Siirry suoraan sisältöön

26.6.2015 0:00

Erilaista samanlaista

Lahdella on pitkä perinteinen yhteistyö neljän muun pohjoismaisen kaupungin kanssa, Akureyri Islannista, Randers Tanskasta, Västerås Ruotsista ja Ålesund Norjasta. Eilen ja tänään kaupunkien luottamushenkilö- ja virkajohdon edustajat ovat tavanneet Lahdessa.

Kaupungeilla on monipuolista yhteydenpitoa. Ensi viikolla Lahdessa on myös Pohjoismaisten nuorten ystävyyskaupunkiviikko, NOVU, johon osallistuu yhteensä satakunta nuorta. Vuosittain on myös mm. sosiaali- ja terveysalan luottamushenkilöiden tapaaminen. Samoin kaupunkien vammaisneuvostojen edustajat tapaavat aika ajoin. Tapaamiset pidetään eri kaupungeissa vuorovuosina.

Kaupunkien välillä on paljon erilaisia epävirallisia koulujen ja yhdistysten välisiä kontakteja. Esimerkiksi Tiirismaan lukiolaisia kävi Ålesundissa keväällä. Tällä viikolla Kejsergaardens Venner -yhdistys Randersista vieraili Lahdessa. Keväällä Lahden Veteraanikeilaajat kävivät Västeråsissa. Ja paljon muuta, kaikesta en tiedäkään.

Näiden viiden kaupungin välisillä yhteyksillä on takanaan pitkä perinne, mm. Suomen Ruotsista sotien aikana ja niiden jälkeen saama merkittävä apu, jonka järjestämisen yhteydessä Västeråsista muodostui Lahden kummikaupunki, kuten sitä tuolloin kutsuttiin.

Yhteydenpito pohjoismaisten kaupunkien kesken on erityisen hyödyllistä, koska toiminnan, hallinnon ja lainsäädännön lähtökohdissa on niin paljon yhteistä, että toisten toimintamalleista nousevat ajatukset ovat usein myös käytännössä sovellettavissa toiseen maahan.

Kaupunkien edustajien keskusteluissa eilen ja tänään on käsitelty hyvin monenlaisia asioita. Eilisessä varsinaisessa kokouksessa kuultiin kunkin kaupungin ajankohtainen tilannekatsaus. Seuraavassa nostan joitakin esille nousseita näkökulmia.
 Kaupungeilla on erityispiirteensä. Akureirin kaupunki on keskeisesti vastuussa 7 kilometrin mittaisen maantietunnelin rakentamisesta, jota on hidastanut tunneliin tunkeutuva kuuma vesi. Tätä ongelmaa ei liene Lahden eteläisessä kehätiessä. Ålesundissa ratkaistaan keskustan pysäköintiongelmia rakentamalla 1000 auton pysäköintihalli vuoren sisään. Tämäkään ei toimi kaikissa kaupungeissa.

Jokaisessa kaupungissa kannetaan huolta kaupunkilaisten osallistumisesta suunnitteluun ja kehittämiseen. Äänestysaktiivisuus on pääsääntöisesti laskusuunnassa. Kokouksessa esiteltiin Lahden kokemuksia kaupunkilaisten ottamisesta mukaan kaavatyöhön ja muuhun suunnitteluun.

Kaikissa kaupungeissa koetaan ristiriita valtion kunnille asettamien tavoitteiden ja kuntien resurssien välillä. Talouden kireys nousi tällä kertaa esille erityisesti Ålesundin osalta.

Tanskan Randersissa on asetettu hyvin haastavia tavoitteita keskusta-alueen kehittämiselle. Kyse on mm. isoista liikennejärjestelyistä, joilla ohjataan liikennettä kauemmas kaupunkikeskustasta ja avataan yhteys keskustasta kaupungin keskellä olevaan vuonon rantaan. Randers teollisuuden hiipuessa tavoittelee uusia työpaikkoja uusilla toimialoilla ja rakentaa houkuttelevaa asuinympäristöä mm. houkutellakseen lähellä sijaitsevassa suuremmassa Århusissa työssä olevia asumaan Randersiin.

Akureyri, joka on Islannin toiseksi merkittävin kaupunki, on Islannin talousvaikeuksien jälkeen päässyt varsin hyvän kehityksen alkuun. Erityispiirteenä on kaupungin pyrkimys olla arktisen osaamisen keskus. Kaupunki pyrkii hiilineutraalisuuteen eli nollaamaan ilmastokaasupäästönsä. Alueelle tärkeä matkailu etenee hyvin ja erityisesti risteilymatkustajien määrä on kasvanut nopeasti.

Västeråsin kaupungin asialistalla ovat hyvin monet saman tyyppiset asiat kuin Lahdessa. Avainsanoja ovat osallisuus, luovuus, avoimuus ja suvaitsevaisuus. Västerås haluaa olla Ruotsin paras ympäristökunta. Lisäksi Västeråsissa, kuten Ruotsissa yleensäkin, koulujen toiminnan laatu on keskeisiä kehittämiskohteita. Yleisemmin kaupungin toiminnan kehittämisessä ajankohtaisia ovat johtamisjärjestelmät, kaupunginhallituksen toimintatavat, elinkeinotoimen uudelleenorganisointi ja konserniohjaus.

Eri maissa käynnissä olevat rakenteelliset uudistukset koskettavat samoja asioita. Norjassa maan hallitus on asettanut tavoitteen koota nykyiset yli 400 kuntaa noin sadaksi. Samalla pyrkimys on keventää tai jopa poistaa maakuntataso (fylkeskommun). Ruotsissa uusi hallitus aikoo toteuttaa jo aiemmin asetetun tavoitteen siirtyä nykyisestä kahdestakymmenestä maakunnasta (landsting) noin yhdeksään alueeseen, joille kuuluisi edelleen vastuu mm. terveydenhuollosta.

Me lahtelaiset kerroimme käynnissä olevasta Lahden ja Nastolan yhdistymisprosessista, maan hallituksen sote-linjauksesta ja hallitusohjelman tavoitteista purkaa kuntien toimintaa koskevia määräyksiä. Kuntia ohjaavat määräykset ja rajoitukset tuntuvat olevan samalla tavalla epätarkoituksenmukaisia kaikissa pohjoismaissa. Suomen sote-uudistuksen yksi osa, eli sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden irrottaminen peruskunnista, herättää hämmästystä kaikissa muissa maissa.

Kokouksen yhteydessä keskusteltiin myös yhteydenpidon jatkosta. Nuorten tapahtumia, sosiaali- ja terveyssektorin yhteyksiä sekä kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa pidettiin erityisen tärkeänä. Ensi kesänä Västeråsissa on tarkoitus sopia siitä, miten yhteydenpitoa tulisi kehittää ja tehostaa siten, että siitä olisi mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä kaupungeille ja niiden asukkaille.

Muuttuvassa maailmassa pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu. Yhteinen historia ja samanlaiset asenteet ovat pohjana samanlaisille intresseille ja näkemyksille kansainvälisistä asioista yksittäisen ihmisen asemaan. Kuntien keskeinen vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja alueen kehityksestä on myös yhdistävä tekijä. Meillä on paljon opiksi otettavaa muista Pohjoismaista, ja varmaan joiltakin osin muillakin meiltä.

 
Jyrki Myllyvirta
 kaupunginjohtaja

 
 

Kommentit