Pohjaveden muodostuminen

Pohjavesi on vettä, joka pohjavesivyöhykkeellä täyttää kokonaan maaperän tai kallioperän avoimet tilat. Pohjavesi muodostuu pinta- ja sadevesistä joko maaperän läpi imeytymällä tai virtaamalla kallioperän rakoihin. Pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta parhaiten sitä muodostuu maaperän hyvin vettä johtavissa sora- ja hiekkamuodostumissa sekä kallioperän ruhjevyöhykkeissä. Jääkauden kasaamat harjut ja suuret reunamuodostumat (mm. Salpausselät) ovat parhaita pohjaveden muodostumisalueita. Harjualueilla jopa 60% sadevedestä imeytyy maaperään ja suotautuu pohjavedeksi. Harjun maaperä toimii luonnonsuodattimena, joka puhdistaa lävitseen kulkeutuvan veden puhtaaksi ja raikkaaksi pohjavedeksi. Pohjaveden pinta noudattelee tavallisesti maanpinnan muotoja huonosti vettä johtavassa maaperässä (esim. savi ja siltti). Sen sijaan sora- ja hiekkamuodostumissa pohjavesi voi olla kymmenienkin metrien syvyydessä. Ympäristöään korkeammalle kohoavina Salpausselät toimivat monin paikoin sekä pinta- että pohjavesien vedenjakajina.

Hollolan, Lahden ja Nastolan pohjavesistä muodostuu pääosa I Salpausselässä, joka kulkee alueen halki itä-länsisuunnassa. Myös Lahden Renkomäen ja Kunnaksen hiekkaselänteet ovat tärkeitä pohjavesialueita. Lahdessa osa pohjavedestä muodostuu Vesijärvestä imeytymällä Salpausselän läpi. Lahtea halkoo lähes pohjois-eteläsuunnassa kallioperän ruhje, ns. Vesijärvi-Laune ruhje. Sen koko on noin 20 km2 ja siinä muodostuu noin 20 - 25 000 m3 pohjavettä vuorokaudessa. Ruhjeen pohjalle kerrostuneet hiekka- ja sorapatjat kuljettavat pohjavettä Launeelle. Ruhjeeseen kerrostuneesta sora- ja hiekka-aineksesta on näkyvissä maan päällä katkonainen Launeen harjumuodostuma, jonka korkeimmat mäet ovat Kullankukkula ja Sokeritoppa. Niiden välissä sijaitsee matalampi Launeen hiekkaselänne, jonka juurelle on aikoinaan purkautunut yksi maamme tunnetuimmista lähteistä, Launeen lähde.

Takaisin | Tulosta sivu