31.7.2017 10:45

Sopenkorpi elää!

Sirkkeleitä, sylintereitä ja suolenpätkiä. Niistä on Sopenkorpi tehty. Sata vuotta näkyy, tuntuu ja tuoksuu.
Kentaro Maben Sopenkorpeen laatima kilpailuehdotus esittää asumista vanhaan lihanjalostustehtaaseen

Punatiilikaunottaret ovat saaneet pintaansa köynnöstä ja graffitia. Rauta on ruostunut ja betoni halkeillut. Maaperässä on sopivasti öljyä niin kuin vanhalla kunnon teollisuusalueella kuuluukin. Hylätyn pistoraiteen ratapölkkyjen versot ovat jo viisimetrisiä. Alueen tehtaat, liikerakennukset ja varastot puusepänteollisuudesta autokorjaamoihin ja lihanjalostukseen ovat varmasti nähneet monia jännittäviä vaiheita elämänsä aikana.

Niinhän sitä sanotaan, että Lahden kaupungin maine Suomen Chicagona on lähtenyt juuri Sopenkorvesta useiden teurastamoiden takia. Rikollisuutta ei alueen imagoon nyt onneksi erityisemmin liitetä, rappioromantiikkaa kyllä senkin edestä. Kaiken täydentää villi ja vapaa kasvillisuus. Kuollutta? Ei suinkaan!

Nyt on vain käynyt niin kuin monessa muussakin tapauksessa Suomessa ja muualla maailmassa. Kaupungit kasvavat, ja aikoinaan laitakaupungille perustettu teollisuusalue on jäänyt ajan mittaa ympäröivän yhdyskuntarakenteen, usein asumisen, saartamaksi. Kulkuyhteydet ovat parantuneet ja alue onkin yllättäen hyvin lähellä kaupungin keskustaa, mikä puolestaan nostaa alueen arvoa ja potentiaalia.

Samalla yhä useampi alueen maanomistajista ja yrittäjistä miettii yleisen teollisuuden alan murroksen seurauksena toimintansa tulevaisuutta ja kiinteistöjensä uusia mahdollisuuksia. Alueella toimii edelleen useita yrityksiä, mikä on todella hieno juttu Lahden kaupungille. Osa tiloista on kuitenkin tyhjillään tai vajaakäytössä. Kun Sopenkorvessa on maanomistajien ja yrittäjien aloitteesta tapahtumassa väistämättä muutosta, tarjoaa tämä samalla mahdollisuuden suunnitella alueesta uutta kaupungin kasvun elinaluetta. Näin säästyttäisiin siltä, että kaupunki joutuisi kasvamaan uusille, koskemattomille ja luonnontilaisille alueille.

Teollisuustontit uuteen käyttöön

Sopenkorpeen on jo tekeillä asemakaavan muutokset neljälle kiinteistölle, joissa teollisuustontteja on tarkoitus muuttaa uuteen käyttöön. Kaavatöiden aikana on kuitenkin osoittautunut melko vaikeaksi löytää tasapainoinen lopputulos eri suunnittelun tavoitteiden välillä. Me kaupunkisuunnittelussa toivomme voivamme säilyttää alueen historiaa, kerroksellisuutta, monimuotoisuutta ja hiomattomuutta. Toisaalta maanomistajien kannalta olisi tärkeää, että aiemman toiminnan väistyessä tilalle saataisiin riittävästi uutta, jotta muutos olisi kannattavaa ja järkevää. Kaavoitus ei ole maanomistajalle myöskään ilmaista, vaan maanomistajan on osallistuttava lain mukaisesti katu- ja muun yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. 

Kaupungin kasvun kannalta taas on tärkeää, että alueen potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön ja ratkaisut kaavoituksen kysymyksiin löytyvät. Kaupunkisuunnittelussa olemme ottaneet tavoitteeksi sen, että aluetta suunniteltaisiin asumisen ja elinkeinoelämän sekoitettuna kokonaisuutena. Ymmärrettävästi asuminen on se käyttömuoto, joka rakentajia ja maanomistajia eniten kiinnostaa – eiväthän uudet liike- ja toimistotilat myy yhtä hyvin. Jollain tavalla kuitenkin pitäisi varmistaa se, ettei alue muuttuisi pelkästään asumiseenkaan, koska silloin menettäisimme olennaisen osan alueen elinvoimasta, rikkaudesta ja monimuotoisuudesta.

Kentaro Maben laatima kilpailuehdotus Sopenkorpeen

Arkkitehtiopiskelijat ideoivat uusia asumisen mahdollisuuksia ARA-Asunto 2049 -kilpailussa vuonna 2012. Kirjoituksen kuvat ovat kilpailussa kolmanneksi sijoittuneen Kentaro Maben ehdotuksesta Architectural Village. Siinä esitetään asumista vanhaan lihanjalostustehtaaseen Sopenkorvessa. Laajan lasikatteisen tilan sisälle tehty pienimittakaavainen ja yhteisöllinen ekokylä elää ja muuntuu kulloisenkin käytön ja tarpeen mukaan.

Kaupunkikulttuuria Kesannolla

Ilahduimme kaupunkisuunnittelussa suuresti, kun kuulimme alueelle syntyneestä ilmiöstä, Sopenkorven Kesannosta, joka on muuttanut alueen halkaisevan, vanhan teollisuusraiteen kaupunkikulttuurin tapahtuma-alueeksi. Juuri tällaista ympäristöään kunnioittavaa ja toisaalta hyödyntävää elämää alue kaipaa! Myös maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on ollut kiva huomata, että alueen vanhoja rakennuksia arvostetaan ja Sopenkorven historiaa ja ominaispiirteitä halutaan suojella. 

Sopenkorven täytyy saada kehittyä pikkuhiljaa, tarpeen mukaan ja sopivan vapaasti niin, että siellä olisi jatkossakin vaihtelevasti eri-ikäisiä, -korkuisia, -näköisiä ja -tyyppisiä rakennuksia sekä eri toimintoja iloisen värikkäästi sekaisin. Ristiriitoja voi tietysti syntyä, emmehän voi olettaa, että esimerkiksi teollisuusalueen keskellä asuminen olisi täysin hiljaista, hajutonta ja häiriötöntä. Sopenkorven tulee voida jatkaa elämäänsä omilla ehdoillaan. Toisaalta mikäänhän ei ole oikeastaan muuttunut. Näinhän Sopenkorvessa on ennenkin toimittu! Rakennuksia on rakennettu, purettu, levitetty ja korotettu aina tarpeen mukaan. Tehtaan tontilla on tarvittaessa asuttu ja rakennusten käyttötarkoituksia on muutettu. Asioita ei ole liikaa sommiteltu ja järjestetty. Toivottavasti tämä elämä saa jatkua. Ja kunpa alueen kaavoittaja ei ala suunnittelemaan liikaa. 

 Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski

Markus Lehmuskoski

Kirjoittaja toimii kaavoitusarkkitehtina maankäyttö ja aluehankkeet -vastuualueella ja on ollut mukana Sopenkorven alueen kehittämisessä ja asemakaavoituksessa usean vuoden ajan. Toisinaan kirjoittaja jalostaa hirvenlihaa.

 
 

Kommentit