Vaikuttaminen kunnan asioihin

Kunnan asiat ovat kuntalaisten asioita. Kunnat ja kaupungit tuottavat palveluita, joita kuntalaiset käyttävät.

Vaikuttamisen keinot löytyvät, kun ensin tietää tavoitteen: mihin haluaa vaikuttaa. Sen jälkeen löytyy myös keino miten.

Hyvää perustietoa vaikuttamisesta ja osallistumisesta saa Kuntaliiton Vallakas - kuntalaisen vaikuttamisopas -sivustolta.

Samoin hyvä perustiedon lähde löytyy oikeusministeriön ylläpitämältä Kansanvalta.fi -verkkosivustolta. Otakantaa.fi on valtionhallinnon keskustelufoorumi, jossa ministeriöt järjestävät kansalaiskuulemisia eri aiheista.
Perusasioita löydät myös oheisesta liitteestä Osallistuminen ja vaikuttaminen  (pdf  14,4 kt)

Keskeisiä käsitteitä

Aloite
Asukkaan, luottamushenkilön tai jonkun ryhmän/ryhmittymän tekemä esitys esim. virastopäällikölle tai luottamuselimelle kunnan toimintaan liittyvissä asioissa esim. epäkohdan korjaamiseksi, palvelujen parantamiseksi. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Asiakirjojen julkisuus
Suomen perustuslain mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden takia. 

Esityslista
Esimerkiksi lautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston kokouksessa käsiteltävien asioiden lista päätösehdotuksineen. Lista on julkisesti nähtävillä muutamia päiviä ennen kokousta.
Lahden kaupungin toimielimien esityslistat

Kokouksen julkisuus
Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Kunnan muiden toimielinten kuin valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti suljettuja, mutta toimielin voi päättää pitää kokouksensa julkisena. Julkisen kokouksen pitäminen tai jonkun asian julkinen käsittely on toimielimen harkinnassa. Julkisen kokouksen järjestämisellä on merkitystä varsinkin silloin, kun käsiteltävänä olevilla asioilla on yleistä mielenkiintoa. Salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä valtuuston tai muun toimielimen kokousta ei voida pitää julkisena tai asiaa käsitellä julkisesti.

Kuntalaisaloite
Kuntalaisaloite on asukkaiden tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite. Kun kuntalaisaloitteen tekijänä on 2 % äänioikeutetuista kuntalaisista, on se käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa kaupunginvaltuustossa.

Kuuleminen
1) Hallintolain mukainen asianomaisen kuuleminen: Hallintolain 34 § velvoittaa viranomaisen varaamaan asianosaiselle tilaisuuden ennen asian ratkaisemista lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

2) Vapaamuotoinen kuuleminen: Kuntalaisia voidaan kuulla myös vapaamuotoisemmin. Kuntalain 27 §:n kohdassa 3 mainitut kuulemistilaisuudet eivät ole kuitenkaan hallintolain tarkoittamaa asianosaisen kuulemista. Kuulemistilaisuudet voivat olla laajalle joukolle järjestettyjä yhteistilaisuuksia. Tällaiset kuulemistilaisuudet järjestetään kuntalaisten mielipiteiden kartoittamiseksi ja välittömän palautteen saamiseksi. Aiheina voivat olla mm. kouluverkkoselvitykset, kaavoitusratkaisut tai kuntaliitokset. Kyseessä on siis vapaamuotoinen kuuleminen kuntalaisten mielipiteen selvittämiseksi päätöksenteon pohjaksi. 

Lisää käsitteitä: Kuntalaisen vaikuttamisoppaan sanasto