Siirry suoraan sisältöön

3.6.2019 14:00

Koulukiertueella opetettiin kestävän liikkumisen taitoja

Miten opettaa joukkoliikenteen käyttöä ja vielä kiinnostavasti? Pienestä ideasta ja muiden kaupunkien innoittavista esimerkeistä kasvoi Lahdessa kokonainen kolmen koulun kiertue. Kiertueen rakentanut Emma Marjamäki kertoo, mitä kouluilla oikein tapahtui.
Kaupunkisuunnittelupelin pelaamista pöydän ääressä.

Kehitimme aluksi oppitunnin, jonka aikana oppilaat tutustuvat bussimatkustamisen etikettiin roolileikin avulla.Itsenäinen bussin käyttö -oppitunnin ympärille rakensimme lopulta kokonaisen koulukiertuekonseptin. Työ eteni syksyn ideariihestä kevään kolmen päivän Lahti liikkeessä -kiertueeksi, jonka aikana vierailimme Tiirismaan, Ahtialan ja Kärpäsen kouluilla. Mukaan haki alun perin 12 koulua. 

Mistä bussinkäyttöön liittyvät tavat ja säännöt opitaan? 

Joukkoliikenneoppitunnilla opetettiin bussinkäyttötaitoa yhteensä kahdelletoista ryhmälle, jotka vaihtelivat eskareista ysiluokkalaisiin. Aluksi kaikki tarvittava tieto tarjottiin diaesityksen muodossa luokassa. Sitten siirryttiin kokemaan vastaopitut asiat käytännössä koulun pihaan pysäköidyn bussin kuvitteellisina asiakkaina.  

Erilaisten maksutapojen testaaminen antoi oppilaille mahdollisuuden harjoitella bussiin nousemista ja laitteiden käyttöä turvallisessa ympäristössä. Toiminta maksutilanteessa olikin monelle lapselle uutta, ja esimerkiksi matkakortin leimaamiseen lukijalaitteessa sekä mobiililipulla maksamiseen tarvittiin apua kuljettajana toimineelta joukkoliikennesuunnittelijalta. 

Joukkoliikennesuunnittelijoille selvisi kiertueella, mitkä bussimatkustamiseen liittyvät käytännöt ovat tuttuja ja mitkä yleisesti vieraampia. Lapset hallitsivat hyvin esimerkiksi lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa matkustamisen käytännöt. Vieraampia asioita olivat näkövammaisen ja opaskoiran paikka bussissa sekä suositus matalan osan paikkojen säästämisestä vanhuksille ja liikuntaesteisille. Myös suurten matkatavaroiden, kuten polkupyörän, kanssa matkustamisessa oli epäselvyyksiä.  

Oppilaat palautekortit kädessä bussin vierellä.

Bussioppitunnista kerättiin palautetta palautekorteilla oppilailta ja opettajilta. Oranssin puolen hymynaama tarkoittaa ”oli kivaa” ja harmaan puolen tyytymätön naama ”oli tylsää”. Molempia värejä nähtiin, mutta palaute oli selkeästi positiivista. Kuva: Lotta Palomäki

Kaupunkisuunnitteluun nuorten näkökulmia 

Kiertueeseen haluttiin sisällyttää myös mahdollisuuksia tavata kaupunkisuunnittelijoita ja osallistua suunnitteluun eri tavoin. Edellisenä syksynä kerättyjä koulumatkaliikkumiskyselyn tuloksia täydennettiin kiertueelle räätälöidyllä karttakyselyllä, jonka kautta oppilaat antoivat palautetta lähialueen liikenteestä kuten vaaranpaikoista. 

Eri-ikäiset koululaiset tarttuivat innostuneesti karttatehtävään, ja kyselyyn vastaaminen sujui heiltä hyvin. Kaikkiaan kolmen koulun kiertueen aikana kertyi noin 1200 paikannusta, jotka ovat tallessa Maptionnaire-palvelussa.  

Valtaosa paikannuksista on tarkkoja ja mietittyjä, vaikka joukkoon mahtuu muutamia kieliposkessa tehtyjä vastauksia. Aineistoa voi käyttää hyvin suunnittelutyössä, koska se syventää ymmärrystä koululaisten kokemuksista. Kyselyyn vastaamisesta syntyi myös kiinnostavia keskusteluja lähiympäristöstä ja kartoista joidenkin ryhmien kanssa.  

Nuoret suunnittelivat Lahden keskustaa 

Kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden ja ympäristökasvattajien kesken suunniteltiin myös toiminnallinen kaupunkisuunnitteluoppitunti, jota kaavoitusarkkitehti ja ympäristökasvattaja ohjasivat kiertueen aikana yhdelletoista luokalle. Oppitunnin sisältönä oli suunnitella itselle mieluisaa Lahden kaupungin keskustaa laminoidulle karttapohjalle, mutta myös kertoa kaupunkisuunnitteluun liittyviä perussääntöjä ja lainalaisuuksia sekä opettaa, että vuorovaikutus ja keskustelu ovat kaiken A ja O suunnittelutyössä.  

Osa oppilaista pohti syvällisesti, missä paikoissa tietynlaista liikkumista on eniten ja millaiset muutokset olisivat tarvittavia keskustan kestävässä kehityksessä. Etenkin keskusta-alueen ja Paavolan tulevan kampusalueen välille toivottiin bussi- ja pyöräreittejä. Torin ympäristöön toivottiin kukkaistutuksia, puita, vesielementtejä sekä oleskelu- ja istuskelupaikkoja.  

Oppilaiden suunnitelmat arvioitiin yhdessä ja valokuvattiin. Valokuvien pohjalta suunnitelmista koottiin yhteenveto ja nuorten toiveita ja ideoita viedään kaupunkisuunnittelijoiden hyödynnettäväksi.

Mitä kestävä liikkuminen tarkoittaa? 

CitiCAP-hankkeessa mukana olevat LUT-yliopiston asiantuntijat ohjasivat Liikkuminen nyt ja tulevaisuudessa -oppitunnin, jossa pureuduttiin kestävään liikenteeseen, esiteltiin liikkumisen tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja, laskettiin oppilaiden koulumatkojen pituuksia yhteen ja tarkasteltiin eri kulkumuodoilla tuotettuja hiilidioksidipäästöjä. Yhdessä myös ihmeteltiin, miten pitkän matkan oppilaat kulkevat koulumatkoja vuoden aikana.  

Erityisen mielenkiintoisia oppilaiden mielestä olivat tulevaisuuden liikkumisen mahdollisuudet ja tehtävä luokan koulumatkoista. Lisäksi ilmastonmuutos herätti paljon ajatuksia oppilaissa. Osalla luokista oli ollut hiljattain teemana ilmastonmuutos, mikä edesauttoi aiheen rakentamista ja ymmärtämistä.  

Keskustelua luokassa.

Oppilaat osallistuivat keskusteluun tulevaisuuden liikkumisen mahdollisuuksista Ahtialan koulun kiertuepäivässä. Kuva: Lassi Häkkinen 

Aulatoimipisteellä kiertuepäivän teema näkyväksi kaikille 

Kestävän liikkumisen teeman haluttiin näkyvän kiertuepäivän ajan ihan jokaiselle koulun oppilaalle ja opettajalle. Aulatoimipisteelle suunniteltiin koko koulun osallistava Millä tulit tänään kouluun? -kysely. Siihen vastattiin pudottamalla villahelmi lasipurkkiin, jonka kyljessä oli kuva liikkumismuodosta, jota itse kiertuepäivänä toteutti.  

Kyselyn lisäksi esillä oli edellisenä syksynä kaikissa Lahden kouluissa toteutetun koulumatkaliikkumiskyselyn tulokset koulu- ja kaupunkikohtaisesti esitettyinä sekä Lahden kaupungin työntekijöiden työmatkaliikkumiskyselyn tuloksiin verrattuina. Vertailun tarkoitus oli muistuttaa, että lasten ja nuorten liikkuminen on paljon kestävämmällä tasolla kuin aikuisten. 

Aulatoimipisteellä oli myös toiminnallista ohjelmaa tarjolla. Omaa tai open kännykkää sai ladata kuntopyörään kiinnitetyllä laatikolla, joka muunsi lihasvoimalla tuotetun energian sähkövirraksi. Sen toimintamekaniikka kiinnosti ja ihmetytti kaiken ikäisiä oppilaita. Valmiista tai itse piirretyistä kuvista sai tehdä oman viisaan liikkumisen pinssinrintanappikoneella.

Purkit, joihin pudotettiin villapallot.

Opettajat huomasivat autoilua edustavan purkin täyttyneen pääasiassa heidän mustista villapalloistaan ja saivat ihailla oppilaiden täyttämiä kävelyn ja pyöräilyn purkkeja.Kuva: Lassi Häkkinen 

Opettajat allekirjoittivat liikkumislupauksia 

CitiCAP-hankkeen asiantuntijat olivat puolestaan jalkautuneet opehuoneelle kiertuepäivän ajaksi kertomaan viisaan liikkumisen kehitystyöstä Lahdessa. Opettajat allekirjoittivat kestävän liikkumisen lupauksia ja pääsivät pelaamaan päästökaupparoolipeliä. 

Myös Kulkukauppa kiinnosti, ja 20 opettajaa ilmoittautui uutiskirjeen tilaajiksi. Yleisesti virisi hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluja kestävästä liikkumisesta sekä kestävän liikkumisen esteistä Lahdessa ja lähiympäristössä. Moni opettaja lupasi kertoa Kulkukaupasta myös oppilailleen.  

Raportti Lahti liikkeessä -koulukiertueesta


Ympäristökasvattaja Emma Marjamäki.

Emma Marjamäki 
Kirjoittaja on ympäristökasvattaja, joka uskoo aikuisten ratkaisevan kestävyyshaasteen ja lasten ja nuorten tarvitsevan kestävän tulevaisuuden taitoja, kuten avoimuutta, pyöräilytaitoja, jakamistaitoja ja joukkoliikenteellä matkustamisen taitoja.

 
 

Kommentit