halukkuudesta selvitystyöhön ja yhdistymissuunnitelman tekemiseen tulee kesäkuun loppuun mennessä niin paljon myönteisiä vastauksia, että työhön voidaan ryhtyä. Tätä uudistumisen mahdollisuutta ei pitäisi jättää selvittämättä. Vaikka muutaman vuoden tähtäyksellä Lahti pärjää kyllä nykyiselläänkin, on pidemmälle katsoen menestys helpompi saavuttaa voimat koottuina.