Pientalohankkeen suunnittelu

 

 

 

 

Pientalohankkeen suunnittelu on vaativa tehtävä

                          

Pientalohankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomi­oon monia eri asioita. Jo hankkeen varhaisessa vaiheessa on syytä turvautua suunnittelu- ja rakennusalan asiantuntijoihin. Ratkaisevin asiantuntija etenkin suunnitteluvaiheessa on rakennuksen pääsuunnitte­lija, joka usein on varsinaisen rakennussuunnittelukoulutuksen saanut arkkitehti tai rakennusarkkitehti. Pääsuunnittelija vastaa rakennuksen ja tontin yleissuunnittelusta sekä erityissuunnitelmien (rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmat yms.) yhteensovittamisesta.

 

Asemakaava

Asemakaava säätelee rakentamista kokonaisuutena. Pientalorakentajaa eniten koskevia asemakaavamääräyksiä ovat mm. rakennuksen suurin sallittu kerrosluku, kerrosala ja rakennusala, joka määrää rakennuksen paikan tontilla. Lisäksi asemakaavassa voi olla määräyksiä kattomuo­dosta, katon harjan suunnasta yms.

 

Rakentamisohjeet

Kaupunki laatii luovutettavaksi tuleville tonteilleen korttelisuunnitelmat ja rakentamisohjeet, joilla pyritään helpottamaan rakennuksen suunnittelua ja toteuttamista ympäristöön sopeutuvaksi ja jotka samalla antavat tietoa alueesta kokonaisuutena. Ohjeissa ovat suositukset mm. rakennuksen sijainnista, kattomuodosta, eri julkisivumateriaaleista ja -värivaihtoeh­doista sekä tontin kadunpuoleisista istutuksista.

 

Rakennuksen sopeuttamiseksi ulkonäöltään ympäristön rakennuskan­taan ja muutenkin yhteistyön aloittamiseksi rakennusasioissa tulisi jo varhaisessa vaiheessa tutustua naapureiden suunnitelmiin.

 

Ilmansuuntien vaikutus

Ilmansuunnat vaikuttavat oleellisesti rakennuksen sisätilojen ja pihojen sijoittamiseen ja suuntaamiseen.

 

Suunnittelussa on otettava huomioon asuintilojen valontarve, eri pihatilo­jen (oleskelu, sisääntulo, leikki, kasvimaa, pyykinkuivaus yms.) sijainti ja energiataloudellinen kokonaisuus.

 

Tontin maastomuodot

Rakennuksen ja pihatilojen sopeuttamisessa maastoon on otettava huomioon tontin korkeuserot, mikä saattaa johtaa tilojen porrastamiseen tai sijoittamiseen eri kerroksiin. Tontin luonnolliset maaston piirteet tulisi säilyttää. Tontin rajoille ei saa muodostaa penkkoja eikä pintavesiä saa johtaa naapurin puolelle. Pintavedet tulisi johtaa aina rakennuksesta poispäin ja taloon tulee tehdä riittävän korkea sokkeli.

 

Suunnittelutyö

Suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa. Ajan puute ja kustannusten säästö suunnitteluvaiheessa aiheuttavat epäkäytännöllisyyttä ja raken­teellisia virheitä. Toiminnoiltaan ja rakenteiltaan selkeä lopputulos on yleensä myös taloudellisin ratkaisu. Suunnittelutyö voidaan jakaa kol­meen eri vaiheeseen:

  • tehtävään tutustuminen, suunnitteluun ja ratkaisuun vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen suunnittelijan ja rakennuttajan yhteistyö­nä,
  • vaihtoehtoisten luonnosten laatiminen sekä toteutettavan ratkaisun valinta,
  • lopullisen suunnitelman ja toteuttamista varten tarvittavien piirus­tusten laatiminen.

Vastaava työnjohtaja

Rakennushanke edellyttää aina vastaavan työnjohtajan hankkimista sekä varsinaisen rakennustyön että ilmanvaihto-, vesi- ja viemärilaitteis­tojen asentamista varten. Vastaava työnjohtaja on henkilö, joka pitää rakentajan puolta ja varmistaa, että kohde rakennetaan oikein, suunnitel­mien mukaisesti, ammattitaidolla hyviä materiaaleja käyttäen ja huolelli­sesti.

 

Vastaava työnjohtaja vastaa viranomaisille rakentamisesta työn aloitta­misesta aina loppukatselmukseen asti. Hänen tulee esimerkiksi ilmoittaa rakentamisen aloittamisesta ja pyytää tarvittavat katselmukset. Vastaa­valta työnjohtajalta edellytetään rakennusalan koulutusta sekä työkoke­musta.

 



Takaisin | Tulosta sivu