Ullakkorakentaminen

Ullakkorakentamisen edellytykset Asumisviihtyisyyden parantaminen Yhteistilojen rakentaminen Autopaikkojen rakentaminen Ikkunat Suunnitteluohjeita Rakennuslupapäätökseen sisältyvät ehdot    Nämä rakentamistapaohjeet koskevat asuntojen rakentamista asuinkerrostalojen ullakolle. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin asemakaavamuutok­sia valmisteltaessa, määriteltäessä poikkeamisen edellytyksiä joko Hämeen ympäristökeskuksen tai rakennuslautakunnan poikkeamispäätöstä varten tai käsiteltäessä rakennuslupahakemusta.   Maankäytön, rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon ohjeet   Rakentamisessa noudatettavat periaatteet Kiinteistöllä on sen rakennusten, vapaa-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Rakentamisen yhteydessä parannetaan asumisviihtyisyyttä kiinteistössä (esim. leikkipaikat, oleskelutilat, istutukset). Rakentamisen yhteydessä järjestetään koko kiinteistön asukkaille riittävät yhteistilat (mm. sauna-, säilytys- ja askartelutilat). Rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asun­tojen rakentamiseen.  Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei turmella. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa raken­nuksissa rajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi muutoksia vesikattoon tai muulla tavoin heikentäisi rakennuksen arvoa. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on ullakkorakentami­sessa turvattava. Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkiti­laan, aukioihin, järviin ja puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunki­kuvallisesti yhtenäisillä alueilla. Kiinteistössä olevat maanalaiset autonsäilytyspaikat ja autopai­koiksi soveltuvat kellaritilat, joita ei tarvita asukkaiden yhteistiloina, varataan asukkaiden autopaikoiksi.  Ennen rakennustöihin ryhtymistä on haettava rakennuslupa. Kiinteistönomistajia kohdellaan yhtenäisellä alueella rakennusoikeu­den suhteen mahdollisimman tasapuolisesti ottaen kuitenkin huomioon mm. huoneistoalojen käytettävyyteen vanhoissa raken­nuksissa vaikuttavat tekijät, kuten seinien paksuus ja porrashuonei­den suuruus.  Hakijalta vaaditaan kokonaissuunnitelma myös ullakkorakentami­seen liittyvistä muista järjestelyistä sekä sitoumus niiden toteuttami­sesta ullakkorakentamisen yhteydessä. Vaadittavien yhteistilojen määrä suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen. Teknisten yksityiskohtien (kattoikkuna-detaljit, ilmanvaihtolaitteet, lämmöneristäminen) suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Naapurien kuuleminen suoritetaan kussakin yksittäistapauksessa. Maankäytöltä pyydetään lausunto kussakin yksittäistapauksessa. Kaupunginmuseolta pyydetään lausunto ullakkorakentamisesta kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaissa koh­teissa.   Seuraavassa selvennetään eräitä ohjeita:   Ullakkorakentamisen edellytykset Ohjeessa ullakkorakentamiselle on asetettu erityisiä ehtoja rakennuksen kau-punkikuvallisten arvojen säilymiseksi sekä rajoitettu ullakkorakenta­mista raken-nustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuk­sissa. Yleensä kadunpuoleisissa ja avoimeen kaupunkitilaan rajoittuvissa kattopinnoissa sallitaan vain vähäisiä, rakennuksen tyyliin sopivia muutok­sia.   Asumisviihtyisyyden parantaminen Asumisviihtyisyyden parantamista on mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi. Piha-alueen käytettävyyttä voidaan paran­taa mm. rakentamalla leikki- ja oleskelualueita, istuttamalla puita ja pen­saita, uusimalla pihan päällyste, järjestämällä jätehuolto yms. Monissa ta­pauksissa piha-alueen kunnostaminen asukkaiden käyttöön edellyttää lu­vattomien autopaikkojen poistamista pihalta. Asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa myös poistamalla rakennuksesta pihan käyttöä haittaavia toimin­toja.   Yhteistilojen rakentaminen Asuntojen rakentaminen ullakolle edellyttää useimmiten ullakolla olevien säilytystilojen rakentamista kellaritiloihin tai muualle tontilla. Säilytystilojen, kuten irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastojen, tulee mi­toitukseltaan olla riittäviä. Irtaimistovarastot on oltava kooltaan vä­hintään 2 m2/ asunto. Asukkaiden yhteistiloilla tarkoitetaan esim. sauna-, askartelu- ja kokoontumistiloja. Ullakkorakentamisen yh­teydessä vaadittavat parannustoimenpiteet suhteutetaan ullakkora­kentamisen laajuuteen.   Autopaikkojen rakentaminen Rakennushankkeen yhteydessä tulee aina ratkaista autopaikkojen lisätarve ja toteutus ohjeen mukaisesti.   Ikkunat Ullakkoasunnoissa edellytetään, että kussakin asuinhuoneessa on pystysuuntainen, avattava ikkuna. Yksinomaan lapeikkunalla va­rustettua asuinhuonetta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Poikke­usluvan nojalla rakennettavien asuntojen ikkuna-aukotuksessa sal­litaan vakiintuneen käytännön mukaan vähäisiä poikkeuksia ympä­ristö-ministeriön ohjeesta, jonka mukaan ikkunoiden alan tulee olla vähintään 10 % huoneen lattiapinta-alasta. Ullakkorakentamisen vaikutuksista kaupunkikuvaan voidaan hankkia ennakkolausunto ennen varsinaisen lupahakemuksen jättämistä. Kattoikkunoiden ra­kenteellisista yksityiskohdista edellytetään yleensä erityissuunni­telma ennen rakennustyön toteuttamista.   Suunnitteluohjeita Jos ullakon korkeus katon harjan kohdalla on alle 3,5 m, ei ullakko yleensä sovellu ullakkorakentamiseen. Mitat on syytä tarkistaa pai­kalla, koska vanhoissa piirustuksissa mitoitus ei ole riittävän tarkka. Vesikattoon liittyvän yläpohjan rakennevahvuudeksi tulee yleensä 0,4 - 0,5 m. Asuinhuoneen pinta-alan tulee olla vähintään 7 m2, jolloin 1,6 m ma­talampaa tilaa ei lueta huonealaan. Keskikorkeuden tulee huo­nealan osalla olla 2,5 m. P1-luokan rakennukset: Kantavien ja osastoivien rakenteiden palonkestävyyden tulee ullakolla olla vähintään R 60-luokkaa ja osastoinnin luokkaa EI 60. Eristeiden tulee olla palamattomia ja verhousten 1/I-luokkaa. Ullakon ontelot on katkaistava osastoivin rakentein huoneistojen osastoivien seinien kohdalta ja ullakon on­teloihin on järjestettävä pääsy. P2-P3 luokan rakennukset rakenta­mismääräyskokoelman osan E1 mukaisesti. Asuinhuoneistojen tulee yleensä liittyä suoraan porrashuoneeseen. Jos porrashuonetta laajennetaan käytävänä ullakolla, on käytävä osastoitava EI 60 -luokkaisin rakentein. Huoneistojen varaulos­käyntijärjestely on esitettävä piirustuksissa. Katolla olevien keittiö-, wc- ja pesutilojen jäteilma-aukkojen etäisyy­den ulkoilma-aukoista on oltava rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukainen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennettavien parvekkeiden katta­miseen ja veden- ja kosteudeneristyksiin. Myös ala-puolisten ja viereisten asuntojen ilma- ja askelääneneristävyys on suunnitel­tava huolellisesti. Ullakkoasuntojen rakentaminen yli neljäkerroksiseen rakennukseen edellyttää yleensä, että porrashuone on varustettu hissillä. His­siyhteyttä ei tarvitse ulottaa ullakon tasolle. Hissin rakentaminen ullakkorakentamisen yhteydessä on katsottu asumisviihtyisyyden parantamiseksi koko rakennuksessa. Rakennuslupapäätökseen sisältyvät ehdot   Rakennuslupapäätökseen sisällytetään ehto kaikkien hakemuksessa esi­tettyjen, asumisviihtyisyyttä ja yhteistilojen rakentamista koskevien toimen­piteiden toteuttamisesta ennen ullakkoasuntojen käyttöönottoa.