Aloitin opiskelut Lahdessa Muotoiluinstituutissa syksyllä 2014. Uudet asiat ja uusi kaupunki odottivat. Mielikuvani Lahdesta oli pieni kiva kesäkaupunki tunnin päässä Helsingistä ja kavereista. Myös tietämykseni teollisesta muotoilusta oli vielä hatara. Vajaassa neljässä vuodessa molemmista on avautunut uusia puolia. Molemmat ovat yllättäneet positiivisesti.
Niemen alue on kovaa vauhtia kehittyvä perinteinen teollisuusalue Vesijärven rannalla. Syksyllä 2018 noin 5000 Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaa aloittaa opinnot uudella NiemiCampuksella. Teollisen muotoilun opinnäytetyössäni käsittelen tulevaa kampusaluetta opiskelija-asumisen näkökulmasta, tavoitteena tuoda opiskelijoiden ääni ja toiveet näkyviksi.
Niemen alue rakentuu 5000 opiskelijan kampusalueeksi. Kuva on otettu tulevan Kampuspuiston ja asuinalueen kohdalta. Puiden takana näkyy uuden NiemiCampuksen työmaa.
Mistä kaikki sai alkunsa
Teollinen muotoilu on perinteisesti ollut teollisesti valmistettavien tuotteiden muotoilua ja asumisen suunnittelu arkkitehtien työtä. Hyppäsinkö siis arkkitehdin kenkiin? En. Muotoilu on löytänyt paikkansa yhä laajemmin palveluiden, prosessien ja jopa kaupunkien suunnittelussa.
Ajatus opinnäytetyöhön lähti liikkeelle ollessani projektiassistenttina Kaupunki nuorten palveluna -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kaupunkia ja kaupungin palveluja vastaamaan nuorten, 16–29-vuotiaiden, kaupunkilaisten tarpeita. Kohtaamisissa nuorten kanssa nousi huolestuttavasti esille nuorten kokema yksinäisyys. Kiinnitin huomiota, miten asuminen ja oma koti vaikuttavat yksinäisyyden kokemusten syntymiseen. Päätin ottaa aiheen tarkasteluun opinnäytetyössäni.
Lähdin liikkeelle soittamalla Lahden kaupungille. Aiheesta kiinnostuttiin heti, ja näin päädyin suunnittelemaan sosiaalista yksinäisyyttä vähentävää opiskelija-asumista Niemen kampusalueelle.
Eli mitä se muotoilija tekee?
Muotoilija tarkastelee kaupunkia kokonaisuutena. Tavoitteena on yhdistää kaupunkilaisten arjen kokemukset, rakennettu ympäristö ja palvelut. Ihannetilanteessa kaupunkimuotoilija pääsee vaikuttamaan koko kaupunkiorganisaation toimintaan, läpileikkaavasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämän vuoksi käsittelinkin opinnäytetyössäni suunniteltavaa aluetta kokonaisuutena ja eri näkökulmista: osana kaupunkia, opiskelijoiden asuinympäristöä ja sosiaalista elämää.
Käytännössä muotoilutyö oli kohderyhmän kohtaamista, todellisten tarpeiden ja toiveiden löytämistä, osallistamista ja kehitysideoiden konseptointia. Roolini oli olla myös ikään kuin viestinvälittäjänä opiskelijoiden ja kaupungin suunnittelijoiden välillä, yhdistää eri tahojen tarpeet ja toiveet konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi, konsepteiksi.
Yksi tärkeä havainto on opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Korkeakouluopiskelijat saattavat olla eri ikäisiä, eri taustoista ja vaatia eri tasoista asumista. Näitä erilaisia tarpeita havainnollistin työssäni fiktiivisten, mutta tosielämään perustuvien käyttäjäpersoonien kautta. Persoonia syntyi neljä: Helsingistä Lahdessa koulua käyvä Maija, vähään tyytyvä Timo, koiran kanssa asuva ja rauhaa rakastava Riina, sekä vaihto-oppilas Vivian.
Kun ymmärretään, kenelle tehdään ja mitä tehdään, on mahdollista löytää ne oikeat ja merkitykselliset ratkaisut.
Fiktiiviset, mutta tosielämään perustuvat käyttäjäpersoonat: Maija, Riina, Timo ja Vivian.
”Asuminen on yhteisöllisempää ja asioita tehdään enemmän yhdessä”
Pohdin myös erilaisia asumisen tulevaisuuden näkymiä ja trendejä, joista erityisesti yhteisölliset asumismuodot nousevat tärkeäksi teemaksi. Opiskelijoiden keskuudessa asumisen yhteisöllisyys herättää ristiriitaisia tunteita – ehkä juurikin soluasumiseen liitettyjen negatiivisten kokemusten myötä. Asuinympäristöltä kuitenkin toivotaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, mutta myös riittävästi omaa tilaa ja rauhaa. Yhteisöllisyyden tulisikin olla spontaania, ei järjestettyä tai pakotettua ja tilojen tukea kohtaamisten syntymistä.
Lopputuloksena syntyi konseptikokonaisuus, jonka kuusi konseptiehdotusta on rakennettu suunnittelun tavoitteiden ja kohderyhmän tarpeiden ympärille. Konseptit kulkevat julkisesta kaupunkiympäristöstä asumisen yhteisten tilojen kautta yksityiseen kotiin. Tällä tavoittelin asumisen kokonaisvaltaisuutta: asumisen kokemus ei rajaudu vain oman kodin seinien sisäpuolelle.
Lopputulos ottaa kantaa niin asuntoa ympäröivään kaupunkiympäristöön, kuin opiskelijan yksityiseen tilaan. Tavoitteena on luoda yksinäisyyttä ehkäisevä asuinympäristö.
Yhteistyö kannattaa!
Yhteyshenkilönä ja opinnäytetyöni ohjaajana Lahden kaupungin puolelta oli Kaupunkiympäristön palvelualueen vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari. Lisäksi mukana olivat tiiviisti Niemen alueen kehityshankkeen projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen, kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio sekä asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila. Yhteistyö sujui mutkattomasti ja sain mieletöntä kannustusta koko projektin ajan. Kiitos siitä!
Haluankin kannustaa kaikkia yhteistyöhön ennakkoluulottomasti, yli ammattirajojen! Tuleville opinnäytetyöntekijöille suosittelen lämpimästi olemaan yhteydessä Lahden kaupunkiin. Kaupunki kehittyy jatkuvasti ja monialainen osaaminen sekä uudet näkökulmat otetaan varmasti lämpimästi vastaan kaupunkiorganisaatiossa.
Mitä muotoiluopintoihin ja Lahteen tulee, uskon että molemmat tulevat yllättämään vielä jatkossakin.
Tutustu lopputulokseen tarkemmin
Opinnäytetyö Koti Niemessä: Avauksia Niemen alueen kehittämiseksi opiskelija-asumisen näkökulmasta on kirjoitettu kansankielellä, ”design-jargonia” välttäen. Mitä pidät? Kommentoi!
Koti Niemessä -opinnäyte
Tietoa Niemen alueen kaavahankkeesta
Muotoilutarinoita Helsingistä
Emmi Putkonen
Kirjoittaja sai teollisen muotoilijan paperit toukokuussa, siirtyi ansaitulle kesälomalle ja jätti kaihoisasti Lahden taakseen. Saa nähdä, jos tie vielä toisi takaisin!
Tulevaisuuden Lahti -blogissa vaihtuvat kirjoittavat avaavat näkökulmia kaupunkiin ja sen suunnitteluun.
