suurempana, mikäli rakennukseen asennetaan automaattinen paloilmoitin, automaattinen savunpoistolaitteisto tai automaattinen sammutuslaitteisto.

TAULUKKO 3.2.1		RAKENNUKSEN KOKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET
Rakennuksen ominaisuus		Rakennuksen paloluokka
		P1	P2		P3
KERROSLUKU
- yleensä		ei rajoitusta	enintään 2		enintään 2
- asuinrakennus, työpaikkarakennus		ei rajoitusta	enintään 4		enintään 2
- tuotanto- tai varastorakennus, autosuoja		ei rajoitusta	enintään 2		enintään 1
KORKEUS
- yleensä		ei rajoitusta	enintään 9 m		enintään 9 m
- asuinrakennus, työpaikkarakennus		ei rajoitusta	enintään 14 m		enintään 9 m
- yksikerroksinen tuotanto- tai varastorakennus		ei rajoitusta	ei rajoitusta		enintään 14 m
KERROSALA
Kerrosala yleensä
- yksikerroksinen		ei rajoitusta	ei rajoitusta		enintään 2400 m2
- kaksikerroksinen		ei rajoitusta	ei rajoitusta		enintään 1600 m2
Kerrosala tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä autosuojissa
- yksikerroksinen		ei rajoitusta	ei rajoitusta		ei rajoitusta
- kaksikerroksinen		ei rajoitusta	ei rajoitusta		ei sallittu
Selostus		Rakennuksen korkeus ja julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maan pinnasta (MRA 58 §). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo.
TAULUKKO 3.2.2		RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU HENKILÖMÄÄRÄ
Käyttötapa	Kerroksia	Rakennuksen paloluokka
		P1		P2		P3
Asunnot		ei rajoitusta		ei rajoitusta		ei rajoitusta
Majoitustilat	1	ei rajoitusta		paikkaluku 150		paikkaluku 50
	2	ei rajoitusta		paikkaluku 50		paikkaluku 10
Hoitolaitokset	1	ei rajoitusta		paikkaluku 100		paikkaluku 10
	2	ei rajoitusta		paikkaluku 25		ei sallittu
Kokoontumis- ja liiketilat	1	ei rajoitusta		ei rajoitusta		henkilöitä 500
	2	ei rajoitusta		henkilöitä 250		henkilöitä 50
Työpaikkatilat	1	ei rajoitusta		ei rajoitusta		ei rajoitusta
	2	ei rajoitusta		ei rajoitusta		työntekijöitä 150
Tuotanto- ja varastotilat	1	ei rajoitusta		ei rajoitusta		ei rajoitusta
	2	ei rajoitusta		työntekijöitä 50		ei sallittu
Ohje	Milloin yli kaksikerroksisia rakennuksia saa taulukon 3.2.1 mukaan rakentaa, niissä ei ole henkilömäärärajoituksia. Kaksikerroksisen rakennuksen henkilömäärärajoitukset koskevat tapauksia, joissa mainitun käyttötavan mukaiset tilat on sijoitettu kokonaan tai osaksi rakennuksen toiseen kerrokseen. Jos näitä tiloja on vain ensimmäisessä kerroksessa, voidaan soveltaa yksikerroksista rakennusta koskevia rajoituksia. Mikäli rakennuksessa on eri käyttötaparyhmiin kuuluvia tiloja, rakennuksen turvallisuustaso arvioidaan tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena.

Asiakastilan mitoitus

Aikaisemmin käytetyt asiakastilojen mitoitusperusteet 4 m³/henki­lö ja 1,5 ‑ 1 m²/henki­lö ovat edelleen käyttö­kelpoisia lähtökohtana tilojen mitoi­tuksessa. Näiden mitoituspe­rus­teiden käyttö edellyttää, että huonetilan il­manvaihto on riittävä aiotulle henkilömää­räl­le. Suomen ra­kentamismääräys­ko­koelman (jäljempänä RMK) osaan D2 sisältyy (Liite 1, taulukko 4) ilma­määrän mitoitusarvot.

Asiakastilaan mahdollisesti aiottavat seisomapaikat sisällytetään huoneiston asiakas­paikkamäärään.

Asiakaspaikkaluku lasketaan rakentamismääräyskokoelman säännöksiin perus­tuen.

Henkilömäärään vaikuttaa

#            huoneiston poistumisteiden lukumäärä ja kai­staluku

#            huoneiston pinta-ala

#            ilmanvaihto          

Pinta-alamitoitus 1 henkilö/3 m² (RMK osa E1, kohta 10.4) koskee ensi si­jassa poistumistei­den riittävyyden laskentaperus­tetta. Käytännössä poistu­misosas­ton kaistaluku riittää hyvinkin pienehköjen huoneistojen tarpeeseen. Ilmanvaihdon osuus mitoitusperusteena on usein ratkaiseva. Huoneiston suurin sallittu henkilölu­ku määräy­tyy sen laskenta-arvon mu­kaan, minkä perusteella laskettu henkilömää­rä on pienempi.

Kokoontumistilojen henkilömäärät

Maankäyttö- ja rakennusasetus 54 §

Kokoontumistilat

Kokoontumistilaa koskevassa rakennusluvassa tai toimenpideluvassa vah­vistetaan kyseisessä tilassa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enim­mäismäärä. Tätä osoittava ilmoitus on kiinnitettävä näkyvälle paikalle ko­koontumistilaan. Jos palo- tai henkilöturvallisuuden kannalta on tarpeen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää asiasta ja tarvittavista varotoimenpiteistä muutoinkin kuin rakennus- tai toimenpideluvan yhtey­dessä.

Laskettaessa henkilömäärää huonealan neliömetriä kohti ei mukaan

lueta näyttämö-, puhujakoroke- tms. tilaa eikä vaatesäilytys-, keittiö-,

peseytymis-, wc- ja varastotiloja.

Henkilömäärää koskeva todistus

Rakennusvalvontaviraston antama huoneiston suurinta sallittua asia­kas­määrää koskeva todistus tulee kiinnittää pysy­vällä tavalla huoneis­ton seinälle pääsisään­käynnin läheisyyteen asiakkaiden nähtävillä ole­vaan paikkaan. 

Kokoontumistilojen turvallisuudesta on annettu määräykset RMK osassa F2.

Uloskäytävät

Kokoontumis- ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit on määritelty RakMK osassa E1, kohta 10.3. ja 10.4. Ympäristöministeriön opasjul­kaisussa 39: Rakennusten paloturvallisuus & paloturvallisuus korjaus­rakentamisessa on annettu hyväksyttäviä tulkintoja pienehköjen tilojen uloskäytävien riittävyydestä.

Pienehköjen tilojen uloskäytävät

Suuriin tiloihin suunnitellaan yleensä vähintään kaksi uloskäytävää, joiden kummankin minimileveys on 1200 mm. Mikäli poistumisalueen henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla 900 mm:n levyinen. Yksi ulos­käytävä sallitaan aina enintään 8-kerroksisessa rakennuksessa, kun poistu­misalueen käyttötapa on asunto, alle 300 m²:n työpaikkatila taikka saman­kokoinen tuotanto- tai varastotila. Muita pienehköjen tilojen uloskäytävien suunnittelussa sovellettavia helpotuksia seuraavassa:

1. Yksi- tai kaksikerroksinen asuinrakennus tai hoitolaitos enintään

10 hoidettavalle:

-        yksi 900 mm:n uloskäytävä + varatie

2. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat majoitushuoneet, joista kusta­kin pääsee suoraan ulos esimerkiksi motellissa:

-        yksi 900 mm:n uloskäytävä.

3. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat pienet kokoontumistilat ku­ten pienmyymälät, kahvilat tai kioskit, kun huoneistoala on:

-        enint. 20 m²:                                         yksi 900 mm:n uloskäytävä,

-        enint. 50 m²:                                         1200 mm:n uloskäytävä tai

kaksi 900 mm:n uloskäytävää,

-        enint. 100 m²:                                       1200 mm:n uloskäytävä + varatie tai

kaksi 900 mm:n uloskäytävää,

- yli 100 m², mutta ≤ 60 henkeä:    1200 mm:n + 900 mm:n uloskäytävät.

Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen

Kokoontumis- ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit tulee yleensä varustaa turva- ja merkkivalaistuksella (RakMK osa E1, kohta 10.6.4). Määräystä täydentävät sisäasiainministeriön asetus poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta sekä pelastusosaston 6.10.2005 asetusta koskevan muistion sisältämät ohjeet. Pelastusosaston ohjeen (taulukko 1) mukaan kokoontu­mis- ja liiketilat tulee aina varustaa poistumisopasteilla sekä poistumisreitit valaista tavalla  joka mahdollistaa niiden turvallisen käytön. Valaistuksen tarkoituksena on valaista ja näyttää oikea poistumisreitti.

Kokonaan keinovalon varassa olevissa työtiloissa voidaan edellyttää myös varavalaistusjärjestelmää työturvallisuusmääräysten perusteella.

Rakennussuunnittelussa erityisesti huomioon otettavaa

Rakennuksessa ja sen ympäristössä tulee ottaa huomioon esteetön raken­taminen siten, että rakennus soveltuu myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut (maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § , 3 mom.). Rakentamismääräyskokoelma osa  F1 ESTEETÖN RAKENNUS 2005 sisältää liikuntaesteetön­tä rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet.

Wc -tilojen mitoitus määräytyy huoneiston asiakaspaikkojen mukaan seu­raavasti:

#            asiakaspaikkoja 1-24       C>yksi wc (uusissa rakennuksissa sen tulee olla kooltaan ja varusteiltaan inva-wc; vanhoissa rakennuksissa se tulee varustaa invavarustein)

#            asiakaspaikkoja 25 - 59    C> kaksi wc:tä erikseen miehille ja naisille, joista toinen wc tulee uudisrakentamisessa olla mitoitukseltaan ja va­rusteiltaan inva-wc

#            asiakaspaikkoja yli 60      C> wc- tilojen määrä ja mitoitus mää­ritel­lään erikseen. Asiassa tarvitaan terveydensuojelun sekä vam­maisneuvos­ton rakennusjaoston  lausunnot.

Wc -tilojen sekä henkilökunnan puku- ja pesutilojen mitoituksessa tulee ot­taa huomioon RT-ohjetiedoston ko. tiloja koskevat suunnitteluohjeet.

Huoneistossa tulee olla varattuna tilat siivousvälineille ja tarvittaessa lataus­paik­ka siivouskoneille.

Ilmanvaihto

Asiakastilan ilmanvaihto toteutetaan ensisijaisesti henkilömäärän mukaan. Mitoi­tusar­vot ovat rakentamismääräyskokoelman osassa D2.

Keittiön ilmanvaihdon mitoitus perustuu suunniteltuun keittiötyyppiin (esim. ruoan­val­mistus­keittiö) ja keittiölaitteiden lämpökuormaan. Ohjearvot ovat em. säännös­tössä. Keittiön ilmanvaihtokanavat tulee paloeristää  em. sään­nöstön osan E7 kohdan 8.2 mukaisesti.

llmanvaihdon suunnittelussa on otettava huomioon myös mahdollisten sa­vutehosteiden käytön aiheuttama lisäys.

Ilmanvaihdon riittävyys ja taso on tarpeen selvittää yleispiirteisesti jo haetta­essa rakennuslupaa. Rakennusvalvontavirastolle ennen luvan myöntämistä toimitettavan selvityksen laatii ilmanvaihtosuunnittelija tai muu alan asian­tuntija. Ilmanvaihdosta antavat neuvontaa rakennusvalvontaviraston LVI-insi­nöörit Kari Siikanen ja Juha Lindqvist.

Vesi- ja viemärilaitteistot

Uusien putkien ja viemäreiden asentamisen sekä voimassaolevien laitteiden muutos­työt saa suorittaa vain asennusoikeuden omaava liike tai liikkeenhar­joittaja. Keittiötoi­min­nan laajuuden perusteella selvitetään mahdollisen ras­vanerottimen tarve. Lisätieto­ja ja neuvontaa saa rakennusvalvonnasta.

Tupakointila

Ravintola voi lain mukaan järjestää asiakkailleen tupakointitilat ravintolan sisätiloihin. Tupakointitilaa saa käyttää vain tupakointiin, sinne ei saa tar­joilla eikä siellä saa nauttia ruokaa eikä juomaa eikä sinne saa järjestää muutakaan oheistoimintaa. Tilan rakentaminen edellyttää rakennuslupavi­ranomaisen rakennusluvan. Tupakointitilan vähimmäiskoko on 7 m² ja mi­toitusperuste vähintään 1m²/henkilö. Oviaukon vapaan aukon vähimmäis­koko 850 x 1950 mm. Huonekorkeuden tulee olla vähintään 400 mm oviauk­koa korkeampi.

Tupakointitilan käyttöä ja huoltoa varten on laadittava suunnitelma. Suunni­telma on liitettävä tupakointitilan omavalvontasuunnitelmaan ja kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Tilan ulko- ja sisäpuolelle on asetettava näky­västi esille opaskilpi, josta tulee ilmetä, kuinka monen henkilön samanaikai­seen käyttöön tila on tarkoitettu.

Tupakointitila on rakennettava noudattaen, mitä asiasta on säädetty ja mää­rätty tupakkalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Tilan rakennus- ja sisustusmateriaalit tulee olla vaikeasti syttyviä ja pinnat helposti puhdis­tettavia ja sellaisia, ettei tupakansavu pääse pinttymään niihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suunnittelijoille, kiinteistönomista­jille, ravintoloitsijoille ja valvoville viranomaisille oppaan: Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitila.

Lupapiirustuksien lukumäärä ja niihin tehtävät

erityismer­kinnät

Hakemukseen liittyvät piirustukset tulee toimittaa kolmena kappaleena.

Huoneiston pohjapiirustukseen merkitään

#            asiakastilan pinta-ala

#            asiakastilan tilavuus

#            asiakaspaikkamäärä (= asiakkaiden kokonais­luku)

#            kalustealueen rajaus (= sisäiset kulkukäytä­vät)

#            poistumistiet

#            wc-tilat

Nämä tiedot sisältävä pohjapiirustus vahvistetaan nou­datettavaksi.

Kalustepiirustus

Vahvistettavien rakennuspiirustuksien liitteeksi ote­taan kalus­teiden sijoituk­sen yksi­tyiskohtaisesti osoittava pii­rustus. Tähän merkitään tupakoimatto­mille varattu alue. Tätä lii­tepiirustusta ei vahvisteta.

Ääneneristys

Ääneneristystä koskeva vaatimustaso ei täyty kaikissa asuin- ja liikeraken­nuksis­sa. Ravintolatoi­minnasta syn­tyy helposti ääniongelmia talon asuk­kaille, mikäli vä­littömästi ravintolahuoneiston yläpuolella on asuin­huon­eisto. Eristystä voidaan pyrkiä paranta­maan muutos­töiden yhteydessä. Toimenpiteet parantavat ilmaäänen eristystä. Rakennuksen runkoa pitkin johtuvan äänen eristämi­nen muutostöiden yhteydessä tehtynä on vaikeaa. Ääniongelmat olisi tarpeen saada taloyhti­ön tietoon jo ennen rakennuslupa­kä­sittelyä. Lupamenettelyn kannalta olisi hyvä, että luvan hakijalla olisi esit­tää selvitys siitä, että asia on käsitelty taloyhtiön toimieli­missä.

Ääniongelma voi ilmaantua myös siten, että ravintolan käyttötapa muuttuu luon­teeltaan myö­hemmin toisenlaisek­si. Jos esimerkiksi lounasravinto­la muute­taan disko­ra­vinto­laksi, ääneneris­tyksen lisäämistarve on il­meinen. Ongelma on se, ettei toimintata­pamuutokseen tarvita ra­kennus­valvontavi­ranomaisen lupaa.

Ohjeita kelvollisten ääniolosuhteiden saavuttamiseksi SFS 5907: Raken­nusten akustinen luokitus. RakMk C1 ja C6

Sisustus

Ravitsemisliikkeen sisusteiden paloturvallisuudesta säädetään sisäasiainmi­nisteriön 1.5.1998 antamissa ohjeissa. Tietoa ohjeen sisällöstä saa mm. Lahden kaupungin pelastuslaitoksen palotar­kastajilta. Sisusteiden palotur­vallisuudesta on esitettävä hyväksyttävissä oleva selvitys pelastuslaitok­selle ennen tilojen käyttöönottoa.

Ohje koskee

-        verhoja

-        pehmustettuja istuinhuonekaluja

-        irtomattoja

-        vuoteita ja varavuoteita

Materiaalit on jaettu lähinnä syttymisherkkyysominaisuuksiensa puolesta neljään luokkaan:

-        SL 0      palamaton

-        SL 1      vaikeasti syttyvä

-        SL 2      tavanomaisesti syttyvä

-        SL 3      herkästi syttyvä

Ravintoloiden sisusteiden käyttösuositus  SL 1 – vaikeasti syttyvä

- syttyy vaikeasti

- sammuu itsestään

- ei muodosta paloa levittävää sulaa

Esimerkkejä materiaaleista:

- palosuojattu puuvilla

- palosuojattu viskoosi

- palosuojattu villa

- palosuojattu polyesteri yms.

Taulukko 8.2.2.	SISÄPUOLISTEN PINTOJEN LUOKKAVAATIMUKSET
Käyttötapa	Kohde	Rakennuksen paloluokka
		P1	P2 *	P3
Asunnot	seinät ja katot	D-s2, d2 1)	B-s1, d0 2)	D-s2, d2 1)
	lattiat	-	-	-
Majoitustilat	seinät ja katot	D-s2, d2	B-s1, d0	D-s2, d2
	lattiat	-	-	-
Hoitolaitokset	seinät ja katot	B-s1, d0	B-s1, d0	D-s2, d2
	lattiat	-	-	-
Kokoontumis- ja liiketilat - palokuorma alle 600 MJ/m2 ja
- pinta-ala on ≤ 300 m2	seinät ja katot	D-s2, d2	B-s1, d0	D-s2, d2
	lattiat	-	-	-
- pinta-ala on yli 300 m2	seinät ja katot lattiat	C-s2, d1 -	B-s1, d0 -	D-s2, d2 -
- palokuorma ≥ 600 MJ/m2	seinät ja katot lattiat	B-s1, d0 DFL-s1	B-s1, d0 DFL-s1	B-s1, d0 -
Taulukon merkinnät: - = ei vaatimusta * Edellytettäessä kohdan 8.2.3 mukaista suojaverhousta pinnan vaatimus on A2-s1, d0	Taulukon huomautukset: 1) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. 2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota D-s2, d2-luokan tarvikkeilla. Koskee myös suojaverhottuja seiniä. 3) Vähäisiä osia seinä- ja kattopinnoista voidaan verhota B-s1, d0-luokan tarvikkeilla.

Ennakkolausunnot

Lupakäsittelyä varten tarvitaan tarvittaessa Lahden kaupungin vammaisneuvoston rakennusjaoston lausunnon. Lausunnon hankkii luvan hakija tai rakennus­suunnitel­man laatija.

Yleiset lupaehdot

Muutostöitä koskevassa toimenpideluvassa on yleisesti seuraavat lupaeh­dot

• vastaava työnjohtaja
•  ilmanvaihtolaitteiden asennustyöstä vastaava työnjohtaja
•  kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen asennuksesta vastaava työn­johtaja
•  ilmanvaihtosuunnitelma
•  ilmanvaihdon toiminnan katselmus
•  loppukatselmus

 Toimintaa ei voida aloittaa ennen kuin raken­nustyöt on tehty kaikilta osin valmiiksi ja huo­neistossa on toimi­tettu lupaehtojen edellyttä­mät katselmuk­set.

Loppukatselmuksen toimittaminen edellyttää, että huo­neiston käyttöön on saatu terveydensuojelu­vi­ranomaisen hyväksyntä. Hyväksyntää tulee pyytää terveydensuojelulta vähintään 2 viikkoa ennen loppukatselmusta.

Elintarvikelain mukainen huoneiston hyväksymispäätös tulee olla myönnetty ennen toiminnan aloittamista.

Rakennusvalvonnan loppukatselmus tulee tilata kirjallisesti. Ennen katsel­musta tulee olla suoritettu rakennuksen käyttöä koskevat katselmukset ja tarkastukset.

Ennen toiminnan aloittamista huoneistossa on myös suo­ritettava erityinen palotar­kas­tus, jota tulee erikseen pyytää pelastuslaitokselta.

Lupapäätöksen ja -piirustuksien säilyttäminen

Rakennusvalvontavirasto antaa luvansaajalle lupapäätöksen ja siihen vah­vistetut rakennuslupapii­rustukset kahtena kappaleena. Lupa­pää­tös tai sen jäljennös samoin kuin yhdet kappaleet lu­paan liitty­vistä ­pii­rustuksista tulee säi­lyt­tää ra­vintola­huoneistossa, koska niitä tarvitaan huo­neis­tossa pidet­tävissä viran­omais­tarkastuksis­sa.

OSOITTEITA JA YHTEYSTIETOJA

Rakennusvalvonta

Vesijärvenkatu 11 C, PL 77, 15141 Lahti                   fax 814 3372

Rakennuslupapäällikkö Markku Sivonen                   814 3212, 050 383 6486

Rakennuslupa-arkkitehdit                                        814 11

LVI-insinööri Juha Lindqvist                                     050 398 5366

LVI-insinööri Kari Siikanen                                      050 559 4073     

Lupasihteerit                                                          814 3377, 814 3230, 814 3381, 814 3376            

Terveydensuojelu
Vesijärvenkatu 11 C                                                 fax 814 3372
Terveysvalvonnan johtaja
Ympäristöterveyspäällikkö Pekka Patrikka                 814 3507/050 559 4045
Terveystarkastajat                                                    814 3510 

Aluepelastuslaitos

Ahtialantie 9, 15150 Lahti                                         fax 7513 975

Apulaispelastusjohtaja Esko Jokinen                        8773 200/0440 773 200

Palotarkastajat                                                       8773 112112                                                 Satamakatu 2 B, PL 247, 15141 Lahti                                                       Asiakaspalvelupäällikkö                                                                           
Soile Toivonen                                                      851 5928, fax 851 5921

Lahti Aqua Oy

 23.4.2010