Lahden seudun järvet

Hollolan, Lahden ja Nastolan alueella on Vesijärven lisäksi useita pienempiä järviä, joiden merkitys korostuu ennen kaikkea virkistyskäytössä, koska ne sijaitsevat lähellä asutusta, monet aivan keskellä kaupunkia. Useimpien pikkujärvien virkistyskäyttöarvo on kuitenkin ollut uhattuna viime vuosikymmeninä lisääntyneiden rehevyyshaittojen takia.

Järviin kerääntyy vaikutuksia kaikkialta ympäriltä: asutuksesta, elinkeinotoiminnasta, metsistä, viljelysmailta. Rehevöittäviä ravinteita tulee järveen myöskin ilmakehästä: sadeveden ravinnepitoisuudet voivat ajoittain olla paljon korkeampia kuin järvivesien. Tiheään asutulla ja teollistuneella Lahden kaupungin alueella on runsaasti vesistöjä kuormittavaa toimintaa. Rehevöityminen on tuonut mukanaan happitalouden ongelmia, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kalaston tuhoutumiseen. Kesän virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti ajoittaiset planktonlevien massaesiintymiset, eli ”leväkukinnat”, joista osa on ollut myrkyllisten sinilevien aiheuttamia.

Lahden seudun järviä hoidetaan valvomalla ulkoista kuormitusta, ilmastamalla tai hapettamalla, kalastamalla särkikaloja, istuttamalla petokaloja ja niittämällä ruovikoita.

Päävedenjakajana toimivan ensimmäisen Salpausselän pohjoispuoliset järvet ja lammet kuuluvat Kymijoen vesistöön, kun taas eteläpuolen pintavedet päätyvät Porvoonjokeen. Salpausselän harjulla sijaitsee lisäksi pieniä laskujoettomia, jyrkkärinteisiä suppalampia, Lahdessa esimerkiksi: Likolampi, Mytäjäinen, Häränsilmä, Kintterönlampi, Sietikka ja Valkealampi. Suppalammet ovat suorassa yhteydessä pohjaveteen tai saavat vetensä ympäristöstä valumavesinä. Ne syntyivät, kun jääkaudella maa-aineksen sisään hautautunut jättimäinen jäälohkare suli ja paikalle muodostui suuri kuoppa. Kuopan pohjalle tiivistyi vettä läpäisemättömiä maa-aineksia, minkä jälkeen se täyttyi vedellä.

Tarkempaa tietoa Lahden pienjärvien tilasta löytyy: Lahden pienten järvien veden laadun tutkimuksia 30 vuotta -raportista (pdf, 3 277 kt)

Tarkempaa tietoa Nastolan järvien tilasta löytyy: Nastolan kunnan järvitutkimukset vuosina 1980-2005 -raportista (pdf, 1273 kt)

Kymijärvi

Lahden seudun ympäristöpalvelut sekä Lahden kaupungin maankäyttö ja kunnallistekniikka ovat sitoutuneet Koiskalan kalastuskunnan kanssa tekemässään sopimuksessa hoitotoimenpiteisiin Kymijärvellä vuosiksi 2004-2013. Hoitotoimenpiteillä estetään rantarakentamisen haitallisia vaikutuksia järven veden laatuun. Hoitotoimenpiteinä ovat olleet hoitokalastus, vesikasvien niitto, laskeutusaltaiden ja kosteikoiden rakentaminen sekä petokalaistutukset. Lisäksi järven ja siihen laskevien ojien veden laatua seurataan näyttenotoilla. Vuonna 2008 Kymijärvestä hoitokalastettiin katiskoilla ja nuottaamalla yhteensä 30 000 kg (46 kg/ha) vähäarvoista kalaa. Saalis koostui lähinnä särkikalasta ja pienistä ahvenista.

Kymijärven happitilanne on huonontunut koko 2000-luvun. Kymijärvelle teetettiin vuonna 2007 hapetussuunnitelma, jonka mukaisesti Rekolanpohjan syvänteessä aloitettiin hapetus 6.6.2008. Alusvesi oli tuolloin täysin hapetonta. Kevättalvella 2009 hapetin vaihdettiin tehokkaammaksi. 
Kymijärven hapetusraportti vuodelta 2008 (pdf 691 kb).
Kymijärven hapetusraportti vuodelta 2009 (pdf 749 kb)

Vesijärvi

Vesijärven hoito on aiemmin ollut Lahden kaupungin vetämien projektien varassa. Vuonna 2008 perustettu Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tuo merkittävän lisäresurssin ja jatkuvuuden Lahden talousalueen järvien hoitoon. Lahden seudun ympäristöpalveluiden kautta Vesijärveä mm. hoitokalastetaan ja hapetetaan. Lisäksi veden laatua seurataan järvestä, siihen laskevista ojista sekä sadevesiviemäreistä otettavilla näytteillä. Myös ilmaperäistä ravinteiden laskeumaa seurataan.

Vesijärvellä seurataan veden laatua viidellä jatkuvatoimisella mittausasemalla: Myllysaaren edustalla ja Paimelanlahdella mitataan happea ja lämpötilaa 5, 10 ja 13 metrin syvyydessä, Ruoriniemen edustalla 5 metrin syvyydessä, Lankiluodon edustalla 10, 20 ja 30 metrin syvyydessä sekä Enonsaaren ja Messilän välissä 10, 20 ja 32 metrin syvyydessä. Kaikilla asemilla on levän määrän (klorofylli-a) mittaus metrin syvyydessä. Ruoriniemessä on lisäksi erillinen sinilevän määrän mittaus metrin syvyydessä. Mittaukset tapahtuvat kerran tunnissa ja tulokset siirtyvät internet-palvelimelle joka päivä kello 12.

Enonselän ja Paimelanlahden mittausasemien mittaustulokset näet tästä.

Hapetus

Syksyllä 2007 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry aloitti Myllysaaressa hapetuksen Lahden Yrittäjät ry:n lahjoituksen turvin. Lahden seudun ympäristöpalvelut on osallistunut hapettimen käyttökustannuksiin.

Syksyllä 2009 Enonselälle asennettiin kahdeksan uutta hapetinta. Järvellä liikkujien on huomioitava, että jää voi hapettimien lähellä olla heikkoa. Pyydyksiä ei saa laskea 50 m lähemmäksi hapettimia. Hapettimien sijainnit ja kalastusta koskevat rajoitukset löytyvät kalastus-sivustolta. Hapettimilla saatiin pidettyä Enonselän syvänteet hapekkaina koko talven 2009-2010, lukuun ottamatta Vasikkasaaren edustan syvännettä, missä hapettimien kaapeloinnissa ilmeni kosteudesta johtuvia ongelmia. Kesällä 2010 enonselän syvänteiden hapeton aika oli 35 vuorokautta, kun kesällä 2009 hapettomuutta kesti 97 vuorokautta. 

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön sivuille pääset tästä: http://www.puhdasvesijarvi.fi/.

 

Takaisin | Tulosta sivu