Muut maankäytön suunnitelmat

Kaavarunko Kaavarunko on yleensä asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleispiirteinen suunnitelma. Kaavarungon avulla pyritään selvittämään asemakaavan tai muun maankäyttösuunnitelman vaikutusta laajempaan ympäristöön. Useimmiten kaavarunko laaditaan liikenteen, kaupallisten ja muiden palveluiden, viheryhteyksien tai aluerakentamisen selvittämiseksi. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso eikä sitä yleensä aseteta virallisesti nähtäville eikä siitä voi valittaa. Kaavarungon yhteydessä laaditaan usein yleiskaavatasoisia selvityksiä ja kaavarunkoluonnoksesta tai luonnosvaihtoehdoista kuullaan osallisia. Kaavarunko liitetään asemakaavan valmisteluasiakirjoihin, jotka asetetaan virallisesti nähtäville ja viedään päätöksentekoon. Rakennemalli (14.9.2005) Rakennemalli on kuntien yhteinen yleiskaavan luonteinen maankäytön suunnitelma. Rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Rakennemallin laatimisen yhteydessä ei yleensä noudateta yleiskaavan laatimisen mukaista osallistumista, mutta rakennemallia laadittaessa kuullaan eri tahoja ja sen valmistelusta on saatavissa tietoja yleisesti. Rakennemallit toimivat maakunnallisen ja kuntakohtaisen yleispiirteisen kaavoituksen tukena. Lahden kaupunkiseudulla on tehty kuntien yhteistä yleiskaavallista suunnittelua jo 1960-luvun lopulta lähtien. Lahden, Hollolan ja Nastolan alueita koskeva ensimmäinen rakennemalli laadittiin vuonna 1968 ja sitä tarkistettiin 1972 ja 1979. Seuraavassa rakennemallissa, joka laadittiin 1990-93, suunnittelualuetta laajennettiin Asikkalaan ja Orimattilaan. Viimeisin rakennemalli on laadittu 2002-2004 ja se käsittää Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueen. Rakennemallilla on ratkaistu Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämiseen liittyviä keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut löytää kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen päälinjaukset. Lue lisää: Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Muut maankäytön suunnitelmat  Kaupunkisuunnittelussa laaditaan myös muita maankäyttöselvityksiä- ja suunnitelmia. Näitä ovat maisemaselvitykset- ja suunnitelmat, hoito- ja kehittämissuunnitelmat, erilaiset vaikutusten arvioinnit, kaupunki- tai maisemakuvalliset tarkastelut, koirien ulkoiluttamisaluekartat, viherstrategia ym. Maankäyttöselvitysten ja -suunnitelmien tarkoituksena on ohjata suunnitelua ja auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Katujen, puistojen ym. yleisten alueiden nimet annetaan, vahvistetaan ja virallistetaan asemakaavassa. Alueet nimetään yhteistyössä asemakaavan laatijan ja erillisen nimistötoimikunnan kesken yleisten nimeämisperiaatteiden mukaan. Katuosoitteet annetaan asemakaavan tonttijaon perusteella kiinteistöille siten, että kadun alkupäästä katsoen parittomat numerot ovat oikealla ja parilliset vasemmalla puolella. Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistön tai tilan osoitenumero määräytyy tilan ajoneuvoliittymän tai asuinrakennuksen etäisyyden mukaan tien tai kadun alkupisteestä. Osoitenumerot  muuttuvat osittain sellaisissa tapauksissa, joissa asemakaavalla tai tonttijaolla tontteja lisätään kadun varrelle. Lisätietoja: kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen puh. 050 387 8715 maisema-arkkitehti Maria Silvast puh. 044 416 3044

Takaisin | Tulosta sivu