7.1.2015 15:00

Uuden soten rahoitus

Eduskunnan käsittelyssä oleva esitys uudeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaiksi sisältää myös uuden järjestelmän rahoittamisen perusteet. Esityksen mukaan viidessä sote-alueessa kulut katettaisiin perimällä kulut omistajakunnilta maksulla, joka perustuu asukaslukuun ja palveluiden tarvetta kuvaaviin painotuksiin.

Julkaistut vuosien 2011–2013 toteutuneisiin kustannuksiin perustuvat laskelmat kustannusten kohdistumisesta kunnittain johtavat täysin kohtuuttomiin tuloksiin. Poliittiset tahot puolueista riippumatta ovat ilmaisseet, että näinhän se ei voi mennä. Selkeitä esityksiä muutoksiksi ei kuitenkaan ole tehty.

Julkaistut esimerkkilaskelmat ovat monien kuntien osalta niin järkyttäviä, että rahoituksen kohdentumiseen on välttämätöntä saada muutos. Sote-uudistuksen tarkoitus on turvata kansalaisille vaikuttavat, tasavertaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Samalla vastuu kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista säilyy kunnilla, jotka maksavat kustannukset siinä suhteessa kuin kuntien asukkailla on sote-palveluiden tarvetta.

Jos rahoituspainotukset (”painotettu kapitaatio”) pidetään nykyisen lakiesityksen mukaisena, jokaisen uuden sote-alueen ensimmäinen, välttämätön ja pikainen tehtävä on järjestää palvelut niin, että kustannukset laskevat normitasolle siellä, missä ne ovat rahoituspainotusten pohjana olevaa tarvearviota korkeammat. Tämä muutos poistaisi suuren osan julkaistujen laskelmien kohtuuttomuudesta. Sote-alueella ei varmaankaan olisi edes oikeutta jättää tällaista kansalaisten tasavertaisten palvelujen turvaamisen edellyttämää tasoitusta tekemättä.

Jos joidenkin kuntien tai alueiden osalta palveluiden tuottaminen ei ole mahdollista määritellyn tarvepohjaisen rahoituksen puitteissa, on ilmeistä, että painotuskertoimet eivät oikealla tavalla kuvasta palveluiden tarvetta. Kun painotetun kapitaatiorahoituksen tarkoitus on kohdistaa kustannukset alueen palveluiden tarpeen pohjalta, ei ole perustetta siihen, että jollakin alueella aiheutuvat kustannukset jatkuvasti eroaisivat merkittävästi kapitaatiorahoituksen maksuosuuksista. Tällöin painotuskertoimia pitää muuttaa vastaamaan sitä palvelutarvetta, joka ilmenee kustannustasossa. Muutoin ollaan luomassa laillisesti arveluttavaa varainsiirtoa kuntien välille.

Tilanne voi vielä muuttua yllättävälläkin tavalla, kun sote-palveluiden monikanavaisen rahoituksen purkamista selvittävä työryhmä saa työnsä valmiiksi ensi kuussa. Onnistuessaan työryhmän esitys voisi muuttaa rahoituksen toimintamallin niin, että edellä kuvaamani huoli poistuisi tai muuttuisi toisenlaiseksi. Toisaalta nykyisen sekavan rahoituksen jatkaminen on niin monen tahon intressissä, että sen purkaminen voi osoittautua mahdottomaksi.

Lahden kannalta rahoituskokonaisuuden uudelleenarviointi on joka tapauksessa täysin välttämätöntä. Vuosiin 2011 – 2013 perustuvien laskelmien mukaan Lahti menettäisi sote-uudistuksessa lähes yhtä paljon asukasta kohti kuin esimerkiksi Helsinki tai Tampere voittaisivat. Tilanteen kohtuullistaminen edellyttää joko kustannusten merkittävää kohtuullistamista ylisuurten kustannusten alueilla tai rahoituskriteerien radikaalia uudelleenarviointia.

 

Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja

 
 

Kommentit