Useimmin kysytyt kysymykset vastauksineen

- jätteiden käsittely
- autojen pesu
- lehtipuhaltimen käyttö
- risujen ja lehtien poltto
- ilmansuojelu
- lintujen ruokinta
- lehtokotiloiden torjunta
- jätevedet
- kalastus
- järvien kunto


JÄTTEIDEN KÄSITTELY

Onko kaikkien liityttävä järjestettyyn jätteiden kuljetukseen, entä jos on saanut vapautuksen?
Vanhat vapautukset kumoutuivat vuoden 2005 loppuun mennessä eikä uusia vapautuksia enää myönnetä. Kiinteistöjen (omakotitalojen osalta kaikkien asuttujen) on kuuluttava järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kaatopaikka- ja energiajätteen osalta. Kiinteistöillä on kuitenkin mahdollisuus hakea harvennettua jätteidenkuljetusväliä. Edellytyksenä sen myöntämiselle on biojätteen kompostoiminen ja jätteiden omatoiminen lajitteleminen. Jätteenkuljetusvälin harventamista voi hakea täyttämällä harvennushakemuksen (lomakkeet sivulle) ja toimittamalla se Lahden seudun ympäristöpalveluihin.

Mitä voi tehdä puutarhajätteelle, kun sitä ei saa polttaa?
Puutarhajäte kannattaa kompostoida omalla tontilla. Tähän tarkoitukseen riittää esim. puukehikko. Toinen vaihtoehto on toimittaa puutarhajäte PHJ:n Kujalan jätekeskukseen tai Hollolan pienjäteasemalle, jotka vastaanottavat haravointijätteet ja risut ilmaiseksi. Orapihlaja-aidan leikkuutähteet ovat haravointijätettä.

Mihin ongelmajätteet voi viedä?
Asukkaat saavat viedä ongelmajätteensä maksuttomasti ongelmajätteiden keräyspisteisiin.

Katso ohjeet: www.phj.fi   
Etsi lähin ongelmajäteen vastaanotto piste: www.kierratys.info


AUTOJEN PESU

Saako autoja pestä omalla pihalla?
Omalla pihalla saa pestä auton ilman pesuaineita. Lahdessa ja Hollolassa pesuaineita saa käyttää ainoastaan pohjavesialueen ulkopuolella (pohjavesialuekartta), silloinkaan pesuaine ei saa sisältää liuottimia. Nastolassa pohjavesialueilla saa pestä autoja pesuaineilla 31.12.2012 saakka, mutta ei liuotinpesuaineilla. Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa liuotinpohjaisilla pesuaineilla pesu on kiellettyä tavallisten omakotitalojen pihoilla, sillä niiden käyttö edellyttää pesupaikkaa, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Yleisellä alueella autojen pesu on kiellettyä.


LEHTIPUHALTIMIEN KÄYTTÖ

Naapuri käyttää lehtipuhallinta, eikö sen käyttö ole kiellettyä?
Lehtipuhaltimen käyttö on kiellettyä keväisin (maalis-, huhti- ja toukokuu) pölyhaittojen vuoksi. Syksyllä sen käyttö on sallittua päiväaikaan klo 07.00 - 22.00. Kielto perustuu Lahden, Hollolan ja Nastolan ympäristönsuojelumääräyksiin.


RISUJEN JA LEHTIEN POLTTO

Miksi risuja ja lehtiä ei saa polttaa?
Niiden poltosta aiheutuvien savuhaittojen ja paloturvallisuuden vaarantumisen vuoksi. Risujen ja lehtien poltossa syntyy myös terveydelle haitallisia kaasuja ja hiukkasia. Puiden lehtien ja risujen poltto asemakaavoitetuilla alueilla on pääsääntöisesti kielletty kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä. Lahdessa ja Nastolassa risujen ja lehtien ulkopoltto on sallittu asemakaavoitetulla alueella Lahden seudun ympäristölautakunnan päättämän viikon 40 aikana. Hollolassa risuja ja lehtiä ei saa polttaa edes tuona aikana.


ILMANSUOJELU

Milloin ilmanlaatu on huonoimmillaan?
Ilmanlaatu huononee toisinaan talvella, kun ilma kylmenee maan pinnalla ja on tuuletonta. Tässä ns. inversiotilanteessa ilmaan pääsevien epäpuhtauksien laimeneminen on heikkoa. Varsinkin typen oksidien pitoisuudet voivat tällöin kohota herkkiä väestöryhmiä haittaavalle tasolle. Ilmanlaatu heikkenee yleensä myös keväällä, kun kaduilta nouseva pöly nostaa hiukkaspitoisuuksia.


LINTUJEN RUOKINTA

Milloin lintuja pitäisi ruokkia?
Lintujen ruokinta on tarpeellista ainoastaan talviaikana. Suomen lähes 240 pesimälajista 70 jää talveksi tänne pohjolaan pakkasten armoille. Lahden seudun korkeudella ruokinnan ajoitus on keskimäärin lokakuusta huhtikuuhun, kun maa on jäässä ja lumipeite kaunistaa maisemaa. Lintujen talviruokinnassa on tärkeintä, että kerran aloitettu ruokinta jatkuu katkeamattomana kevääseen saakka. Jos ruokinta lopetetaan kesken talven, linnut eivät ehkä kykene löytämään uutta ruokintapaikkaa. Keväinä, jolloin takatalvi iskee huhtikuun lopulla, linnut hakeutuvat mielellään ruokintapaikkojen suojaan, jolloin mukana on myös kevään muuttolintuja, esim. peippoja. Liian aikainen aloitus taas syksyllä houkuttelee etelään muuttavia lintuja jäämään pohjoisen kylmyyteen.

Siinä missä lintujen ruokkiminen on ihmisille mukava harrastus, on sillä merkittävä vaikutus monille lintukannoille. Jos ruokaa on tarjolla riittävästi, kestävät monet linnut koviakin pakkasia. Useiden lintujen mm. sinitiaisen ja viherpeipon talvikannat ovat tutkimusten mukaan moninkertaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Talviruokinnan yleistymistä voidaankin pitää tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä muutamien lintulajien runsastumiselle.

Mihin ruokintapaikka ja millainen?
Jokainen voi laittaa kotipihalleen lintulaudan ja aloittaa lintujen ruokinnan tiettyjä ohjesääntöjä noudattaen. Yleisillä paikoilla, kuten kaupungin ja kuntien puistoissa ja katualueilla lintujen ruokkiminen ei ole sallittua. Myös suoraan maahan ruokkiminen on kaikkien kannalta edesvastuutonta toimintaa. Joissakin taloyhtiöissä on hyvän yhteisymmärryksen vallitessa saatu hoidettua yhteinen lintujen ruokintapaikka kerrostalojen pihapiiriin. Yhteiskäytössä oleva lintulauta vaatii aina myös vastuuhenkilön, joka huolehtii ruokinnasta ja paikan siisteydestä. Parvekkeella ruokkiminen on ehdottomasti kiellettyä.

Linnuille on tärkeää, että ruokintapaikka on turvallinen petojen suhteen. Lintulaudan läheisyydestä pitäisi löytyä suojapensaikkoja ja näkökentän tulisi olla riittävän laaja. Itse ruokintalaudan tai -automaatin tulee olla sellainen, etteivät linnut pääse kävelemään ruoka-aineiden päällä. Automaatista siementen tulee valua kapeaan kouruun sitä mukaa, kun linnut niitä syövät. Kourun edessä on oltava orsi tai muu vastaava istumapaikka ruuan kurkottelemiseen, ettei ulosteiden aiheuttama tautivaara kasvaisi. Aika ajoin tulisi ruokintapaikan alapuolinen maa, johon on kerääntynyt lintujen ulosteita ja siementen kuoria, puhdistaa lapioimalla tähteet pois ja pistämällä ne vaikkapa kompostiin.

Mitä lintujen ruuaksi?
Lintulautojemme linnut ovat hieman erikoistuneet eri ravintoihin, mutta auringonkukan siemenet ovat yleisruokaa, joka kelpaa lähes kaikille siivekkäille. Jos on intoa ja kiinnostusta, niin voi myös tarjota kauran tai hirssin siemeniä, maapähkinöitä, talipalloja tai vaikkapa omenoita. Tärkeintä on, että ravinto on suolatonta ja tuoretta.

Uskaltaako lintuja ruokkia?
Lintujen talviruokinnan voi tänäkin talvena aloittaa turvallisin mielin, vaikkakin maailmalta kantautuu monia uhkakuvia lintuinfluenssaviruksesta. Joka tapauksessa ruokintapaikan hygieniasta tulee huolehtia jatkuvasti mm. salmonellavaaran vuoksi. Jos ruokintapaikalta löytyy kuollut lintu, pitäisi muistaa käyttää hansikkaita käsitellessä sitä. Ruokkiminen vaatii sitoutumista ja huolellisuutta, jotta tulokset olisivat kaikille osapuolille hyviä ja hyödyllisiä. Muista ohjeet ja säännöt !


LEHTOKOTILOIDEN TORJUNTA

Miten torjua lehtokotiloita?
Lehtokotilon (Arianta arbustorum) punaisen ruskeassa kuoressa on epäsäännöllisiä kellertäviä läiskiä sekä alimmassa kierteessä ruskea juova. Kierteitä on 5-6. Leveydeltään kuori on noin 2 cm. Kuoren sisällä oleva eläin on ruskea tai musta. Lehtokotilo viihtyy rehevässä ja  pensaikkoisessa kasvillisuudessa lähes koko Suomessa.

Tarkoituksena on tehdä lämpö- ja kosteusolosuhteista lehtokotiloille epäsuotuisat. Leikkaa nurmikko säännöllisesti ja hävitä kaikki risu- ja lehtikasat tontilta. Puutarhoissa, joissa lajia voidaan vielä pitää paikallisena, lehtokotiloa voidaan torjua keräämällä aikuiset ja keskenkasvuiset yksilöt ja tuhota ne pudottamalla kuumaan veteen. Keräystä voi tehostaa houkuttelemalla lehtokotiloita maassa makaavien etanasuojien alle (kosteat tai kostutetut laudat, levyt ym.) ja poimimalla ne sieltä talteen. Myös puutarhaliikkeistä löytyy erilaisia karkotteita lehtokotiloiden torjuntaan. Paras ja tehokkain säännöstely tapahtuu kuitenkin luonnon omilla keinoilla. Kuumat, kuivat kesät ja kylmät (-10 °C) syysyöt ennen lumen tuloa tai kevätyöt lumen sulamisen jälkeen lisäävät erityisesti nuorten lehtokotiloiden kuolleisuutta ja pienentävät siten populaatioiden kokoa merkittävästi. Viimeiset vuodet ovat tässä suhteessa olleet lehtokotiloille edullisia, kesät ovat olleet kosteita ja viileitä, talvet lauhoja, eikä Etelä-Suomessa ole juuri esiintynyt 10 astetta kylmempiä syksy- tai kevätpakkasia lumettomana aikana.


JÄTEVEDET

Voinko asentaa vesipumpun rantasaunaani, josta jätevedet imeytetään maahan?
Ympäristönsuojelulain mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa käsittelemättä maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pumpun asentamisen jälkeen ei veden määrää pidetä enää vähäisenä, joten jätevedet tulee käsitellä hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Lisätietoja kohdasta jätevedet.

Voinko vaihtaa jätevesien umpisäiliön tilalle pienpuhdistamon?
Lahden ympäristönsuojelumääräysten mukaan luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on sauna- ja suihkuvesiä lukuun ottamatta kielletty. Jos kyseessä ei ole pohjavesialue, on jätevesien käsittelyyn useitakin vaihtoehtoja. Tällöinkin tulee huomioida ympäristönsuojelumääräysten mukaiset suojaetäisyydet vesistöihin ja pohjaveteen. Jätevesijärjestelmän saneeraaminen ja rakentaminen vaativat suunnitelman laatimista ja toimenpidelupaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Lisätietoja kohdasta jätevedet.


KALASTUS

Saako Vesijärvellä tuulastaa?
Tuulastus on Enonselällä kaupungin omistamalla alueella (kartta) sallittua Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta. Valtion kalastuksenhoitomaksu tulee olla maksettu.

Saako Lahden pienjärvillä virvelöidä?
Läänikohtaisella viehekalastusmaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä kaikilla Lahden järvillä. Vesijärvelle myydään noin 10 000 ha alueelle myös erillisiä virkistyskalastuslupia.

Voiko Lahden järvien kalaa syödä turvallisesti?
Kaloja voi syödä turvallisesti. Makuvirheitä todetaan vain lämpimän veden aikana joissakin särkikaloissa.


JÄRVIEN KUNTO

Estääkö sinilevä turvallisen uimisen Lahden järvissä?
Järvissä voi ajoittain olla runsaasti sinilevää, jolloin uimista ja veden käyttöä esimerkiksi löylyvetenä tulee välttää. Sinileväkukinnat ovat Lahden järvillä nykyisin harvoin toistuvia lyhytkestoisia ja paikallisia ongelmia.

Takaisin | Tulosta sivu