Siirry suoraan sisältöön

30.6.2016 11:10

Maakunta ja yhtymä tulollaan

Maanantaina Lahden kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän muodostamisen. Eilen maan hallitus julkisti maakuntia sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat lakiluonnoksensa.

Hyvinvointikuntayhtymä aloittaa täysimittaisen toimintansa ensi vuoden alussa. Lakiluonnosten mukainen maakuntapohjainen sote aloittaa vuoden 2019 alussa. Asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Kummankin lähtökohtana on uudenlainen, asukkaan lähtökohdasta toteutettu palvelu, joka on mm. irrallaan kuntarajoista. Laajempi asukaslähtöinen tarkastelukulma antaa mahdollisuudet vaikuttavampiin, tasa-arvoisempiin palveluihin, integraatioon ja ehjiin hoitoketjuihin. Samalla tavoitellaan palvelujen laatua ja monipuolisuutta sekä kansalaisen valinnanvapautta. Tavoitteet eivät ole helpot, Suomen sote-palvelut ovat jo nyt varsin hyvät ja edulliset; parantaminen ei ole yksinkertaista.

Kuitenkin uudistusta tarvitaan, jotta turvataan resurssien riittävyys. Tuloksia voidaan saavuttaa vain, kun pystytään uudistamaan toimintatapoja ja irtautumaan vanhoista organisaatioista ja toimintamalleista. Avainsanoja ovat kansalais- ja asiakasnäkökulman lisäksi ehkäisevä toiminta ja peruspalveluiden ensisijaisuus toimintatavoissa, resursoinnissa ja johtamisessa. Lahden hyvät tulokset ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen tulee hyödyntää ja saada laajempaankin käyttöön.

Hyvinvointikuntayhtymä on valmistautumista maakuntasoteen

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä on tarkoitus edesauttaa uusien käytäntöjen käyttöönottoa ja luoda edellytykset joustavaan siirtymiseen uuteen maakuntapohjaiseen soteen vuonna 2019. Tämä siirtymäaika voidaan tehdä kuntien ohjauksessa, kun uutta maakuntasotea rakennetaan valtion tiukassa valvonnassa.

Eilen julkistetut lakiluonnokset antavat pohjan hyvinvointikuntayhtymän toimintalinjoille. Lakiluonnosten mukainen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen on luontevaa myös yhtymävaiheessa, yhtymähallinnosta tulee selkeästi järjestäjä. Hyvinvointikuntayhtymässä valtaosa kuntien sote-työntekijöistä siirtyy yhden työnantajan palvelukseen jo ensi vuoden alusta, ennakoiden valtakunnallista muutosta 2019. Tällä tavoin voimme muodostaa nykyisistä kunnallisista palveluista sellaisen tuottajaorganisaation, joka voi onnistuneesti ja kilpailukykyisesti toimia myös uuden maakuntasoten aikaan, uudenlaisessa kilpailu- ja valinnanvapaustilanteessa. Samoin on syytä tarttua lakiluonnosten mukaiseen varsinaisten sote-palveluiden ja tukipalveluiden erottamiseen. Soten ja muun kuntatoiminnan tukipalveluita ei tulisi pirstoa.

Hyvinvointikuntayhtymä hyväksyttiin Lahden valtuustossa suhteellisen tiukan äänestyksen jälkeen, ja äänestyksiä on ollut muissakin kunnissa. Yhtymän onnistunut toteuttaminen edellyttää määrätietoista yksituumaisuutta ja selkeää ammattimaista johtamista. Täytyy toivoa, että myös vastaan äänestäneet ovat täysipainoisesti mukana toteuttamassa tehtyjä päätöksiä. Muutosten aikataulu ei kestä turhia viivytyksiä.

Maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen lakiluonnokset 

Lakiluonnosten noin 600 sivun materiaaliin ei ole vielä voinut perehtyä, monet asiat ovat vielä auki ja joiltakin osin asiat voivat vielä muuttuakin ennen kuin lait on eduskunnassa valmiiksi käsitelty. Jotakin lakipaketista voi kuitenkin jo nyt kommentoida.

Lakiluonnokset vastaavat hyvin pitkälle niitä linjauksia, jotka maan hallitus julkisti huhtikuun alussa. Sote-palveluiden valinnanvapaus ja eri tuottajien, myös pienten, yhdenvertaisuudelle on luotu hyvä pohja, vaikka valinnanvapauden osalta kokonaiset lakiluonnokset vielä puuttuvatkin.  Tärkeää on, että uusi kokonaisuus saadaan toimimaan heti uuden soten alussa, vuonna 2019. Kokeiluihin ei muutosvaiheessa tulisi ryhtyä. Sen sijaan on aikalailla varmaa, että monia asioita tullaan kokemusten mukaan täsmentämään ensi vuosikymmenellä.

Tulevien maakuntien ja kuntien välinen työnjako vaatii vielä arviointia. Lakiluonnosten mukaan uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi vastuu pelastustoimesta sekä pitkälti vastuu ELY:jen ja maakuntien liittojen nykyisitä tehtävistä. Tässä yhteydessä pitää vielä täsmentää kuntien ja maakuntien välistä työnjakoa mm. syrjäytymisen ehkäisyssä, työttömyyden torjunnassa tai maahanmuutto- ja kotoutusasioissa. Iso osa näistä toiminnoista liittyy kuntien vastuuseen alueen elinvoimasta ja työllisyydestä, ihmisten hyvinvoinnista, asuntopolitiikasta, kouluista tai nuorisotyöstä. Tällä saralla pitäisi päästä eroon hankalista raja-aidoista eikä syventää niitä.

Kunnat ja Päijät-Häme uudessa maakunta-Suomessa

Maakunta- ja sote-uudistus 2019 määrittävät uudelleen kuntien tehtävät ja niiden talouden. Taloutta koskevat säännökset tähtäävät siihen, että kuntakohtaiset vaikutukset jäisivät suhteellisen pieniksi. Lahden kaupungin tilanne ei muuttuisi vuonna 2019, mutta seuraavina vuosina päädyttäisiin asteittain noin ½ tuloveroprosentin suuruiseen talouspaineeseen. Valtionosuuspykälät on kirjoitettu minimoimaan kuntakohtaisia muutoksia, mutta ne eivät ole toimiva kokonaisuus. Eli uuden valtionosuusjärjestelmän laatiminen pitää aloittaa heti. Lakiluonnokset asettavat tiukan menokaton uusille maakunnille ja verokaton kunnille. Näin pyritään varmistamaan, että uudistuksen valtakunnalliset säästötavoitteet toteutuvat ja verotuksen kiristyminen vältetään.

Kuntien talouden kannalta muutoksen merkittävin osa ovat sote-kiinteistöihin liittyvät omistus- ja vuokrajärjestelyt. Ne vaativat jatkossa erityistä huomiota.

Tulevat maakunnat tulevat tekemään keskenään monentasoista yhteistyötä. Erityisen tärkeäksi muodostuvat viisi suurta yhteistoiminta-aluetta, jotka voivat liittyä mm. elinkeinopolitiikan, liikenneratkaisujen, koulutuksen, maankäytön, pelastustoimen ja osin sote-palveluidenkin ohjaukseen. Yhteistoiminta-alue suuntaa myös erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Päijät-Hämeellä on hyvin vahvat perusteet olla osa Etelä-Suomen aluetta, johon kuuluvat Uudenmaan lisäksi myös Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Periaatteellinen muutos, entä käytäntö?

Sekä tuleva maakuntahallinto että hyvinvointikuntayhtymä ovat isoja organisatorisia muutoksia, ja maakuntahallinto myös iso periaatteellinen muutos Suomen kansanvallassa ja hallinnossa. Kansalaiset pääsevät äänestämään maakuntavaaleissa tammikuussa 2018, ja huhtikuussa 2017 valittavilla kunnanvaltuustoilla on vähemmän päätettävää vaalikautensa loppupuolella.

Iso avoin, vasta vähitellen selkiytyvä kysymys lienee suurempien kaupunkien asema uudessa maakuntahallinnon Suomessa. Pääosa talouden kasvusta Suomessa ja muualla perustuu kaupunkeihin ja kaupunkimaisissa olosuhteissa kehittyvään liiketoimintaan. Tarjoaako tuleva hallintomalli kunnolliset edellytykset keskuskaupunkien, kaupunkiympäristön ja kaupunkikulttuurin kehitykselle maan eri osissa? Mikäli ei, keskittyminen pääkaupunkiseudulle kiihtyy entisestään ja muut maakunnat hiipuvat.

Kansalaisten palveluiden kannalta ei ole tulossa äkillisiä eikä dramaattisia muutoksia. Tavoitteena on, että uudet järjestelyt auttavat kehittämään entistä parempia ja vaikuttavampia palveluita. Monelta osin hallintomuutokset vain antavat paremmat edellytykset niille uudistuspyrkimyksille, joita muutenkin on viety eteenpäin. Suurimmat heti näkyvät muutokset kansalaisen kannalta ovat ehkä sote-palveluiden valinnanvapaus ja kuntien roolin supistuminen.

Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja

 

Uudistusten talousvaikutuksia Lahden kaupungille kuvaava virke on korjattu täsmentyneiden tietojen mukaiseksi 30.6.2016 klo 16.02.

 
 

Kommentit