Siirry suoraan sisältöön

4.5.2020 11:50

Voisiko poikkeusaika lisätä kiinnostusta muuttaa Lahteen?

Koronakriisi on aktivoinut keskustelua siitä, jatkuuko kaupungistuminen, alkaako maallemuutto lisääntyä tai toistuuko Nurmijärvi-ilmiö. Miten Lahti voisi selvitä tästä voittajana? Mitä asioita tämä tuo kaupunkisuunnittelussa pohdittavaksi?
http://sisalto-tuotanto.lahti.fi/PalvelutSite/AluehankkeetSite/PublishingImages/asuminen%20ja%20nallekeinu.jpg

​Suureen maallemuuttobuumiin eivät tutkijat usko (esim. HS 3.5.2020), mutta olisiko meillä etelän keskisuurilla kaupungeilla nyt oiva tilaisuus kertoa, millaista täällä on asua – myös koronan aikaan?

Näinä poikkeusviikkoina on myös pohdittu, kasvaako asunnon koon arvostus nyt, kun elämä on keskittynyt koteihin. Lisääkö tämä kiinnostusta Lahden kaltaisiin kaupunkeihin, joissa asumisen hintataso on selvästi suuria kaupunkeja matalampi ja samalla rahalla saa perheelle enemmän huoneita ja tilaa? Paikkoihin, joissa ruuhkattomia ulkoilumaastoja on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä kaikista kortteleista? Ja jotka ovat kuitenkin riittävän suuria, jotta harrastustoimintaa ja kaupallisia palveluja on kaikkien tarpeisiin.

Nuoret aikuiset muuttotilastojen kärjessä

Tilastoista selviää, että eniten kuntien välillä muuttavat 19-35 -vuotiaat nuoret aikuiset, luonnollisesti opiskelu- ja työpaikan, tai puolison perässä. Vähiten muuttavat yli 65-vuotiaat ja peruskouluikäiset. Ihmiset kotiutuvat uusille paikkakunnille perheenperustamisiässä ja sen jälkeen muuttaminen paikkakuntien välillä vähenee selvästi.

Jotta Lahden kaltainen kaupunki olisi kiinnostava ja haluttu paikka nuorille aikuisille, olisi löydyttävä muutakin kiinnostavaa kuin Helsinkiä halvemmat asunnot. Tampere on jatkuvasti vetovoimatilastoissa kärjessä, mitä siellä on sellaista mitä Lahdessa ei ole? Tunnettuus ja maine, Tampere on helppo, koska se on jo valmiiksi suosittu.  Toki myös koko; työpaikkatarjonta ja viihde-elämä. Mutta mitä Lahdesta puuttuu? Ja korvaako puutteita se, että meillä on jo alle tunnin juna Helsingin keskustaan vaikka konserttiin?

Lahden ei tarvitse olla ykkönen ”tänne haluaisin muuttaa”-kyselyissä, mutta Lahden tulee kuulua niihin kaupunkeihin, joihin halutaan muuttaa. Lahti on edelleen yllättävän vieras kaupunki monelle suomalaiselle. Koska suuri osa mielikuvista eri paikkakunnista syntyy lapsuuden ja nuoruuden kotiseutujen lisäksi opiskeluaikana, on hyvin tärkeää, että Lahti on sellainen opiskelukaupunki, johon halutaan, eikä sellainen, johon joudutaan. LAB:n kehitys ja erityisesti LUT:n rantautuminen kaupunkiin ovat asioita, jotka lisäävät Lahden tunnettuutta enemmän kuin paraskaan markkinointikampanja kykenisi tekemään.

Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki

Lahteen tarvitaan lisää työpaikkoja, jotta täällä opiskelevat, jotka toivottavasti ovat jo ainakin kiintyneet, elleivät rakastuneetkin kaupunkiin, voivat jäädä tänne asumaan. Kaupungissa on eri organisaatiot, jotka yrityksiä tänne neuvottelevat, mutta meidän maankäytössä pitäisi osata visioida, miten nuoret aikuiset ja perheet haluavat asua ja elää tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mutta onko se myös tulevaisuuden asuntotoiveissa erityisesti muuttajaikäisillä? Alussa mainitussa HS:n asiantuntijahaastattelussa professori Mari Vaattovaara kertoo, että suomalaisissa tutkimuksissa on tullut esiin ihmisten halu päästä omasta ovesta ulos ja pihalla. Hänen mukaansa se ei välttämättä tarkoita suurta tonttia, vaan että pientaloja ja viihtyisiä ympäristöjä etsitään, mutta laatu edellä. 

Syksyllä järjestimme lahtelaisille lukiolaisille keskustelutilaisuuden tulevaisuuden asumistoiveista. Puheenvuoroissaan pääosa mukana olleista näki asumispolkunsa johtavan opiskeluaikojen kerrostaloasumisen jälkeen perheasumiseen pientalossa jossain keskustan lähiympäristössä. 

Pohdittavaa kaupunkisuunnittelussa

Voisiko Lahti olla vaihtoehto pariskunnalle tai perheelle, miksei sinkullekin, jolle korona-aika on opettanut, että pieni asunto palveluiden keskellä ei olekaan se ainoa, eikä edes paras, vaihtoehto asumiseen? Suurin osa Lahteenkin tulijoista muuttaa jo olemassa oleviin asuntoihin, mutta miten me kaupunkisuunnittelussa osaamme suunnitella uudet alueet niin, että ne vastaavat ihmisten toiveisiin? Mitä muuta tarvitsemme kuin kerrostaloja lähellä keskustaa? Joko on aika kaupunkipientaloille, englantilaistyyliselle asumiselle rivitalomaisesti? Kuinka kaukana keskustasta tiivis pientaloalue on vielä vetovoimainen? Pysyykö hinta kilpailukykyisenä, jos näitä rakennetaan paalutettavalle savimaalle? Ja kerrostaloalueet, mikä tekee niistä vetomaisia ja viihtyisiä? Miten saadaan luontoyhteys ja vihreys säilymään osana kaikkea asumista? Ovatko uudet asunnot oikean kokoisia ja mallisia? Mikä on kaavoittajan tehtävä, mikä rakentajan? Onko määräyksiä liikaa vai liian vähän?


Lahti on sopiva

Lahti ei ole superlatiivien kaupunki. Ei suurin, eikä kaunein. Mutta Lahti on sopiva. Sopivan kokoinen, sopivan lähellä pääkaupunkiseutua, sopivan urbaani, sopivan metsäinen, sopivan helppo muuttajallekin. Lahdella on nyt tilaisuus brändätä itsensä nuorten aktiivimuuttajien – ja muidenkin – tietoisuuteen ympäristökaupunkina, jossa luonto on lähellä. Mutta pelkän brändin perusteella ei kukaan tee muuttopäätöstä, sen avulla voi päästä ”lyhyelle listalle” niistä paikkakunnista, joihin voisi muuttaa. Työ- tai opiskelupaikka ovat avaintekijöitä muutolle, mutta asuinympäristön houkuttelevuus voi tuoda tänne sellaisiakin muuttajia, jotka etätyön, yrittäjyyden tai muun elämäntilanteen vuoksi ovat vapaampia valitsemaan eri kaupunkiseutujen välillä. Nyt, kerrotaan muillekin, kuinka sopiva Lahti on.


Pirkko-Leena Jakonen, projektipäällikkö, maankäyttö

Kirjoittaja on itse asunut Lahden lisäksi usealla muullakin paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Kirjoittajan mielestä Lahti on sopivan kokoinen ja sopivalla paikalla oleva kaupunki erityisesti elää perhe-elämää ja kasvattaa lapsia. Nyt korona-aikaan ovat lyhyet välimatkat ja asunnon väljyys sekä erityisesti kuntopolkujen ja luontoreittien läheisyys ja ruuhkattomuus korostuneet asumisviihtyisyydessä.

Tulevaisuuden Lahti -blogissa vaihtuvat kirjoittavat avaavat näkökulmia kaupunkiin ja sen suunnitteluun.

 
 

Kommentit