Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan henkilön ja perheen toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuella turvataan vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukea on mahdollista saada, kun taloudellisesti vaikeasta elämäntilanteesta ei selviä omin avuin. Toimeentulotuen avulla taataan minimitoimeentulo ylimenovaiheen ajaksi. Samalla etsitään ratkaisuja hakijan elämäntilanteen parantamiseksi.
Toimeentulotuen hakeminen
Toimeentulotukihakemuksia saa Lahden sosiaalikeskuksesta. Voit myös tulostaa hakulomakkeet ja täyttää sen jälkeen, katso lomakkeet. Täytetty lomake on toimitetaan allekirjoitettuna postitse osoitteella Sosiaali- ja terveysvirasto/Toimeentulotuki/PL 116, 15101 Lahti tai sen voi tuoda henkilökohtaisesti Lahden sosiaalikeskukseen. Hakemukseen liitetään mukaan kaikki tarvittavat liitteet ja tositteet.
Toimeentulotuen jatkohakemuksen voi tehdä sähköisesti ja myös jatkohakemuksen liitteet voi liittää hakemukseen sähköisesti. Toimeentulotuen jatkohakemus löytyy Lahden internetsivuilta Palvelutarjottimesta Perhe- ja sosiaalipalvelut kategorian alta.
Toimeentulotuen kirjallinen käsittely
Toimeentulotukihakemukset käsitellään 4 tiimissä, joissa kussakin on 7 kanslistia. Tiimijako perustuu aikuissosiaalityön aluejakoon.
Toimeentulotuen perusosa
Toimeentulotuen perusosa on kiinteä, ja se on tarkoitettu ravintomenoihin sekä jokapäiväisiin jatkuviin menoihin. Perusosan suuruus riippuu perheen koosta ja huollettavien lasten määrästä ja iästä. Perusosan lisäksi otetaan menoina huomioon toimeentulotuen lisäosassa muun muassa kohtuulliset asumis- ja sairauskulut.
Toimeentulotuen tarve selvitetään laskemalla yhteen perheen kaikki toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja vähentämällä näin saatavasta summasta perheen käytettävissä olevat tulot. Tulot huomioidaan nettomääräisinä. Erotus osoittaa toimeentulotuen vähimmäismäärän. Tuloina otetaan huomioon kaikkien perheenjäsenten nettotulot. Tulona ei huomioida vähäisiä avustuksia tai ansioita, äitiysavustusta, Kelan hoitotukea eikä vammaistukea. Tällöin ei myöskään huomioida niitä menoja, joihin kyseinen tulo kohdentuu. Perheen alle 18-vuotiaan lapsen ansiotuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen omat elinkustannuksensa. Perheellä tarkoitetaan avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvia henkilöitä sekä lapsiperheitä.
Toimeentulotuen perusosien normit 1.1.-31.12.2013
Toimeentulotuen perusosa sisältää:
Perusosa kattaa seuraavat menot: ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, puhtaus, paikallisliikenne, puhelin, tv-lupa, sanomalehti, harrastukset ja muut jokapäiväiset menot.
Perusosan lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon lisäosalla katettavat menot:
- kohtuulliset asumismenot, sekä kohtuullinen sähkölasku
- lääkärin määräämät julkisen terveydenhuollon palveluista ja lääkekuluista aiheutuvat menot
- työmatkakulut
- lasten päivähoitomenot, joissa ensisijaista on kuitenkin maksuvapautuksen hakeminen
- muut erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot (hautaus, muutto jne.).
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää harkinnalla perheen erityisistä olosuhteista johtuviin menoihin.
Perusosan alentaminen:
Jos toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle, voidaan perusosaa alentaa enintään 20 prosentilla. Toistuvasti kieltäytyvän perusosaa voidaan alentaa enintään 40 prosentilla. Perusosan alentamisesta voidaan päättää korkeintaan kahden kuukauden ajaksi kerrallaan.
Tulojen ja omaisuuden vaikutus toimeentulotuen myöntämiseen:
Tuloina otetaan huomioon kaikki hakijan ja hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevat nettotulot ja varallisuus. Varallisuutena ei oteta huomioon omassa asumiskäytössä olevaa omistusasuntoa eikä ammatinharjoittamiseen kuuluvia työvälineitä.
Laki toimeentulotuesta annetun lain 11 ja 15 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on tullut voimaan 1.4.2002. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. Kokeilun aikana toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Säännösmuutokset ovat voimassa ajalla 1.1.2011-31.12.2014.
Toimeentulotuen takaisin periminen
Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin. Takaisinperintä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun toimeentulotukea saadaan eläkepäätöksen tai muun etuuden viivästyessä, tai jos tuen saajalla on tuloja/varoja, jotka eivät ole tukea annettaessa hänen käytettävissään.
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuen saajalta esimerkiksi:
- Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa etuutta, kuten eläke työttömyysturva, elatusapu, asumistuki, opintotuki, avustus, yms. vastaan.
- Jos tuen saajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus sellaiseen elatusta turvaavaan etuuteen, joka ei ole tukea myönnettäessä hänen käytettävissään.
- Jos tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan.
- Jos toimeentulotuen saaja on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa.
Toimeentulotuen perusteet
Toimeentulotuki on muuta toimeentuloturvaa täydentävää yksilökohtaista ja viimesijaista taloudellista tukea. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa muut tulot tai varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeenmukaista toimeentuloaan omalla ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Tuki perustuu lakiin ja asetukseen toimeentulotuesta. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaali- ja terveyspalveluosasto on laatinut oppaan toimeentulotuen soveltajille.
Takaisin |
Tulosta sivu