Siirry suoraan sisältöön

17.8.2018 10:05

Kaupunkitulvien lyhyt oppimäärä

Elokuun alussa raikkaat sateet toivat lahtelaisille helpotusta pitkään jatkuneeseen kuumuuteen. Vettä tuli jopa niin reilusti, että vilvoittelemaan olisi halutessaan päässyt kaduille kertyneiden tulvavesien joukkoon. Lahden kaupunkitulvista otsikoitiinkin valtakunnan medioissa asti. Mistä tulva johtui ja miten niiden haittoja ehkäistään?
Yulvavesiä Saimaankadulla elokuun ensimmäisenä päivänä 2018. Kuva Juha Alaluukas.

Kun rakennetuilla alueilla sataa, vesi ei yleensä pääse imeytymään maahan ja lähtee liikkeelle jalkakäytäviltä, katoilta ja muilta umpipinnoilta. Tällöin puhutaan hulevesistä. Kun vettä tulee taivaalta lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon, se ei kaikki mahdu kerralla viemäreihin. 

Tästä oli pohjimmiltaan kyse myös Lahden elokuun alun tulvissa. Vettä keskustaan tuli silloin arviolta kaikkiaan noin 30 millimetriä, josta 20 mm vain parissakymmenessä minuutissa. Niin rankkoja sateita tulee tilastojen perusteella kerran noin 20 vuodessa.

Miksei viemäreistä sitten ole tehty niin isoja, että myös harvinaisemmat isot sateet saisi johdettua niitä pitkin pois? Teoriassa viemäreiden kokoa voitaisiin kyllä kasvattaa, mutta ei kuitenkaan loputtomasti: maan alta loppuisi yksinkertaisesti tila. Joku varasuunnitelma silloinkin tarvittaisiin, koska lopulta tulee aina se sade, joka ei mahdu isoihinkaan viemäreihin. Varasuunnitelma on nytkin olemassa, nimittäin tulvareitit.

Käytännössä isojen rankkasateiden pois johtamiseen varataan tulvareittejä, joita pitkin hulevedet virtaavat hallitusti pois kaupunkialueelta, kun viemärit ovat täynnä. Kadut ovat usein luonnollisia tulvareittejä. Veden nouseminen niille ei siis sinällään ole merkki siitä, että suunnittelussa olisi tehty virheitä tai kunnossapito laiminlyöty.

Lahdessakin elokuun alun tulvaveden pinta lähti sateen jälkeen nopeasti laskemaan, joten viemärit kyllä vetivät sen, mitä ne oli suunniteltukin vetämään. Se vain ei tämän sateen kohdalla riittänyt. Tulvareittejä pitkin kulkeva vesi ei tietenkään saisi päätyä rakennusten kellareihin tai aiheuttaa muuta vahinkoa, ja tulvien jälkeen ilmi tulleita puutteita pyritään korjaamaan.

Mitä muita haittoja hulevesistä on?

Kaupunkitulvat ovat kiistatta hulevesihaitoista näkyvimpiä. Ympäristön kannalta lähivesistöihin päätyvät käsittelemättömät hulevedet ovat kuitenkin myös vakava ongelma. Matkallaan katuja, parkkipaikkoja, jalkakäytäviä ja lopulta viemäreitä pitkin hulevesi poimii mukaansa kaikki niille kertyneet epäpuhtaudet, jotka päätyvät suoraan lähivesistöjämme kuormittamaan.

Tutkimusten mukaan tiiviin kaupunkikeskustan hulevedet ovat rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden lähteenä samalla tasolla tehoviljeltyjen peltojen kanssa. Hulevedet sisältävät myös paljon etupäässä liikenteestä lähtöisin olevia raskasmetalleja. Lähivesistöjen kuormittamisen lisäksi myös kaupunkialueen pohjaveden pinnat laskevat, kun sadevesi ei pääse imeytymään umpipintojen läpi.

Haitta-aineiden päätymistä vesistöihin voidaan ehkäistä käsittelemällä hulevedet mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa viivyttämällä, maahan imeyttämällä ja hyötykäyttämällä esimerkiksi kasteluvetenä. Kosteikot, viherkaistat ja -painanteet ovat esimerkkejä niin sanotusta vihreästä infrasta, joka täydentää perinteistä viemäröintiä varsinkin usein toistuvien pienten sateiden hallinnassa. Samalla lievennetään myös tulvahaittoja, edistetään pohjaveden muodostumista ja luodaan viihtyisää kaupunkiympäristöä.

Kivipuron hulevesiallas Karistossa

Karistossa sijaitseva Kivipuron kosteikko on esimerkki hulevesien hallintaan tarkoitetusta luonnonmukaisesta järjestelmästä. Kuva Lassi Häkkinen.

Mitä tulevaisuudessa?

Uusia alueita suunniteltaessa ja olemassa olevia remontoidessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, että hulevesien paikalliselle käsittelylle varataan riittävästi tilaa. Myös uusien viemäreiden ja muiden rakenteiden mitoituksessa otetaan huomioon tulevat haasteet. Ranta-Kartanon alue tulee toimimaan hulevesien hallinnan lippulaivana. Lahden kaupunki tekee myös aktiivisesti yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa uusien luonnonmukaisten hulevesien puhdistusmenetelmien kehittämisessä. Tuorein esimerkki löytyy Länsi-Hennalasta, jonne on entiselle kasarmin harjoituskenttäalueelle rakennettu kokeellinen hulevesien suodatuskenttä.

Tulevina vuosina hulevesien hallinnan tehostaminen on erityisen tärkeää, koska sademäärien odotetaan kasvavan ja ääri-ilmiöiden kuten pitkien kuivien jaksojen ja rankkasateiden yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä. Muutosten tarkan laajuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta suunnasta ei näyttäisi olevan epäselvyyttä. Esimakuakin on jo saatu.

Lisätietoa hulevesistä Lahdessa

Hule S&C - hanke

Ranta-Kartanon hulevedet

projektipäällikkö Juhani Järveläinen
Juhani Järveläinen

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä rakennus- ja ympäristövalvonnan vastuualueella. Hänen tapansa pysähtyä sadesäällä kuvaamaan tai muuten vaan ihastelemaan veden liikkeitä kaupungissa ei valitettavasti aina saa osakseen läheisten täyttä ymmärrystä.

Tulevaisuuden Lahti -blogissa vaihtuvat kirjoittavat avaavat näkökulmia kaupunkiin ja sen suunnitteluun.

 
 

Kommentit