Siirry suoraan sisältöön

6.3.2018 15:00

Nimistö kaupungin muistina

Kadunnimien tärkein tehtävä on opastaa käyttäjät oikeisiin paikkoihin. Kadunnimet tuovat esiin myös historiaa, alueellista omaleimaisuutta ja luovat imagoa.
Veljestenkadun nimikyltti

​Paikannimet yksilöivät

Paikannimien tärkein tehtävä on yksilöidä kohde. Nimen avulla kohde voidaan paikantaa, löytää ja erottaa muista. Kadunnimet ja muut paikannimet muodostavat kokonaisuuden, joka kuuluu jokaisen kaupungin ja kunnan perusturvallisuuteen.

Kun kaupungissa on nimettävä uudelleen teitä ja katuja tai kun tarvitaan nimiä uusille kohteille, joudutaan pohtimaan uutta kadunnimeä monelta kannalta. Paikkakunnan ominaispiirteet ja historia otetaan huomioon, mutta on hyvä tuntea myös nimistönsuunnittelun yleisiä periaatteita. Jos alueelle tarvitaan paljon uusia kadunnimiä, käytetään usein ns. ryhmänimiä, jolloin ne muistamisen ja paikallistamisen helpottamiseksi liittyvät samaan aihepiiriin.

Nimet luodaan pysyviksi, tulevienkin sukupolvien käyttöön. Käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityistä, painavaa syytä. Nimenmuutos osoitemuutoksineen on iso prosessi.

Lahden ja Nastolan yhdistyminen vuonna 2016 aiheutti yhteensä 43 kadunnimen muutoksen, sillä sama kadunnimi saa esiintyä kaupungissa vain kerran. Nimistö ja osoitteet pysyvät ajan tasalla kaupungin osoitejärjestelmässä, nimistörekisterissä ja kartoilla, mutta muiden tahojen ylläpitämät kartat voivat laahata tiedoiltaan jäljessä vuosia. Se saattaa aiheuttaa ongelmia muun muassa autojen navigaattoreiden avulla suunnistettaessa.

Kuka kaupungin kadunnimet keksii?

Lahden ensimmäisiä nimistösuunnittelijoita olivat asemakaavoja laatineet arkkitehdit, jotka käyttivät seudun vanhoja nimiä hyväkseen tai keksivät kokonaan uusia nimiä. Erityisen ahkera nimien keksijä oli professori Carolus Lindberg, joka 1920- ja 1930-luvuilla Lahtea kaavoittaessaan antoi nimen yli sadalle kadulle. Nimistä on yhä käytössä yli 40.

Vuonna 1952 kaupunginhallitus asetti tilapäisen, kolme vuotta toimineen toimikunnan, jonka tehtävänä oli tarkistaa katujen nimiä. Vuonna 1963 aloitti toimintansa kadunnimitoimikunta, jonka tehtävänä oli antaa lausuntoja asemakaavaehdotuksissa olevista uusien katujen nimistä. Kadunnimitoimikunnan nimi muuttui vuonna 1972 nimistötoimikunnaksi.

Nimistötoimikunta on yhä tärkeä osa Lahden nimistösuunnittelua. Kaupunginhallituksen nimittämään toimikuntaan kuuluu kahden vuoden välein nimitettävät yhdeksän jäsentä, heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä vakituinen sihteeri. Nimistötoimikunta toimii tiiviissä yhteistyössä kaavoittajien kanssa, sillä nimistä päätetään lähes aina asemakaavan yhteydessä. Asemakaavassa annetaan nimet kaupunginosille, kaduille, puistoille, toreille ja muille yleisille alueille.

Vanhat nimet kertovat historiaa

Paikannimet ovat merkittävä osa aineetonta kulttuuriperintöä. Karttojen ja perinteistä nimistöä kunnioittavan kaavanimistön avulla voidaan säilyttää vanhaa nimistöä, viestejä menneisyydestä.
Paikkojen nimet kertovat usein kirjallisia lähteitä varhaisemmista paikkaan liittyneistä asioista, tapahtumista, siellä asuneiden ihmisten nimistä, elinkeinoista ja tavoista.

Monien kadunnimien taustalla on paikalla sijainnut torppa, tila tai siellä joskus asunut asukas. Jokaisella luontokohteella, mäellä, pellolla ja niityllä on ollut oma nimensä, joista osa on siirtynyt kartoille ja kaavanimistöön satojen vuosien takaa. Esimerkiksi Kopisevankatu, Kylänalustankatu ja Rantakivenkatu ovat saaneet nimensä satoja vuosia vanhojen peltojen mukaan.

Historian kerroksellisuus näkyy myös nimistössä ja kertoo uudemmastakin historiasta. Ahvenistonkatu on saanut nimensä sen varrella sijainneesta Ahveniston tuberkuloositoimistosta. Rautellinkadulla on sijainnut Henrik Rautellin puutarha, jossa kasvoi parhaimmillaan lähes 300 hedelmäpuuta. Ursankadulla sijaitsi Ursan tähtitieteellisen yhdistyksen tähtitorni 1950-luvulle saakka. Kadunnimen taustalta voi löytyä yllättäväkin innoittaja. Veljestenkadulla sijaitsi ennen Heinosen lihaliike, josta sai ostaa Veljestenkäyrä-nimistä lenkkimakkaraa. Sekin on pieni osa kaupungin historiaa.

Nimeämisen periaatteena on hyödyntää vanhaa olemassa olevaa nimistöä uuden pohjana mahdollisimman paljon. Nimeämisen tausta-aineistona käytetään keruuaineistoa, jota on kerätty vuosikymmenien aikana haastattelemalla asukkaita. Vanhimmat keruuaineistot ovat 1920-luvulta, mutta nimet ovat usein paljon vanhempia, jotka suullisena perintönä ovat kulkeneet vuosisadoista toiseen.

Radiomäen nimistökortti

Nimilappu Lahden nimikortistosta. Radiomäellä on monta nimeä, joita on käytetty eri aikoina.

Digitaalinen nimiarkisto tuo vanhat nimet kaikkien ulottuville

Kotimaisten kielten keskus julkisti vuoden 2017 lopussa pitkäaikaisen hankkeensa digitaalisen nimiarkiston, johon on koottu Suomessa kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. Mukana ovat myös Lahden ja Nastolan nimiaineistot. Nimistö on nyt kaikkien nähtävillä, tiedot tulevat vielä täydentymään muun muassa nimien selitteillä ja tulevaisuudessa avautuu myös kansalaisille mahdollisuus täydentää nimistötietoja ja osallistua keskusteluun.

Käy tutustumassa nimistöarkistoon!
 
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen
Carita Uronen
Kirjoittaja toimii nimistötoimikunnan sihteerinä ja suunnitteluinsinöörinä maankäyttö ja aluehankkeet -vastuualueella ja innostuu historiasta ja tarinoista nimien takana.

Tulevaisuuden Lahti -blogissa vaihtuvat kirjoittavat avaavat näkökulmia kaupunkiin ja sen suunnitteluun.

 
 

Kommentit