Siirry suoraan sisältöön

2.10.2017 10:45

Mikä ihmeen kiertotalous?

Kiertotaloudella säästetään luonnonvaroja ja hyödynnetään materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Biojätteestä syntyy biokaasua, ja rakennusjäte saa uuden elämän uudessa tarkoituksessa. Tavoitteena on ettei jätettä enää synny, kun ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille ja tuotteet suunnitellaan käytettäviksi yhä uudelleen. Jätteiden käsittely vaatii kuitenkin tilaa.
Kuva Kujalan kierrätyspuistosta

Jokainen meistä käy kaupassa ja ostaa erilaisia tavaroita. Tuotteiden valmistuksesta ja kulutuksesta syntyy aina jätettä, joka pitäisi käsitellä jossakin. Koska me kaikki tuotamme jätettä, on myös jätteiden käsittely yhteinen asia, josta jokaisen tulisi kantaa vastuunsa.

Meidän kuluttajien näkökulmasta vastuu liittyy ennen kaikkea omien jätemääriemme vähentämiseen viisailla kulutuspäätöksillä sekä omien jätteidemme lajitteluun, jotta jätteen jatkokäsittely ja hyötykäyttö olisi mahdollista. Tuotteiden elinkaari jatkuu vielä pitkälle sen jälkeen, kun olemme luopuneet niiden käytöstä.

Kierrättämällä raaka-ainetta

Jätteen matka uusiokäyttöön alkaa lajittelusta. Paperien, juomapullojen ja -tölkkien kierrättäminen on jo tuttua ja kuuluu normaaleihin arkirutiineihin. Lahden seudulla myös energiajätteen lajittelu onnistuu meiltä hienosti, ja sen ansiosta muovijäte saadaan hyödynnettyä energiantuotannossa.

Kotona syntyy paljon myös muunlaista jätettä, joka oikein lajiteltuna pystytään kierrättämään lähes 100 %:sti. Biojätteestä saadaan tuotettua raaka-ainetta viherrakentamiseen tai biokaasua tai bioetanolia autojen polttoaineeksi. Metallijätteestä saadaan raaka-ainetta teollisuudelle, ja kartonkipakkauksista valmistetaan muun muassa laminaattipaperia ja hylsyjä.

Kaatopaikoista kierrätyspuistoiksi

Tällä hetkellä Lahden seudun kaikki jätteet käsitellään Kujalan jäteasemalla. Jätteen hyödyntäminen on Lahdessa korkealla tasolla, mikä vähentää oleellisesti ympäristöhaittoja. Uusien materiaali- ja energiahyötykäyttöratkaisujen ansiosta kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyy vuosittain enää noin 3 % jätevirrasta. Energiahyötykäyttöön ohjautuu tällä hetkellä noin 55 % jätteestä ja materiaalikierrätykseen noin 42 %.

Materiaalikierrätys on jatkuvasti kehittyvä ala ja tulevaisuudessa sen osuus tulee vielä nousemaan. Vanhat, perinteiset kaatopaikat ovat muuttuneet materiaalin kierrättämiseen erikoistuneiksi teollisuusalueiksi – kierrätyspuistoksi.

Haaste ratkottavaksi

Jätteiden käsittely on maankäytön suunnittelun kannalta varmasti se kaikkein vaikein homma. Kukaan ei halua toimintaa omalle takapihalleen. Halutaan, että jätteet käsitellään jossain mahdollisimman kaukana, ettei se häiritse ketään. Neitseelliseen luontoonkaan kierrätyspuistoa ei kuitenkaan saisi laittaa. Kiertotaloutta harjoittavien yrityksien kannattavuuden ja logistiikan kannalta toimintaa ei voida sijoittaa liian kauas jätteiden tuottajista. On siis selvää että erimielisyyksiä syntyy.

Materiaalikierrätyksen kehittymisen ja toiminnan kannattavuuden etuna on, että eri toimijat sijoittuvat lähelle toisiaan ja voivat toimia teollisessa symbioosissa keskenään. Toiminta Kujalan alueella tulee jatkumaan vielä vuosikymmeniä, mutta alue on rakennettu lähes täyteen eikä sinne pystytä sijoittamaan uusia kiertotalouden toimijoita.

Tästä syystä on käynnistetty Päijät-Hämeen liiton vetämänä hanke, jossa etsitään mahdollisia uusia sijoituspaikkoja uudenlaiselle kierrätyspuistolle. Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa asukkailta kerätään tietoa heidän mielipiteistään ja omasta lähiympäristöstään, koska siitä heillä on paras asiantuntemus. Nyt on siis aika vaikuttaa ja kantaa vastuuta meidän yhteisistä jätteistämme! 

Käy kertomassa oma mielipiteesi vastaamalla kierrätyspuistohankkeen karttakyselyyn.
Kysely on auki 2.–15.10.2017
 
Esittelyvideo kierrätypuistohankkeesta
Kierrätypuistohanke, Päijät-Hämeen liitto


Yleiskaavoittaja Sanna Suokas
Sanna Suokas
Kirjoittaja toimii yleiskaavoittajana elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa ja on mukana kierrätyspuistohankkeen ohjausryhmässä. Kotona kirjoittaja kierrättää biojätteen oman puutarhan raaka-aineeksi.

 
 

Kommentit