Pohjaveden suojelusuunnitelman aineisto
Tälle sivulle kerätään seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman laadinnassa käytettävää tausta-aineistoa ja muuta asiaan liittyvää materiaalia ohjausryhmän ja kaikkien muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäväksi.
Seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma versio 22.11.2011 (pdf-tiedosto, 9,6 Mb)
Projektisuunnitelma (pdf-tiedosto, 37 kb)
Viestintäsuunnitelma (pdf-tiedosto, 18 kb)
Projektin aloittamisesta kertova lehdistötiedote 27.4.2010 (pdf-tiedosto, 8 kb)
Suojelusuunnitelman loppuseminaarin 22.11.2011 aineisto:
Pohjaveden suojelusuunnitelman esittely, Riikka Mäyränpää (pdf-tiedosto, 6,5 Mb)
Maankäyttö pohjavesialueilla, Anne Karvinen-Jussilainen (pdf-tiedosto, 3,2 Mb)
Pohjavesialueiden tila suunnitelma-alueella, Ulla-Maija Liski (pdf-tiedosto, 0,7 Mb)
Maalämmön riskit pohjavesialueella, Tuomo Korhonen (pdf-tiedosto, 1,2 Mb)
Öljysäiliöistä ja jakeluasemista aiheutuva riski pohjavedelle, Juha Alaluukas (pdf-tiedosto, 5,3 Mb)
Hulevesien käsittely pohjavesialueilla, Ismo Malin (pdf-tiedosto 5,6 Mb)
MAALÄMPÖ
Suomessa ei toistaiseksi ole valtakunnallista ohjeistusta maalämpöjärjestelmien sijoittamisesta pohjavesialueille, joten käytännöt vaihtelevat eri kuntien kesken. Lahdessa käytäntönä on, että lähtökohtaisesti maalämpöjärjestelmiä ei tule sijoittaa pohjavesialueille. Maalämpöjärjestelmälle voidaan hakea vesilain mukaista lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI). AVI tekee päätöksen luvan myöntämisestä ympäristönsuojelulain ja vesilain pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltoa koskevien pykälien perusteella, ottaen huomioon paikalliset maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä lähimmät vedenottamot alueella.
Pohjavesialueelle sijoitettu maalämpöjärjestelmä voi aiheuttaa riskin sekä pohjaveden laadulle että määrälle. Laadullinen riski voi aiheutua lämmönkeruunesteen vuotamisesta tai porauksen aikaisista öljyvuodoista, lämpökaivon sortumisesta ruhjeisessa kallioperässä tai muulla tavoin epäonnistuneesta kairauksesta, jolloin lämmönkeruuputkistot voivat vaurioitua. Kaivon poraaminen voi myös luoda yhteyden toisistaan erillään olevien pohjavesikerrostumien välille, jolloin hyvälaatuiseen pohjaveteen voi sekoittua laadultaan heikompaa pohjavettä. Lisäksi pintaveden pääsy porausreikään putken riittämättömästä suojauksesta johtuen voi vaikuttaa pohjaveden laatuun. Määrällinen riski pohjavedelle aiheutuu siitä, että kaivon poraaminen maa- ja kallioperään voi muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja vaikuttaa siten läheisten kaivojen pohjaveden pinnankorkeuteen.
Lahdessa on lähdetty selvittämään maalämpöjärjestelmien soveltuvuutta pohjavesialueille seudullisen pohjaveden suojelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Aiheesta on valmistunut ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (ks. alla). Ruotsissa maalämpöjärjestelmiä on rakennettu huomattavasti enemmän ja kauemmin kuin Suomessa. Tästä syystä on yhdessä Green City ja Immu-hankkeiden kanssa lähdetty tekemään selvitystä Ruotsin käytännöistä ja kokemuksista. Selvityksen laatii Hämeen ELY-keskus kesäkuussa 2011.
Lisätietoa asiasta:
Maalämpö Lahdessa, Kärkölässä ja Nastolassa (Lahden seudun rakennusvalvonnan sivusto)
Kartta luokitelluista pohjavesialueista Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa
Maalämmön hyödyntäminen ja sen riskit pohjavesialueilla, Hämeen amattikorkeakoulun opinnäytetyö, Juha Uurtamo 2011
MAALÄMPÖKAIVOJEN POHJAVESIRISKIT–SEMINAARI
14.10.2010, Lahden seudun ympäristöpalvelut
Lahden seudun ympäristöpalvelut järjesti 14.10.2010 maalämpökaivojen pohjavesiriskeihin keskittyneen seminaarin, johon osallistui noin 40 maalämpöasiantuntijaa eri toimialoilta.
Seminaarin esityksissä käytiin läpi maalämpökaivojen rakentamista ja rakentamiseen liittyviä lupakäytäntöjä sekä maalämpökaivoissa todettuja ja niihin mahdollisesti liittyviä ympäristöriskejä, keskittyen erityisesti pohjavesille aiheutuviin riskeihin. Suurimmiksi riskeiksi todettiin pintavesien pääsy pohjaveteen kaivorakenteiden kautta, kalliopohjaveden eri kerrosten sekoittuminen, lämmönsiirtoaineen vuotaminen pohjavesimuodostumaan sekä pohjaveden virtausolosuhteiden muuttuminen.
Esityksissä nousi esille selkeitä puutteita, joita Suomessa tällä hetkellä on maalämpökaivoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tähän liittyen suurimpana ongelmana pidettiin yhteisten toimintaohjeiden puutetta, josta johtuen kunnissa toimitaan tällä hetkellä toisistaan huomattavasti eroavin toimintaohjein. Yhteisten toimintaohjeiden lisäksi suurena puutteena pidettiin lämpökaivorekisterin puuttumista. Porattujen kaivojen määristä ja sijainneista ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Lämpökaivojen määrän jatkuvasti kasvaessa on tärkeää, että jo olemassa olevien kaivojen sijainnit tunnetaan. Seminaarissa esiin noussut kolmas merkittävä tavoite on maalämpökaivojen poraamista suorittavien toimijoiden saaminen yhden rekisterin alle. Nykyisellään alalla toimivista poraajista ei ole olemassa minkäänlaista rekisteriä. Poraajilta ei myöskään vaadita maalämpökaivoihin liittyvää erityisosaamista, eikä poraamisen toteuttamiseen ole olemassa poraajia velvoittavaa normistoa.
Seminaarissa heränneitä kehitysehdotuksia maalämpökaivoihin ja niiden pohjavesiriskeihin liittyen
- kunnille ja kaupungeille kaivataan yhtenäisiä toimintaohjeita
- alalla työskentelevien toimijoiden rekisteröinti tarpeen
- maalämpökaivojen rakentamiseen liittyvän normiston laatiminen laatutakuun varmistamiseksi
- porattujen lämpökaivojen tietojen kerääminen lämpökaivorekisteriksi
- lämmönsiirtonesteiden pohjavesivaikutusten lisätutkimus
- lisätutkimus maalämpökaivojen vaikutuksista pohjaveden virtaukseen
Seminaariin liittyviä linkkejä:
Maalämpökaivojen pohjavesiriskit -seminaarin 14.10.2010 ohjelma
- Maalämpöseminaarin avaus (Ismo Malin, Lahden seudun ympäristöpalvelut)
- Helsingin rakennusvalvonnan lausuntomenettely (Risto Oksanen, Helsingin kaupunki, rakennusvalvontavirasto)
- Maalämpökaivojen viranomaisvalvonta ELY-keskuksissa (Tuomo Korhonen, Hämeen ELY-keskus)
- Lämpökaivo - vuosikymmenten energialähde vai ympäristöriski (Jukka Stenberg & Tuija Hoikkala, PORATEK – Suomen kaivonporausurakoitsijat ry.)
- Maalämpökaivojen ympäristöriskit ja niiden ennaltaehkäisy (Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus)
- CASE maalämpökaivosta johtuva talousvesikaivon pilaantuminen (Outi Lankia, Porvoon kaupunki, terveydensuojelu)
- Maalämpökaivojen ympäristöriskien selvittäminen, opinnäytetyö (Juha Uurtamo, Lahden kaupunki, maankäyttö)
Takaisin |
Tulosta sivu