Siirry suoraan sisältöön

25.4.2016 15:00

Ensimmäinen kvartaali

Nyt huhtikuussa tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun aloitin kaupunginjohtajana. Ensin yli 16 vuotta Mikkelissä, nyt lähes 9 vuotta Lahdessa.

Ensimmäinen vuosi kaupunginjohtajana oli dramaattinen. Suomi oli syöksynyt lamaan ja kaupungin verotulot aloitusvuonnani 1991 jäivät 10 % alle budjetoidun. Valtio reagoi lamaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Vuoden 1993 alussa toteutettiin erittäin merkittävä uudistus, jossa siirryttiin kustannusperusteisista valtionosuuksista laskennallisiin ja purettiin kuntien toiminnan ohjausta. Käytännössä ennen uudistusta valtio määritteli pitkälti esimerkiksi palvelutuotantohenkilöstön määrän sekä koulujen ja ryhmien koot.

Kustannuksia kasvattaneen valtion ohjauksen purkauduttua kunnissa pystyttiin vähentämään toiminnan reaalimenoja ja mm. henkilöstöä osana Suomen selviytymistä lamasta. Maailma ja tilanteet ovat neljännesvuosisadassa muuttuneet niin moneen kertaan, että vertailut nykyaikaan eivät ole relevantteja. Jonkinlainen kaari on kuitenkin sulkeutumassa, kun nyt ajatellaan, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tehokkuutta lisätään ja kustannuksia karsitaan nimenomaan valtion määräysvaltaa kasvattamalla.

Virastoista asiakaspalveluun

Kuntien ja kaupunkien toimintatavoissa ei ole riittävästi käytetty hyväksi niitä edellytyksiä, joita yhteiskunnallinen ja tekninen kehitys olisivat tehneet mahdolliseksi. Syyllisiä ei kannata etsiä, ja paljon on tapahtunutkin. Kunnille vuonna 1993 annettu liikkumavara on tuottanut mm. koulun ja ammattikorkeakoulujen toimintatapojen uudistukset, jotka ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta.

On selvä, että esimerkiksi sosiaalilainsäädäntö ja työmarkkinakäytännöt ovat rajoittaneet muutosten mahdollisuutta. Niistä huolimatta meillä olisi paljon enemmän mahdollisuuksia palvelualttiuteen, asiakaslähtöiseen ajatteluun ja irtaantumiseen vanhoista virastomaisista palvelumalleista. Suorat vertailut eivät toimi, mutta monista yksityisten toimijoiden joustavista ja kevyistä, uutta tekniikkaa hyödyntävistä toimintatavoista voi ottaa oppia.

Rohkea asenne uudistukseen

Vaikeaa muutos on tulevaisuudessakin, mutta käsitykseni on, että monissa kuntapuolen toimintatavoissa tulee viiden seuraavan vuoden aikana tapahtumaan yhtä paljon muutosta kuin viimeisen 25 vuoden aikana yhteensä. Se vaatii kuitenkin rohkeutta ja uutta otetta. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen yksityiskohdista voi olla monta mieltä, mutta en voi olla suhtautumatta myönteisesti siihen perusajatukseen, että uutta toimintatapaa ei saavuteta, ellei vanhasta uskalleta kokonaan luopua.

Esitetyt valinnanvapauden ja monitoimijaympäristön lähtökohdat pakottavat esille sellaisen asiakaskeskeisyyden ja tehokkuuden, jota aiemmin suunnitelluilla toiminnan hienosäädöillä ei voi saavuttaa. Päijät-Hämeessä maakunnan kuntien viime viikolla saavutettu suhteellisen laaja yksimielisyys etunojasta sote-uudistuksessa, eli oman hyvinvointikuntayhtymän muodostaminen, on hienoa paikallista rohkeutta.

Kansainvälisyys menestymisen edellytyksenä

Neljännesvuosisadassa on yritystoiminta, sen painopisteet ja ansaintalogiikka kääntynyt uudenlaiseksi. Taloudellista hyvinvointia mittaava bruttokansantuote on nyt yli 80 % suurempi kuin 25 vuotta sitten, vaikka viimeiseen 8 vuoteen kasvua ei ole juuri ollutkaan. EU-jäsenyys on tehnyt mahdolliseksi myös keskisuurten ja pientenkin yritysten mukanaolon kansainvälisillä markkinoilla.

Suomalainen hyvinvointi muodostuu yhä enemmän kansainvälisissä verkostoissa ja toiminnoissa, ja jalostusarvosta yhä suurempi osa perustuu muuhun kuin materiaaliseen tuotantoon. Kaupungin kannalta yhä tärkeämpää on vahvistaa osaamispohjaa, olla mukana kasvualoilla ja olla vetovoimainen asuin- ja yritysympäristö uudessa liiketoiminnassa mukana oleville osaajille. Lahden kaupungin uusi visio, kansainvälisesti rohkea ihmisten ja yritysten ympäristökaupunki, sisältää juuri nämä elementit.

Kaupungit avainasemassa

1990-luvulla Suomessa alettiin puhua kaupunkipolitiikasta, vetovoimaisten ja kansainvälistyvien kaupunkien roolista ja kaupunkiseutujen merkityksestä talouden, kulttuurin ja kansainvälistymisen vetureina. Nyt kaupungistuminen on yksi vahvimmista globaaleista megatrendeistä, ja myös Suomi on kaupungistumassa ennenäkemättömän nopeasti.

Kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta kaupunkimaiset elin- ja yritysympäristöt ovat avainasemassa, ja menestyksekäs kaupunkiverkko heijastuu myönteisesti koko maahan. Vielä hahmottumaton maakuntauudistus voi ohjata kehitystä. Slogan koko maan asuttuna pitämisestä voi kääntyä itseään vastaan, jos isojen maakuntakeskusten kaupunkimaiselle kehitykselle ei jää kunnollisia edellytyksiä. Ilman keskuskaupunkien vetovoimaa ns. maakuntien Suomesta jää vain hallinnolliset kuoret.

Asukkaat ja yhteisöt kaupungin kehittäjiksi

Neljännesvuosisadassa yhteiskunnallinen keskustelu ja poliittinen toiminta ovat ehtineet muuttaa muotoaan. Kansainvälisyys on arkipäiväistynyt uutisvirrassa, taloudessa ja ihmisten elämässä. Yhteiskunnallinen kiinnostus ei ole ainakaan laskenut, mutta näkemysten kirjo ei tarjoa valmiita ratkaisuja yhä monimutkaisempiin ongelmiin. Samalla nousevat entistä vahvemmin esille mahdottomat vaatimukset löytää yksinkertaiset vastaukset monimutkaisiin ongelmiin.

Puolueiden jäsenmäärä on pudonnut puoleen, ja yhteiskunnallinen keskustelu on paljon vähemmän puoluekantaista. Kun puolueiden sisällä ei useinkaan käydä samanlaista kokonaiskuvaa hahmottavaa keskustelua kuin aiemmin, vahvasti puoluepoliittisen demokratiamallin oikeutus heikkenee. Kaupunkien kannalta elintärkeä kysymys onkin, miten pystytään lisäämään keskinäistä vuorovaikutusta kaupunkiyhteisössä ja saamaan aktiiviset kaupunkilaiset osallistumaan laajasti keskusteluun ja vaikuttamiseen tulevaisuuden ratkaisuista.

Johtaminen on yhteistyötä

Kaupunkien johtamisessa etsitään uusia ratkaisuja. Lahdessa on vahvistettu poliittista johtamista siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kokopäivätoiminen ja hallituksen varapuheenjohtajat ja kolmen keskeisen lautakunnan puheenjohtajat puolipäivätoimisia. Kokemuksista on vajaan neljän kuukauden aikana vaikea sanoa mitään lopullista, eikä kovin vaikeita asioita ole vielä ollut päätettävänä. Kuitenkin Lahden politiikka on tuntunut aiempaakin yhteistyöhenkisemmältä. Pääsääntöisesti ammattijohtamisen ja poliittisen johtamisen välinen työnjako on toiminut.

Ruotsalaista kunnanneuvosajattelua mukailevan Lahden mallin sovittaminen suomalaiseen kunnallispoliittiseen toimintatapaan on kuitenkin haastavaa. Suomen yksilökeskeinen vaalilaki vahvistaa yksittäisten poliitikkojen merkitystä. Näissä oloissa usean palkallisen poliitikon asetelma oikeastaan korostaa ammattijohdon asemaa kaupungin virallisen tahdon esittäjänä. Poliittisen johtamisen muodoista käydään vaalikauden vaihteessa keskustelua useassakin kaupungissa. Työnjako poliittisen ja ammattijohdon välillä voidaan järjestää hyvin monella tavalla. Olennaista – jo suomalaistenkin kokemusten pohjalta – on nähdä, että iso organisaatio tarvitsee osaavan ammattijohdon riippumatta poliittisen johtamisen muodoista.

Menestyvä ympäristökaupunki

Henkilökohtaisesti ensimmäinen kvartaali kaupunkijohtamista on ollut uskomattoman mielenkiintoista, ja antaa hyvän pohjan seuraavalle. Laman jälkeinen Mikkeli pystyi vahvistamaan koulutus- ja osaamispohjaansa ja kaupungin vetovoiman elementtejä, muun muassa kaupunkikeskustan isoilla ratkaisuilla. Kuntarakenteen muutokset vahvistivat elinvoimaa 2001 ja viimeksi 2013. Juuri nyt maailma on kova Mikkelin kokoisille kaupungeille, mutta paljon vahvuuksia kaupungilla on edelleen. Lahden kehitys perustuu toisaalta suomalaisittain suuren kaupungin urbaaneihin vahvuuksiin, toisaalta myönteiseen linkittymiseen pääkaupunkiseutuun.

Kaupunkikeskusta on ottanut harppauksen torinaluspysäköinnin ja matkakeskuksen siivittämänä, ja tuore päätös eteläisen kehätien toteuttamisesta antaa lisävoimaa kaupunkiympäristön kehittämiselle. Nastolan ja Lahden yhdistyminen vuoden alussa tuo uutta monipuolisuutta ja mahdollisuuksia Lahteen. Uudistuva teollisuus ja sitoutunut elinkeinoelämä ovat ympäristökaupungin erityinen vahvuus. Työllisyystilanne on edelleen kriittinen tekijä, joka vaatii vaikuttavia toimia. Koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen ovat lähiaikojen tehtävistä Lahdessa tärkeimpiä. Suomalaisen korkeakoulutuksen myllerryksessä Lahdessa tarvitaan ratkaisuja, jotka vahvistavat ammattikorkeakoulusta ja yliopistokampuksessa toimivista yliopistoista muodostuvaa kokonaisuutta. Talousalueen tarpeisiin nähden alimitoitettua korkeakouluopetusta tulee lisätä myös määrällisesti.

Kaupunginjohtajan tehtävä on antoisa ja monipuolinen. Työllä on vahva tarkoitus. Työssä voi palvella kaupunkilaisia ja etsiä parhaita mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja kaupungin ja alueen hyväksi. Pöydällä on samaan aikaan konkreettisia tämän ja ensi vuoden asioita ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa koko alueen ja maakunnan kehittämistä. Työssä on mahdollisuus seurata yhteiskunnan kehitystä, alueen yritysten toimintaa, kulttuuria ja erilaisten yhteisöjen elämää. Työtovereihinkin voi olla tyytyväinen, kaupungin henkilökunta on työhönsä sitoutunutta ja innostunutta. Näillä eväillä on hyvä jatkaa, tehdä työtä menestyvän Lahden ja yhä tyytyväisempien lahtelaisten hyväksi.

Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja

 
 

Kommentit