Siirry suoraan sisältöön

17.6.2016 15:00

Lahti kestää pohjoismaisen vertailun

Lahden ja pohjoismaisten ystävyyskaupunkien johdon tapaamiset vahvistavat pitkään jatkunutta yhteistyötä.

Viiden pohjoismaisen ystävyyskaupungin (Akureyri, Lahti, Randers, Västerås, Ålesund) edustajat kokoontuvat kesäkuun alussa vuosittaiseen tapaamiseensa. Käytäntö on jatkunut lähes keskeytyksettä jo viisikymmenluvulta. Lahden ja Västeråsin suhde alkoi vuonna 1940, kun ruotsalaiset kaupungit avustivat sodassa kärsinyttä Suomea. Sotien jälkeen muodostui viiden maan ja viiden kaupungin yhteistyörengas, jonka teemana on monipuolinen kaupunkien ja kansalaisjärjestöjen yhteydenpito.

Lahden ystävyyskaupungit ovat suhteellisen luonteva joukko, suunnilleen samankokoisia kasvavia kaupunkeja. Erityisen paljon yhteistä on Lahdella ja Västeråsilla: 100 km pääkaupungista, perinteinen teollisuuskaupunki, yritystoiminnalta vapautuneiden järvenrantojen hyödyntäminen asumiseen, kävelykeskustaan panostaminen ja matkakeskuksen rakentaminen. Vanhaa teollisuutta korvaavaa yritystoimintaa etsitään uudesta liiketoiminnasta.

Pohjoismaat kehittyvät samassa tahdissa

Ei voi kerta toisensa jälkeen olla hämmästymättä samojen asioiden samanaikaista esilläoloa eri pohjoismaissa. Ruotsissa on käynnissä aluehallinnon uudistaminen. Maassa on 20 pääosin terveydenhuollosta vastaavaa maakäräjäaluetta, ja tarkoitus on koota ne kuudeksi alueeksi, joihin tulee mukaan joitakin nykyisiä valtion aluehallinnon palveluita. Nyt on konkreettinen pyrkimys muutokseen, sillä Ruotsin kokoisessa maassa 20 aluetta on jo pitkään nähty liian suureksi.

Norjassa työstetään vapaaehtoista kuntareformia. Ystävyyskaupunkimme Ålesund on tehnyt yhdistymisselvityksiä suhteellisen laajalla alueella, mutta näyttää siltä, että tuloksena voisi olla kahden kunnan yhdistyminen.

Kuntien taloudelliset tilanteet vaihtelevat. Ruotsissa ei ole ollut kuntatalouden kriisiä. Norjassa on kireämpää, ja Ålesund on jopa kriisikuntalistalla, jolloin isommat taloudelliset ratkaisut pitää alistaa maaherran päätettäväksi. Tanskassa valtio edellyttää kunnilta hyvin voimakkaita tehostamistoimia, Suomen tapaan. Islannissa viime vuosikymmenen lopun romahduksen jälkeen elpynyt talous tukee myös kuntataloutta.

Kaikissa kaupungeissa toimintojen uudistaminen, digitalisaation hyödyntäminen ja uudet toimintatavat ovat yhtäläisesti asialistalla.

Kaupungit pyrkivät toiminnassaan sosiaaliseen kestävyyteen

Ystävyyskaupunkien johdon tapaamisessa erityisenä teemana oli sosiaalinen kestävyys ja kaupunkien mahdollisuudet vaikuttaa siihen. Lahden kaupungin strategian tapaan tässä korostuvat vuorovaikutus, osallisuus, varhainen puuttuminen ja kohdennetut toimet. Meillä oli tilaisuus tutustua Västeråsin kunnan kuntouttavaan työtoimintaan. Ruotsalaisten pitkäjänteisyyttä ja käytettävissä olevia resursseja voi kadehtia. Kävimme maa- tai oikeammin puutarhatilalla, jossa tarjottiin kuntouttavaa työtoimintaa hyvin erilaisille ryhmille. Huomiota kiinnitti panostus kuntoutettavien osallistamiseen ja onnistumisen mahdollisuuksien luomiseen.

Kaupunkien mahdollisuudet sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseen nostivat esille Suomen käynnissä olevan sote-uudistuksen poikkeuksellisuuden. Pohjoismaisestakin näkökulmasta on vaikea kuvitella mielekkäitä työllistäviä, kuntouttavia, syrjäytymistä ehkäiseviä tai maahanmuuttajia integroivia toimintatapoja silloin, kun sosiaalityö on irrotettu kunnan toiminnasta, niin kuin Suomen sote-uudistuksen on tarkoitus tehdä. Muissa pohjoismaissa terveydenhuolto on laajemmilla alueilla, mutta sosiaalityö ja vanhustenhuolto kunnilla. Pienet täsmennykset työnjakoon ovat vain korostaneet kuntien roolia sosiaalipalveluissa.

Suomea ja Lahtea ei tarvitse mitenkään hävetä lahden toisella puolen. Ehkä tarpeeton vanhasta kiinnipitäminen ja politiikan pirstoutuminen uhkaa kuitenkin johtaa uudistuksissa työläisiin ja keinotekoisiin kompromisseihin. Ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta voisimme ehkä ottaa oppia.

Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja

 
 

Kommentit